torstai 13. kesäkuuta 2024

KIrkkopäivässä

Tänään Suomen eniten sateita saaneessa Kokemäellä pidettiin vaikuttava Sotiemme perinneyhdistyksen kesäinen kirkkopäivä arvokkaalla ohjelma juhlapuhujana itse emeritus arkkipiispa Jukka Paarma! Mukana oli 180 perinnetyön kannattajaa!

keskiviikko 12. kesäkuuta 2024

Valtiopäiväneuvostilaisuuden kiitospuheenvuoro

Oma puheenvuoroni Puhemiehen luovuttaessa kunniakirjat tänään meille Toimi Kankaanniemen kanssa puhemiehen juhlahuoneistossa Eduskunnassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa: Ensinnäkin lämmin kiitos, että tämä Tasavallan Presidentin myöntämien valtiopäiväneuvosten kunniakirjojen luovutustilaisuus sain näin arvokkaat puitteen, puhemiehistössä ollessani järjestettiin kaksikin vastaavaa tilaisuutta, joissa kunniakirjan saivat Erkki Pulliainen, Mikko Elo ja Raimo Vistbacka. Kiitos siis teille puhemies Jussi Halla-aho, PS:n pj Rikka Purra, PS:n ed.ryhmän pj Jani Mäkelä ryhmän vpj Jenna Simula,tämän tilaisuuden järjestelyistä vastannut puhemiehen erityisavustaja Heikki Tamminen ja kaikki paikkalla olevat omaa nimitystäni edistäneet Perusäijät Hannes Ruokokoski, PS:n Satakunnan piirin puolesta piirisihteeri Markku Palomäki, PS:n Kankaanpään po:n puolesta pj Tapio Laurila, valtuutettu ja piirihallituksen jäsen Hannu Juhola ja k.ed. Jari Koskela ja Jarin ed.avustaja Vesa Suvanto ja tietysti puolisoni Helli sekä kaikki Toimi Kankaanniemen tukijat. Valtiopäiväneuvokset luetaan heti toiseen luokkaan valtioneuvosten ja vuorineuvosten jälkeen. Meitä on tällä hetkellä elossa 19 ja keskuudestamme poistuneita 9. Arvonimiä on myönnetty v.1990 alkaen: sdp 7, kesk 6, kok 5, vas ja rkp 3, PS myös 3, jos Vistbacka lasketaan mukaan ja vihr 1. Politiikkaan tulin mukaan 25-vuotiaana veljeni tultua SMP:n valtuutetuksi v.1968, eli täyteen on tullut 56 v, kun syksyllä täytin 80. Silloin SMP:n valtuutettuja Kpäässä oli 4, nyt olemme Kpäässä suurin ryhmä 12 valtuutetulla. Aina meillä ja yleensäkin koko Pohj.Satakunnassa on ollut puolueen parhaita kannatuksia, 2.000-luv. alussa tosin oli yksi kausi, kun ei ollut valtuutettua, oli silloin kirkkoherrana Jurvassa hyvässä turvassa. Nytkin näissä – äänestysalhaisuuden vuoksi poskelleen menneissä EU-vaaleissa saimme Kpäässä 15,6%, vaikka äänestysprosentti oli vain 34,4%. Naapurissa Karviassa kannatus oli jopa 16,6% ja muissa naapureissa Siikaisissa 14,2% ja Pomarkussa 12,0% Eduskuntaan pääsin v.1979 samanaikaisesti kuin esim. Ben Zuskowicz ja Mauri Pekkarinen 7-veljeksen ed.ryhmään, edellisvuoden 1978 presidentin valitsijamiesvaaleissa veljestäni tuli valitsijamies. Eduskuntaryhmämme kasvoi seuraavissa v.1983 vaaleissa 17 henkeen ja sitten putosin v.1987, kun Kihniön Lea Mäkipää pääsi ainoana läpi Satakunnasta. Muuten - Kannatusta Kihniössä riittää, nyt EU-vaaleissa 18,2% Sitten vierähtikin 24 v eli saman ajan kuin Toimi Kankaanniemi ja Vistbacka olivat eduskunnassa ennen kuin pääsin takaisin ja tiettävästi se on SE suorassa vaalissa valittuna, Jakob Söderman palasi varapaikalta ja niin v.2011 jouduin myös puhemiehistöön edellisten EU:vaalien ääniharavan Eero Heiniluoman ja Pekka Ravin kanssa. Ja muistan kuten varmasti myös samalla kertaa eduskuntaan valittu Jussi puhemies, miten myöhemmin kepun naiset ym. yrittivät pudottaa minut puhemiehistöstä pääministerinäkin olleella Mari Kiviniemellä vaatien tasa-arvon nimissä naista puhemiehistöön! Siinä kuitenkaan onnistumatta. Vielä haluan mainita veteraanikansaned. yhdistyksen, jonka hallituksen taloudenhoitaja olin Mikko Vainion jälkeen, jouduin pois tultuani istuvaksi k.ed. tilalleni tuli Vistbacka ja nyt vuosi sitten minut valittiin hänen tilalleen, vaikkei hän kieltäytynyt ehdokkuudesta ja valintani jälkeen hänen kommenttinsa oli: onneksi valittiin nuorempi, hän on syntynyt v.1945, mä v.1943.

tiistai 11. kesäkuuta 2024

Kesän alun vipinää

Kylläpä näyttää tämä kesäkuun toinen viikko näin eläkeläiselle työntäyteiseltä, kun eilisen hyvinvointialueen maratonkokouksen jälkeen tänään tiistaina kävin toimituskeskustelussa Jokivarrella, keskiviikkona saamme vierailla puhemiehen kutsumina eduskunnan puhemiehen edustustilassa eräässä juhlahetkessä, torstaina veteraanien perinneyhdistyksen maakunnallisessa kirkkopäivässä Kokemäen kirkossa toimin ehtoollisen jakajana ja lauantaina on sitten 88-vuotiaan siunaustilaisuus Kankaanpään siunauskappelissa, samaan aikaan olisi kaupunginvaltuuston perinteinen kokous kauppatorilla, mutta aikataulujen muuttamiseen ei löytynyt joustoa. Ja kyllä perjantaillekin jotain järjestKesän alun vipyy, ainakin kuntopuolelle, kun aamulla on fysioterapiaa ja illalla tunnin lenkki kävelyporukan kanssa.Ja sitten sokerina pohjalla, sunnuntaina Israelilaisen pastorin vierailu Israelin Ystävien tilaisuudessa Jämijärven seurakuntakodissa. On muuten tavanomaiset vähän perunatkin saatu maahan jonkin aikaa sitten ja ensimmäinen ruohonleikkuukin suoritettu kahden poutajakson aikana!

maanantai 10. kesäkuuta 2024

Ei putkeen

Jos ei menneyt EU-vaalit PS:n kannalta putkeen, niin ei tämän päivän hyvinvointialueen valtuustokaan, kestettyään 4 ja puoli tuntia, keskeytettiin, vaikka piti vielä olla kyselytuntikin perään. Päätettiin lopulta pitää se teams-kokouksena. Mutta harmittavasti tuli yleisurheilun EM-kisoissakin Roomassa kaksi neljättä sijaa, moukarissa Silja Kosonen ja seipäässä Elina Lampela Wilma Murros jäädessä kahdeksanneksi ja toisen edelliskerran EU-mestari Topi Raitanen jäi 3.000 m estejuoksussa viidenneksitoista, kun ei keskenkuntoisena kestänyt kahta täysipainoista juoksua. Neljäs sijahan on niin lähellä mitalitilaa, vaikka kova saavutus sekin tietysti on!

sunnuntai 9. kesäkuuta 2024

Torikokouksessa

Ensi kertaa pidettiin kirkkovaltuuston kokous Kankaanpään torilla. Etukäteen sääennustusten tähden pelättiin sadesäätä, mutta aurinko paistoikin - muuten jopa päivänkin - päinvastaisista ennustuksista huolimatta. Kahvitarjoilu oli kaikille paikalle saapuneille ja kokouksen lopuksi kukitettiin seurakunnan uudeksi talouspäälliköksi valittu Susanna Järvenpää, joka ennen viime vuoden alkua tapahtuneita seurakuntaliitoksia oli vastaavassa tehtävässä Siikaisten seurakunnassa. Kokous oli siis onnistunut uusi aluevaltaus, kaupunginvaltuustohan on vuosia kokoustanut aina kerran kesälauantaina kauppatorin lauantaitorilla!

perjantai 7. kesäkuuta 2024

Ervasti EU-vaaleista

Eurovaaleista tulee ihan väärä tulos Eurokampanjoiden sävellaji määräytyy suurten EU-maiden yhteiskunnallisen perinteen ja tilanteen mukaan, kirjoittaa Pekka Ervasti kolumnissaan. Kolumni Pekka Ervasti Eurovaalit pidetään 9. kesäkuuta, mutta jo nyt näyttää, että tietämättömät kansalaiset äänestävät väärin. Mittausten mukaan oikeisto etenee, mutta vihervasemmalla on odotettavissa vastatuulta. Kun vaalitappio uhkaa, altavastaajat vaativat keskustaliberaaleilta ja maltillisilta konservatiiveilta lupausta, etteivät ne vaalien jälkeen suostu yhteistyöhön ¨laita- ja äärioikeiston¨ kanssa – mitä termillä sitten tarkasti ottaen tarkoitetaankaan. Pohjimmainen taka-ajatus näyttäisi olevan, että odotettavissa olevaa vaalitulosta ei sellaisenaan voi hyväksyä. Outo näkemys demokratian kannalta. Eurososialistien kannalta vaatimukset ovat ymmärrettäviä sekä vaalitaktisesti että valta-asemien säilyttämisen kannalta. Poliittisen taistelun polarisoituessa, demarit pyrkivät kärkihaastajan asemaan. Tämä näkyy myös suomalaisissa vaalimittauksissa. Demareille ennustetaan jopa lisäpaikkaa. Demareilla onkin paljon menetettävää. Jos maltilliset kelpuuttavat edes osan uuden oikeiston ryhmistä yhteistyökumppaneiksi, eurososialistien perinteisesti vankka asema Brysselissä uhkaa horjua. Vallasta vaaleissa on lopunperin kysymys. Kun ääri- ja laitaoikeisto on nostettu ykkösuhaksi Euroopan tasolla, täytyy putinisteja ja fasisteja löytää Suomestakin. Varmaan löytyykin puoluekentän sirpaleryhmittymistä ja yksilötasolla, mutta perussuomalaisten leimaaminen puolueena äärioikeistolaiseksi lipsahtaa jo vaalipropagandan puolelle. Eurokampanjoiden sävellaji määräytyy suurten EU-maiden yhteiskunnallisen perinteen ja tilanteen mukaan. Keskieurooppalaisessa poliittisessa retoriikassa on aina menty dramaattisesti tunnekylki edellä, kun Suomessa on koalitiohallitusten vuoksi ollut pakko jättää muutama silta polttamatta. Myös näissä vaaleissa puhutaan syvällä rintaäänellä arvoista, mikä myös on epämääräinen käsitekimppu. Lähtökohtana on naivin omahyväinen uskomus, että vain vihervasemmistolla on oikeat, humaanit arvot ja muiden arvomaailma on vähintään kyseenalainen ellei peräti tuomittava. Jälleen tarvotaan poliittisen käsitteistön hetteisellä suolla. Korona, Ukrainan sota, laiton maahanmuutto ja EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan ylilyönnit ovat lisänneet ärtymystä, pelkoa ja epävarmuutta EU-kansalaissa. Pettyneet äänestäjät eivät kuitenkaan ole äärioikeistolaisia. He etsivät uusia vaihtoehtoja, kun harjoitettu politiikka näyttää epäonnistuneen. Tämä tulee näkymään eurovaalien tuloksessa. Sen nöyrä analysointi on viisaampaa kuin kieltäminen. Kolumnin kirjoittaja on politiikan toimittaja.

torstai 6. kesäkuuta 2024

Viimeinen EU-vaalimainosjako

Viimeistä jakoa ennen EU-vaaleja tein Laviassa, ja kyllä siellä riittää mahtavaa monipuolista luontoa: kuvat jylhältä Pesinmaantieltä, jonka eka kertaa ajoin loppuun asti, komeita mäkiän riitti vaikka millä mitalla! (kannattaa klikata alinkin kuva)

keskiviikko 5. kesäkuuta 2024

Turvapaikkajärjestelmä ei ole tästä ajasta

kesäkuu 05, Turva­paik­ka­jär­jes­tel­mästä on tullut elin­ta­so­siir­to­lai­suuden kanava – ”Vanhen­tu­neita sopi­muksia ja kansain­vä­listä lain­sää­däntöä pakko uudistaa radi­kaa­listi” MATTI MATIKAINEN Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen vastailivat kansalaisten kysymyksiin Helsingissä järjestetyssä Suuressa maahanmuuttokeskustelussa. Politiikka Nykyistä turvapaikkajärjestelmää ei tule enää jatkossa käyttää tavalla, joka sallii järjestelmän hyväksikäytön ja elintasosiirtolaisuuden, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. – Pelkästään Afrikan mantereelta halukkaita nuoria tulijoita Eurooppaan on niin paljon, että meillä ei ole taloudellisia tai sosiaalisia resursseja tällaisiin tulijamääriin. Me emme pysty integroimaan edes niitä, jotka ovat jo tulleet. Suuressa maahanmuuttokeskustelussa Helsingin Bottalla keskiviikkona puhunut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa esille, että yksi syy sille, miksi nykyisen kaltainen turvapaikkajärjestelmä ei enää toimi on se, että järjestelmän taustalla olevat kansainväliset sopimukset ovat pitkälti vanhentuneita. Nykyisin turvapaikkajärjestelmää väärinkäytetään monilla eri tavoilla (pitkälti elintasosiirtolaisuuteen tai valtioiden väliseen painostukseen), joita turvapaikkasäännöksiä aikoinaan laadittaessa ei osattu kuvitellakaan. – Turvapaikkajärjestelmä ei toimi. Kansainväliset sopimukset on aikoinaan hyväksytty sotien jälkeen aikana, jolloin ihmiset pakenivat poliittista vainoa. Nykyisin – vaikka konfliktejakin edelleen on – ihmisten liikkumisen taustasyyt ovat pitkälti elintasoeroissa, Purra sanoo. Myös esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on kiinnittänyt huomiota samaan ongelmaan, ja kuvannut turvapaikkaa koskevaa kansainvälistä säännöstöä ”Troijan hevoseksi”. Järjestelmä rakentuu vanhojen sopimuksien varaan Paremman elämän ja elintason hakeminen siirtymällä maasta toiseen on sinänsä inhimillisesti ymmärrettävää, mutta siihen ei tule käyttää nykyistä turvapaikkajärjestelmää tavalla, joka sallii järjestelmän hyväksikäytön, Purra sanoo. – Puhumattakaan muista institutionaalisista malleista, joiden kanssa emme tällä hetkellä pysty edes toimimaan. Pelkästään Afrikan mantereelta halukkaita nuoria tulijoita Eurooppaan on niin paljon, valtavasti, että valitettavasti meillä ei ole taloudellisia tai sosiaalisia resursseja tällaisiin tulijamääriin – turvallisuudesta puhumattakaan. Emmehän me pysty integroimaan edes niitä, jotka ovat jo tulleet, Purra sanoo. Turvapaikkaoikeutta koskevan järjestelmän pohjalla on Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951, minkä lisäksi järjestelmä pitkälti rakentuu kerrostuneesta EU-lainsäädännöstä. Purra sanoo, että ennemmin tai myöhemmin vanhentuneita sopimuksia ja kansainvälistä turvapaikkalainsäädäntöä on pakko uudistaa radikaalisti. – Tilanne ei tule tästä helpottamaan. Palauttaminen usein mahdotonta Purra nostaa esille myös sen järjestelmän ongelman, että maahan saapumisen jälkeen kielteisen turvapaikkahakemuksen saanutta henkilöä ei käytännössä useinkaan saada enää pois maasta. Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voi valittaa ja uusia turvapaikkahakemuksia voi tehdä. – Kun turvapaikkaa hakeneelle henkilölle ei myönnetä turvapaikka, vaan hänelle todetaan virallisesti, ettei hän ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, niin tällainen ihminen yleensä silti jää maahan. Häntä ei pystytä palauttamaan, eikä hän useinkaan edes halua poistua. Kielteisen päätöksen jälkeen laitetaan uusia hakemuksia vireille tai mennään oikeuteen. Ongelma jatkuvasti käsillä Eurooppaan jääneet turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet useisiin väkivalta- ja henkirikoksiin. Purra nostaa esille Saksan Mannheimissa tapahtuneen puukotustapauksen, jossa epäilty veitsihyökkääjä on 25-vuotias afganistanilaismies, joka on tullut Saksaan vuonna 2013 ja asunut laittomasti Saksassa jo useita vuosia. – Hän on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen jo vuosia sitten, mutta edelleen hän oli jäänyt maahan. Näin laillisen ja laittoman maassa oleskelun välinen raja hämärtyy koko ajan. Sitä hämärtämistä erityisesti vasemmistopuolueet haluavatkin edistää. Vetotekijät on saatava pois Perussuomalaiset muuttaisi EU:n maahanmuuttopolitiikkaa niin, että turvapaikkaa EU:sta hakeneet lähettäisiin unionin ulkopuoliseen maahan, jossa turvapaikanhaku hoidettaisiin, eli kyse on samankaltaisesta menettelystä kuin Britannian edistämä niin sanottu Ruanda-malli. Suomen vihervasemmistolle, esimerkiksi vasemmistoliiton Li Anderssonille tai demaripomo Antti Lindtmanille, menettely ja yhteistyö kolmansissa maissa ei kuitenkaan käy. Äskettäin Lindtman on torjunut yhteistyön kolmansien maiden kanssa sillä verukkeella, että se kävisi liian kalliiksi. Käytännössä kolmansille, EU:n ulkopuolisille maille tulisikin kyseisessä mallissa maksaa siitä, että ne hoitavat turvapaikkaprosessin ja suojelun. Purra kuitenkin huomauttaa, että kolmannessa maassa tapahtuva malli samalla poistaisi tulijoilta tärkeimmän vetotekijän, eli mahdollisuuden päästä Eurooppaan. – Tällöin lähtijöiden määrä vähenisi radikaalisti, mikä olisi se oleellinen tekijä. Samalla kustannukset ja muutkin ongelmat vähenisivät. Australian-malli toimii Miksei kolmansien maiden kanssa tehtävä yhteistyö muka toimisi Euroopassakin? Purra nostaa esille Australian, joka tunnetaan erittäin tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan. Australia muun muassa käännyttää laittomia siirtolaisia kuljettavia laivoja ja kuljettaa maahan pyrkiviä ihmisiä pakolaiskeskuksiin kauas Australian ulkopuolelle. Australia siis pyrkii vahvasti kontrolloimaan maahanmuuttoa ja käsittelee turvapaikkahakemukset rajojensa ulkopuolella. Myös Italiassa on ollut käytössä vastaava malli, jossa satamiin ei ole otettu vastaan siirtolaisveneitä, Purra sanoo, ja huomauttaa, että malli toimii. – Kun veneitä on käännytetty takaisin jo merellä, se on johtanut siihen, että vastaavassa määrin ihmisiä ei ole enää edes lähtenyt vaaralliselle merimatkalle. SUOMEN UUTISET

tiistai 4. kesäkuuta 2024

Tapahtumaa riittää

Eilisen kaupunginvaltuuston iltakoulun ja kirkon ulkoportailla pidetyn siioninvirsi-korppuveisuiden jälkeen tänäänkin riitti kokoustamista, kun heti aamulla oli alueemme Geoparkin teams Terttu Hermanssonin vetämänä, päivällä Turvallisuuden ja varautumisen lautakunnan kokous Noormarkun uudella paloasemalla ja samalla tutustuminen uudenaikaisiin tiloihin. Illalla kuvataiteilija Harri Rauhaniemen taidenäyttelyn avajaisissa Kankaanpään galleriassa.

maanantai 3. kesäkuuta 2024

Jari Satakunnan Kansassa

Kolumni EU-vaaleissa äänestäminen on tärkeää EU-vaalit käydään tulevana sunnuntaina. Äänestysaktiivisuus on näissä vaaleissa ollut perinteisesti surullisen matala. Vain noin 40 prosenttia kansasta on viime kerroilla käyttänyt äänioikeuttaan. Euroopan parlamentti koetaan etäiseksi, vaikka suuri osa kansallisestakin lainsäädännöstä tulee EU:sta. Nämä EU-vaalit käydään aivan uudenlaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Itänaapurimme Venäjä käy julmaa sotaansa Ukrainaa ja käytännössä koko läntistä maailmaa vastaan. Perinteiset turvallisuuskysymykset ovat nousseet poliittisen keskustelun keskiöön. Läntisen yhteisön on oltava vahva itäisen uhan edessä. Läntinen yhteisö on tietysti paljon muutakin kuin Euroopan unioni. On mielestäni perusteltua sanoa, että EU:ssa on paljon vikoja, jotka ovat tehneet maanosastamme haavoittuvaisen. Naiivilla ympäristö- ja energiapolitiikalla on luotu riippuvuussuhteita Venäjään, ja unionista on kroonisen eurokriisin vuoksi tullut taloudellisesti epävakaa tulonsiirtounioni, jossa pohjoiset ja läntiset jäsenvaltiot tukevat yhteisvelalla niitä jäsenmaita, joissa on ollut paljon korruptiota ja löyhää talouspolitiikkaa. Tämä on syventänyt unionin sisäistä moraalikatoa. EU:n pitää keskittyä isoihin asioihin. Kokonaisturvallisuuden pitää olla keskiössä kaikessa EU-politiikassa. Tämä tarkoittaa perinteisen rajaturvallisuuden ja Ukrainan tukemisen lisäksi myös omavaraista maatalous- eli ruokapolitiikkaa. EU:n suunnan pitää muuttua. Emme voi jatkaa tällä nykyisellä tiellä, jossa on edessä vain toistuvia yhteisvelkaan perustuvia moraalikatopaketteja. EU:n ei pidä kehittyä liittovaltion suuntaan. Vaalikeskusteluissa on paljon peloteltu laitaoikeistopuolueilla. Ongelma on, että laitaoikeistoksi on leimattu hyvin moninainen joukko puolueita. Sellaisiakin puolueita, joiden harjoittamassa politiikassa ei ole mitään väärää tai kyseenalaista. Perussuomalaiset ei ole äärioikealla eikä äärivasemmalla. On selvää, että Venäjään kallellaan olevat puolueet kuten Saksan AfD ovat suuri ongelma. Pitää kuitenkin kauhistelun lomassa ymmärtää miksi sellaisetkin puolueet saavat kannatusta. Perussuomalaiset haluaa kääntää EU:n ja Suomen EU-politiikan suuntaa. Meidän on uskallettava sanoa ”ei” silloin, kun se on kansallisten etujemme mukaista. Metsäpolitiikka on pidettävä kansallisissa käsissä. Meidän on saatava enemmän omaa rahaamme takaisin esimerkiksi liikennehankkeisiin. Me tarvitsemme vähemmän moraalikatoa ja kroonisia talouskriisejä ja enemmän panostuksia kokonaisturvallisuuteen ja kilpailukyvyn edistämiseen. Muista käyttää ääntäsi tulevana sunnuntaina!

sunnuntai 2. kesäkuuta 2024

Ylioppilaiden lakitusjuhlassa

Kankaanpään ylioppilaiden lakitusjuhlassa olimme mukana myös 60 vuotta sitten lakitetut (kuvassa olemme kirkon portilla perinteisessä yhteiskuvassa), nyt meitä pääsi ylioppilaslakit päässä yhteiskuvaan Kuusi! (Kuvat fb-sivulla)

Oikeaa rikkautta

2. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Katoavat ja katoamattomat aarteet Tämän sunnuntain sisältönä ovat katoamattomat taivaalliset aarteet ja toisaalta katoavat ja petolliset maalliset rikkaudet. Rikkauksien tavoittelu johtaa itsekkyydestä kasvaviin tekoihin, Jumalan rakkaus johtaa hänen tahtonsa mukaiseen palvelevaan elämään. Siinä Kristus on esimerkkimme. Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi tehdäkseen meidät rikkaiksi. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Ohjaa meitä etsimään taivaallisia aarteita, jotka yksin tyydyttävät sielumme kaipauksen. Kun uskot hoidettavaksemme maallista hyvyyttä, älä salli meidän kiintyä siihen, vaan auta meitä käyttämään sitä lähimmäistemme hyväksi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä et vain osoita rakkautta, sinä olet rakkaus. Ole pitkämielinen meitä rakkaudettomia kohtaan. Lahjoita meille Henkesi, rakkauden Henki, joka uudistaa meidät ja sitoo meidät toinen toiseemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Armollinen Isä. Näemme rikkaiden yhä rikastuvan ja köyhien köyhtyvän, eivätkä nälkäisten katseet jätä meitä rauhaan. Herra, me huudamme sinua: Armahda maailman kaikkia ihmisiä. Anna meistä jokaiselle armahtava sydän, niin ettemme kieltäisi sisariamme ja veljiämme, vaan tunnustaisimme heidät ja tekisimme kaiken voitavamme heidän hyväkseen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Jumala, sinä janoat olla lapsillesi kuin hellä äiti, kuin rakastava isä. Sanassasi tähdennät meille tänään rikkauden turhuutta ja rakkauden välttämättömyyttä. Epäluulo, yksinäisyys ja viha ajavat meitä ikävöimään rakkautta, mutta me ahnehdimme rikkautta. Näytä meille tie toistemme luo ja ota meidät rakkautesi lämpöön. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 5 Pyhä Jumala. Sinä tiedät, miten helposti kiinnymme rahaan ja tavaroihin. Auta meitä elämään erilaisten mainosten ja houkutusten keskellä niin, että emme sorru tekemään vääriä valintoja. Opeta meitä näkemään se, mikä on tarpeellista, ja se, mitä ilman voimme tulla toimeen. Kiitos että elämä, jonka sinä annat, on arvokkaampi kuin mikään maallinen omaisuus. Auta meitä elämään rehellisesti ja oikein. Kuule meitä Jeesuksen tähden. 6 Rakas Jumala. Kiitos, että sinä pidät huolta elämämme kaikista asioista. Tee meistä avokätisiä ihmisiä. Tee meistä valmiita antamaan omastamme ja luottamaan siihen, että annat meille juuri sen verran kuin tarvitsemme. Tee meistä niin vapaita, etteivät raha ja tavara saa meitä valtaansa. Kuule meitä Jeesuksen, Vapahtajamme tähden. 7 Jeesus, Vapahtajamme. Kiitos, että sinä voit tarjota meille enemmän kuin kukaan toinen. Sinä olet enemmän kuin mitkään tämän maailman aarteet. Opeta meitä erottamaan aito, todellinen elämä korvikkeesta ja rihkamasta. Opeta meitä pitämään sinun valtakuntaasi niin arvokkaana, että olemme valmiit luopumaan sen tähden kaikesta muusta. Auta meitä rakentamaan kotimme ja elämämme kestävälle perustalle. Kiitos armostasi ja rakkaudestasi.

perjantai 31. toukokuuta 2024

60 v ylioppilaaksitulosta

Tänään aloitamme täällä Kankaanpäässä 60 vuotta sitten ylioppilaiksi päässeiden luokkatapaamisen jatkaen huomenna olemalla mukana ylioppilaiden lakitusjuhlassa. Meitä on ollut 36, keskuudestamme poistuneita on 13, joten jäljellä on 23, mutta kovin monelle ilmestyi mitä erilaisempia syitä poisjäämiselle: sairauksia, kulkuyhteyksien vaikeuksia, lastenlasten hoitotehtäviä jne. 60 vuotta sitten v.1964 Kankaanpään yhteislyseosta ylioppilaiksi tulleitten kokoontumisessa meitä oli seitsemän, luokkatoverien ja opettajien haudoille vei kukkia kuvan kuusikko. FB-sivulla kuusikon kuva!

torstai 30. toukokuuta 2024

PS Kankaanpään torilla

Komea hellesää kruunasi PS:n EU-vaalitilaisuuden, jossa ehdokkaista olivat Arto Luukkanen ja Wilhelm Junnila. Makkarat tekivät kauppansa! Tapio Laurila Perussuomalaisten vaaliteltalla oli väkeä ahkerasti paikalla, samoin Peruspesällä vaalikahvilassa. Eu-ehdokkaita paikalla kävivät Vilhelm Junnila ja Arto Luukkanen hienoa että pääsitte paikalle. Kiitokset jälleen ahkerille talkoolaisillemme Hannu, Sinikka, Tuula, Tarmo, Tapio ja Anssi. Oli hieno päivä.

keskiviikko 29. toukokuuta 2024

Jarin puheevuoro

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina hallituksen esityksestä, jonka nojalla verokortit tulevat vuoden 2025 alusta lähtien voimaan jo tammikuun alusta nykyisen helmikuun alun sijaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää muutosta tervetulleena ja kansalaisten elämä helpottavana. – Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys tuo paljon toivottua selkeyttä verokorttikäytäntöihin ja samalla edistää oikealla tavalla yhteiskunnan digitalisoitumista. Verokorttien käsittely toki on jo jonkin aikaa tapahtunut pääsääntöisesti digitaalisesti, mutta lainsäädäntö ei ole muuttunut kehityksen mukana, Jari Koskela totesi puheenvuorossaan. Nykyinen käytäntö on perua ajoilta, jolloin verokortit lähetettiin pääsääntöisesti postitse ja työntekijän piti itse toimittaa verokortti palkanmaksajalle. Käytäntö on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, millä prosentilla tammikuun palkasta tehdään ennakonpidätys. Vuodenvaihteessa tilataan suuri määrä muutosverokortteja ja epäselvyys on ruuhkauttanut samalla Verohallinnon neuvontapalveluja etenkin tammikuussa. Vähentäisi ylivelkaantumista ja ulosottoja Koskela korosti puheessaan myös talousosaamisen tärkeyttä ja nosti esiin hallitusohjelmaan kirjatun linjauksen siitä, että Suomesta pitää tehdä maailman talousosaavin kansa. – Suomessa on monenlaisia verovähennyksiä, joista osa menee veroilmoitukseen automaattisesti, mutta osan kanssa pitää itse olla hereillä. Verovähennyksiä varmasti käytetään vähemmän kuin olisi mahdollisuus järjestelmän byrokraattisuuden ja ehkä myös kansamme liian vähäisen talousosaamisen takia. Yksi jos toinenkin nuori työelämään päädyttyään tuskailee veroilmoituksen ja yleisesti verotuksen suhteen, Koskela huomautti. Hallitusohjelmaan on kirjattu talous- ja yritysosaamisen sisällyttämisestä kaikille koulutusasteille. Koskela katsoo, että nykyistä parempi talousosaaminen vähentää varmasti myös ylivelkaantumista ja ulosottoja ja viime kädessä antaa kansalaisille paremmat valmiudet huolehtia omasta elämästään. SUOMEN UUTISET Jaa Facebookissa

tiistai 28. toukokuuta 2024

Vaalimakkaraa

Ensi torstaina 30.5. klo 10-13 vaalimakkaratarjoi toripäivillä ja kahvit peruspesällä. Mukaan on ilmoittautunut dosentti, Venäjän asiantuntija Arto Luukkanen, entinen PS:n puoluesihteeri. Hän on tänä vuonna julkaissut 460 sivuisen kirjan Putinin perunkirja. Olen lukenut ja voi suositella!🥰😊😘 Mukaan on ilmoittautunut myös kansanedustaja Vilhelm Junnila!

Komia auringonlasku

Hirvikankaalla Kimmo Päiviken tiellä otin kuvan hellekauden hienosta auringonlaskusta ja näkyy se fb-sivullani!

maanantai 27. toukokuuta 2024

Helluntain jälkeen kolminaisuuden päivä

Pyhän Kolminaisuuden päivä Helluntaijakso Salattu Jumala Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä. Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen.

Tsekit mestariksi

Juuri ennen puoltayötä Tsekit nousi hienosti MM-jääkiekon maailmanmestariksi lyötyään Sveitsin 2-0 aivan viime sekunneilla tekemällä tyhjään malliin voittolukemaksi todella 2-0. KUn en jaksa kuunnella selostajien ääntä, luulin maita pelatessa toisinpäin, kun tsekeillä oli vaaleammat puvut ja sveitsiläisillä täyspunaset. Ja pidän tsekkejä punaisempina kuin svietsiläisiä.

lauantai 25. toukokuuta 2024

Neljäs kausi alkoi

Olen kuulunut Suomen vanhimman ja suurimman Israel-yhdistyksen vuonna 1908 perustetun Israelin Ystävien liittohallitukseen jäsenenä vuodesta 2011 alkaen ja puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien ja tänään järestyksessään MMXXII liitokokouksessa Tampereella tulin uudelleen valituksi puheenjohtajaksi neljättä kertaa. Jo yli 100-vuotta vanhan järjestömme toiminta-ajatuksen mukaisesti pyrkimyksenämme on toteuttaa lähetyskäskyä ja tuoda messiaanisten seurakuntien kautta juutalaiselle kansalle tiedoksi heidän Messiaansa ja Raamatun evankeliumin merkityksen.

perjantai 24. toukokuuta 2024

Komea kuva

Sain Aimo Haapakosken ottaman hyvän kuvan, joka julkaistiin fb-sivullani. Sakariston rapuilla Kaatuneiden muistopäivänä messusta poistuessa seppeleen laskuun ja lippuvartioon valmistautumassa kaupunginjohtaja Mika Hatanpään ja eversti evp Olavi Rajalan kanssa. (Kun sitten yritin korjata Kaatuneiden muistopäivän alkavaksi isolla kirjailmella, koko kuva poistui, fb:n ihmeellissyyksiä!

Museonäyttely avattiin

Kankaanpään museon 50-vuotis näyttely avattiin tänään Niinisalossa. Paljon on nähtävää ja myös pitkältä ajalta eri tapahtumien julisteita!

tiistai 21. toukokuuta 2024

Marjatuomipihlaja

Nyt on kevät parhaimmillaan! Kuva fb:ssa ihan vain ikkunasta!Marjatuomipihlaja😘😊

maanantai 20. toukokuuta 2024

Liikenneministerillä hyviä uutisia

Suomen Uutiset toukokuu 20, Minis­teri Ranne kiit­telee kaik­kien aikojen kumi­pyö­rä­myön­tei­sintä halli­tus­oh­jelmaa – kolmen miljardin inves­toin­ti­po­tista ei tingitty edes kevään riihessä Autoliiton liittokokouksessa Lahdessa sunnuntaina puhunut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kiitteli puheessaan hallitusohjelmaa, joka on kumipyörämyönteisempi kuin koskaan. Ohjelmassa muun muassa estettiin jakeluvelvoitteen hurja nousu sekä saatiin sovittua 3 000 miljoonan euron infrainvestointipaketista, josta yli 500 miljoonaa kohdistetaan korjausvelan purkamiseen. Myös autoilun verotusta päätettiin laskea. – Ohjelmassa linjattiin myös, että hallituksen energia- ja ilmastopolitiikalla ei heikennetä kilpailukykyä eikä nosteta arjen kustannuksia. Lisäksi päätimme korostaa teknologianeutraaliutta, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi liittokokouksessa. Suomen infraa rakennetaan suomalaisia varten Hallituksen liikennepoliittisena tavoitteena on koko Suomen kasvun ja elinvoiman lisääminen. Hallitusohjelma kiinnittääkin entistä suurempaa huomiota liikenneverkon toimintavarmuuteen ja kriisinkestävyyteen. Vaihtoehtoisia kuljetusreittejä kehitetään ja niiden kapasiteettia kasvatetaan. Myös kansainväliseen saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota, etenkin sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. – Tämä ei kuitenkaan ole pois suomalaisten liikennetarpeista vaan vahvistaa myös niitä. Suomen infraa rakennetaan aina ensisijaisesti suomalaisia varten, Ranne painotti. – Kolmen miljardin euron liikenteen investointiohjelmalla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle. Investointiohjelma sisältää merkittäviä panostuksia elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun. Huomiota kiinnitetään erityisesti perusväylänpitoon, mukaan lukien alempiasteinen tieverkko. Kolmen miljardin eli 3 000 miljoonan investointipotista ei tingitty edes kevään riihessä, jossa haettiin kolmella miljardilla lisäsäästöjä. Sähkö ei voi korvata fossiilisia polttoaineita Ranteen mukaan on epärealistista kuvitella, että sähkö voisi olla ainoa fossiilisia polttoaineita korvaava käyttövoima. Edellisen hallituksen aikaisten ilmastopäätösten perusteella Suomessa pitäisi olla noin viiden vuoden päästä jopa 750 000 ladattavaa autoa. Tämä ei ole Ranteen mielestä mahdollista, ja vaikka epärealistinen tavoite saavutettaisiinkin, olisi Suomessa vuonna 2030 vielä noin kolme miljoonaa polttomoottorikäyttöistä autoa, traktoria ja moottorityökonetta pitämässä yhteiskuntaa käynnissä. – EU:n tai Suomen hallinnon tehtävä ei ole määrätä, mikä on tulevaisuuden autojen, traktoreiden tai työkoneiden toimintaperiaate tai käyttövoima. Hallitus on sitoutunut hakemaan teknologianeutraalisti parhaita teknistaloudellisesti kestäviä ratkaisuja, kuten kehittyneitä uusiutuvia ja synteettisiä kaasuja ja polttonesteitä. Polttomoottoreiden käyttöä ei pidä tehdä mahdottomaksi. – Sen sijaan on luotava puitteet markkinaehtoisesti kilpailukykyisille, puhtaille, fossiilivapaille ja kehittyneille uusituville tai synteettisille polttoaineille, joita voidaan käyttää polttomoottoreissa. Päästöttömään tai vähäpäästöiseen vaihtamisen on oltava taloudellisesti ja teknisesti sopiva ratkaisu sitten kun auto on vaihdettava, Ranne sanoi. Kilometriveroa ei tule Liikenne- ja viestintäministeriö on yhdessä valtiovarainministeriön kanssa käynnistänyt liikenteen rahoituksen ja verotuksen uudistamistyön. Työ on tärkeää liikenteen veropohjan kavetessa samalla kun liikenteen käyttövoimamurros etenee. Uudistamistyön kivijalkoja ovat ennakoitava, päästöjä vähentävä ja teknologianeutraali verotus sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksia ja hyvinvointia edistävä verorakenne. – Kevään kehysriihessä linjattiin jo teknologianeutraaliutta korottamalla sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta ja päättämällä raskaan liikenteen ammattidieselin käyttöönotosta vuonna 2027. Kun me nyt laadimme askelmerkkejä liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistukselle, on ensin sisäistettävä Suomen nykytila. – Suomen lähtökohdat verrattuna muihin Pohjoismaihin ovat heikot. Velkasuhde on meillä moninkertainen verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Autojen keski-ikä on 13 vuotta, ostovoiman kehitys ei ole toivottava, tuottavuuskehitys on ollut heikkoa usean hallituskauden ajan. Liikenteen verotus on meillä kansainvälisesti korkeaa. Liikennesektoriltamme on viime vuosikymmeninä kerätty vuosittain 4–5 miljardia euroa. Verotuksen kokonaisuudistustyön nurkkapultteina Ranne pitää teknologianeutraaliutta, vakaata ja Suomen kilpailukykyä tukevaa laajaa veropohjaa, logistiikan kilpailukyvystä ja tavallisten ihmisten arjen ostovoimasta huolehtimista sekä vaikuttavia ja teknistaloudellisesti kestäviä päästövähennyskeinoja. Kilometriveroa ei tule. – Pyrimme myös löytämään ratkaisun, jolla voisimme varmistaa tasaisen ja riittävän tiestön perusrahoituksen, jolla saisimme pikku hiljaa korjausvelan kasvun kokonaan pysäytettyä ja jopa vähitellen pienenemään, Ranne totesi. SUOMEN UUTISET

sunnuntai 19. toukokuuta 2024

Helluntaipäivä

Konfirmaatiomessu Kankaanpään kirkossa. Kaatuneitten muistopäivä, seppeleenlasku ja kunniakäynti sankarihautausmaalla. Seppo Myyryläinen, Risto Raikaslehto. Kankaanpää: Konfirmaatiomessu Kankaanpään kirkossa klo 10 (Keskuskatu 64, 38700 Kankaanpää)  Seppeleenlasku Kankaanpään Sankarihaudoilla (kirkon vieressä) messun päätyttyä arviolta jonkin verran klo 11 jälkeen, jonka jälkeen siirtyminen seppeleenlaskua varten Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille (vanha hautausmaa, Kappelinkatu 19, 38710 Kankaanpää) Seppeleenlasku: - Kankaanpään kaupungin kaupunginjohtaja Mika Hatanpää pitää lyhyen puheen Sankarihaudoilla - Porin prikaatin komentaja, eversti Jami Virta - Kankaanpään Seurakunta, pappi Seppo Myyryläinen - Pohjois-Satakunnan Perinneyhdistys ry., Olavi Rajala. Veteraanijärjestöjen ja reserviläisjärjestöjen lippurivistössä olen mukana yhtenä lipunkantajana. Sää suosii erinomaisesti! Ja siniristilippu lippusalossa liehuu hyvässä tuulessa🥰😊😘Liehuivat myös komeasti lippurivistössämme sankarihautojen seppeleenlaskutilaisuudessa, Suomen lipun perässä Sotainvalidien kantajana Timo Lautaoja, Sotaveteraanien kantajana Lauri Kiviniemi, Rintamaveteraanien minä kantajana, Sotilaspoikien kantajana Jouko Vähämäki ja Heikki Ahomantila kantoi oman joukko-osastonsa lippua. Pyhän Hengen vuodattaminen Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes). Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä. Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper). Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista.

lauantai 18. toukokuuta 2024

Kirkon päivillä

Kirkon päivillä Tampereella facebook-kuvassa v.1964 kurssikaverin Juvan emeritus kirkkoherran Markku Karilan ja rouvansa kanssa. Toisessa kuvassa siioninvirsiseurojen alussa otin kuvan Tampereen tuomiokirkkossa mahtavasti Pekka Halosen alttaritaulusta Ylösnousemus, on kyllä taidetta yllinkyllin kuten Hugo Simperin urkulehterien kaiteita peittävät köynnöstä kantavat pojat, lehterien ikkunamaalaukset ja keskikaton kupolin käärme!

perjantai 17. toukokuuta 2024

Lähetystyötä

Kirkon päivillä Tampereella Herättäjä-Yhdistys ry:n myyntipöydällä tänään ja huomenna kankaanpääläisiä kenkiä myymässä lähetyksen hyväksi!

torstai 16. toukokuuta 2024

Maaliin olympiastadionilla

Mukana CityMarathonilla alusta alkaen eli vuodesta 1981. Jälleen maalissa Olympiastadionilla, tosin vain 5 kilometrin matkalta. Tänään sain kuvia lauantainjuoksusta, katso fb-sivullani!

tiistai 14. toukokuuta 2024

EU:ssa toimittava Suomen etu edellä

toukokuu 14, Purra: Ei enää lisää EU-yhteis­velkaa krii­sien varjolla Politiikka Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puntaroi tuoreessa blogissaan EU:n hyötyjä ja haittoja meille suomalaisille. EU-parlamenttivaalien alla Purra katsoo, että kaikkien parlamenttiin valittavien edustajien – puolueesta riippumatta – tulisi äänestyksissä ja linjauksissa toimia Suomen etu edellä ja pitää mielessä, millaisia hintalappuja unionitason päätöksistä seuraa veronmaksajalle ja millaista taakkaa ylisääntely aiheuttaa yrityksille ja hallinnolle. – Edessä olevat Euroopan parlamentin vaalit ovat valtavan tärkeät Suomelle ja suomalaisille. Ajan henki on nyt toisenlainen kuin viisi vuotta sitten. Käsillä onkin todellinen mahdollisuus sisältä päin uudistaa unionia reilumpaan ja parempaan suuntaan – sekä samalla pyrkiä estämään meille suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen. Tämä toki edellyttää sitä, että valitsemme EU-edustajamme viisaasti. Yhteismarkkinoiden toimivuutta vahvemmaksi Myönteistä EU:ssa on toimiva yhteismarkkina-alue, Purra kirjoittaa. – Kauppapolitiikan kannalta Suomen sijainti on kuitenkin aina ollut haastava, ja erityisen haastava se on juuri nyt idänkaupan ollessa jäissä. Toisinaan hauraiksi osoittautuneet logistiikan ketjut myös nostavat Suomen kaupankäynnin vaikeuskerrointa. Siksi EU:ssa keskeinen tehtävämme onkin vahvistaa yhteismarkkina-alueen toimivuutta, siis varmistaa suomalaisten yritysten ja kuluttajien sujuva pääsy yhteismarkkinoille kaikissa tilanteissa. Yhteismarkkinoiden toimintaa kuitenkin haittaa ja kilpailua vääristää kansallinen tukipolitiikka, johon on EU:ssa viime vuosina palattu energiakriisien ja Ukrainan sodan vuoksi. Samalla Suomi myös joko suoraan tai epäsuorasti rahoittaa muiden maiden tukia. – Eräitä kriittisiä kohteita lukuun ottamatta EU:ssa tulisikin ryhtyä edistämään valtiontukien kieltämistä. On kuitenkin oltava realisti ja ymmärrettävä, että tämä tuskin tulee aivan pian tapahtumaan. EU-jäsenmaat vastatkoot omista talouksistaan Yhdeksi EU:n tunnusmerkiksi on viime vuosina valitettavasti tullut, että vaikeiden aikojen keskellä EU hylkää omien sääntöjensä noudattamisen. Samalla unionin talousryhti on veltostunut. Usein tästä seuraa päätöksiä, jotka kasvattavat kansalaisten velkavastuita, Purra kirjoittaa. – EU-perussopimuksista johdettavan no bailout -säännön mukaan kukin jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan eikä toisten velkoja maksella. Toisin kuitenkin tapahtui, kun koronan varjolla toteutetulla elpymisvälineellä Suomi sitoutettiin osallistumaan osaksi yhteisvelkaa, joka on johtanut miljardien lahjoittamiseen Etelä- ja Itä-Eurooppaan. Lasku on kallis ja sitä maksetaan pitkään, joten vastaava ei saa toistua. Yhteisvelan kasvattaminen tulee päättäväisesti torjua. Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.

maanantai 13. toukokuuta 2024

Kankaanpää lämpimin paikkakunta tänään

Roktähti Juissi Läskinen Ylläpitäjä Eniten osallistunut · 1 t · Tänään oli lenkillä kevään ensimmäinen shortsikeli, eli varjossa + 24. Mukana olikin 13 kuntoilijaa vaikka lätkämatsi Suomi-Norja alkoi samaan aikaan. Taivallettiin ns Armaksen lenkki, Risen portaat ja vielä kunniakierros urheilukentällä ja matkaa kertyi tasan 6 km. Ensimmäisenä maaliviivan tänään ylitti Valtiopäiväneuvos Anssi , joka kävi viikonloppuna kisailemassa Helsingissä 17 000 muun kanssa.

Eräkävijälle sattuu, ainakin Pekka Ervastille

Eränkävijän vuodekumppani voi tehdä yöstä jatkuvaa taistelua – ”Yöllä heräsin painajaiseen, jossa jättiläisanakonda oli nielaissut minut” Makuupussin suunnittelijalle on helvetistä varattu aivan erityinen paikka, kirjoittaa Pekka Ervasti. Homerosta alkukielellä. Iltalukeminen rentouttaa ennen koettelemusten yötä makuupussissa. Kolumni Pekka Ervasti ”Ennen oli yksinkertaisempaa”, mietin, kun ängen itseäni makuupussiin eräkämpän laverilla. Sankarijätkä Nätti-Jussi tarvitsi levolle mennessään tyynyksi vain korvalehden kaksin kerroin ja tuppivyön hän asetteli peitokseen. Aamulla piti seinään jäätynyt tukka leikata puukolla irti hirrestä, mutta yöuni oli keskeytymätön. Makuupussin päätarkoitus on sama kuin Nätti-Jussin vyöllä: tarjota suojaisa mahdollisuus makoisiin ja virkistäviin yöuniin. Tämä on teoriaa. Käytännössä juuri makuupussi saattaa tehdä yöstä jatkuvaa taistelua erilaisia rakenteellisia vastoinkäymisiä vastaan. Makuupussi on kaupan hyllyssä pakattu napakkaan suojapussiin. ”Helppo käsitellä ja mahtuu pieneen tilaan. Ei paina paljon rinkassa”, myyjä kehuu. Kun pussin ensimmäisen kerran kaivaa esille pakkauksesta, se ponnahtaa ilmoille kuin vieteriukko paisuen suhteettomiin mittasuhteisiin. Et enää ikinä saa sitä tungetuksi takaisin alkuperäiseen koteloonsa. Unohda koko juttu. Hommaa reilusti isompi, vesitiivis kuljetuspussi, johon majoitteen voi tunkea ilman verta, hikeä ja kyyneleitä. Mielenrauha on eräreissulla tärkeä säilyttää. Pussin kylkeen on painettu erilaisia lämpötilamerkintöjä. Olen jo kauan sitten päättänyt olla yrittämättä tulkita näitä kryptisiä hieroglyfejä. Ostin sellaisen pussin, joka toimii kaikissa olosuhteissa Etelänavalta Saharaan. Kerran kokeilin kiinnittää lisäpeitteen vuoristokiipeilijän lukkohakasella makuupussin vetoketjun kahvaan. Big mistake! Jos yöllä tulee liian kuuma, aina voi avata vetoketjun ja lisätä ventilaatiota sen mukaan, mikä lämpötila kämpässä, teltassa tai laavussa vallitsee. Jos siis löytää vetoketjun. Yleensä se on nukkuessa kiertynyt selkäpuolelle ja sen paikantamiseksi joutuu pussin uumenissa tekemään kehollaan liikeratoja, jotka saisivat pitkälle edistyneen joogaharrastajankin kateelliseksi. Kun varttitunnin kiemurtelun jälkeen saa näppinsä vetoketjun kahvaan, alkaa vaivalloinen avaamisyritys. Yleensä kahva jumittuu jo alkusenteillä. Pussin löysä päällysnailon on takertunut vetoketjun ja kahvan väliin niin, että aukaisuyritys jämähtää kuin Tesla pakkaseen. Turha riuhtoa. Vetoketjun aukaisu ei ole voima- vaan tekniikkalaji. Yritä toisella kädellä repiä irti kahvan ja ketjun väliin juuttunut nailon. Tämä vaatii kokemusta ja lehmän hermoja, sillä toimenpide on yleensä suoritettava pimeässä ja äänettömästi, jotta kaverit eivät herää. Kylminä vuodenaikoina kuljetan mukanani kevyttä, untuvaista torkkupeittoa, jonka levitän makuupussin päälle lisälämpöä luomaan. Pulmaksi sukeutuu, että peitto tietysti liukuu jossakin vaiheessa yötä pois pussin päältä ja herään hampaiden kalinaan. Kadonnut lisäpeitto pitää hamuilla käsikopelolla jostakin lähistöltä. Kun tämä toistuu useamman kerran yössä, olet aamulla äreä kuin marjaskarhu. Kerran kokeilin kiinnittää lisäpeitteen vuoristokiipeilijän lukkohakasella makuupussin vetoketjun kahvaan. Big mistake! Yöllä heräsin painajaiseen, jossa jättiläisanakonda oli nielaissut minut ja olin tukehtumassa ihmissyöjämatelijan ruoansulatuselimistöön. Tosiasiassa torkkupeitto oli kiertynyt minun ja makuupussin ympärille moninkertaiseksi puristavaksi korsetiksi, koska lukkohaka esti peittoa liukumasta sivulle. Tukehtumiskuoleman hädässä minun oli pakko kiljua kaverit apuun. Asiaa on sittemmin muisteltu useampaankin kertaan, vaikka minä en ole nostanut sitä puheenaiheeksi. Kirjoittaja on MT Metsän kolumnisti.

sunnuntai 12. toukokuuta 2024

Samalla Äitienpäivä ja suomalaisuudenkin päivä

6. sunnuntai pääsiäisestä (Exaudi) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Sunnuntain latinalainen nimi exaudi (= kuule, Herra) on päivän antifonin alusta (Ps. 27:7). Seurakunta odottaa rukoillen Pyhän Hengen lahjaa. Ennen taivaaseenastumistaan Kristus lupasi omilleen Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Kristuksen lupaama Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Herran ja opetuslasten (seurakunnan) välille, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta. Pyhä Henki vakuuttaa kristityille, että he ovat Jumalan lapsia ja saavat Jeesuksen tavoin kutsua Jumalaa nimellä Abba, Isä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä, kaikkivaltias Jumala. Sinä olet heikoissa väkevä. Tyhjennä meidät omasta voimastamme ja täytä meidät Hengelläsi. Toteuta tahtosi elämässämme, anna valtakuntasi tavoittaa kaikki kansat. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Voiman ja lohdutuksen Jumala. Tulemme luoksesi väsyneinä ja uutta elämää janoavina. Täytä meidät Henkesi voimalla, niin että meistä tulee pieniä ja sinä yksin olet suuri. Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Kaikkivaltias Herra Jeesus Kristus, joka istut Isän oikealla puolella ja olet kaiken Herra. Me rukoilemme sinua: Lähetä meille Pyhä Henkesi. Anna kirkollesi uskollisia palvelijoita, valvo itse sanasi kylvöä. Varjele valtakuntaasi maan päällä. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Pyhä Jumala, sinä annat raikkaan veden virrata ja ylläpitää kaikkea elämää, sinä lähetät tuulet uudistamaan maata. Virvoita myös meidän sisäistä ihmistämme. Suo Pyhän Henkesi, Jeesuksen lupaaman auttajan, olla joka päivä luonamme, niin että näemme huolenpitosi meistä ja opimme ymmärtämään sinun tahtosi. Abba, Isä. Tapahtukoon näin Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

lauantai 11. toukokuuta 2024

Perussuomalaisten EU-ehdokkaat numeroineen

Perussuomalaiset r.p., Sannfinländarna r.p. 42 Antikainen, Sanna, sairaanhoitaja, kansanedustaja, Outokumpu 43 Ekman, Johanna, vastuullisuusneuvonantaja, yrittäjä, Orimattila 44 Garedew, Kaisa, kansanedustaja, Jyväskylä 45 Grönroos, Simo, filosofian tohtori, toiminnanjohtaja, Espoo 46 Heltimoinen, Ilpo, tuotantotekniikan mekaanikko, Lappeenranta 47 Junnila, Vilhelm, kansanedustaja, Naantali 48 Juvonen, Arja, kansanedustaja, geronomi (YAMK), Espoo 49 Kiviranta, Joonas, tekniikan lisensiaatti, Tampere 50 Koponen, Ari, kansanedustaja, Ypäjä 51 Laitinen, Lauri, Perussuomalaisen nuorison puheenjohtaja, ensihoitajaopiskelija, Lappeenranta 52 Luukkanen, Arto, yliopistolehtori, Järvenpää 53 Makkonen, Teija, valtiosihteeri, sotatieteiden maisteri, Helsinki 54 Niikko, Mika, yrittäjä, Vantaa 55 Peltokangas, Mauri, kansanedustaja, Kokkola 56 Polvinen, Mikko, kansanedustaja, insinööri (YAMK), Kuhmo 57 Ruohonen-Lerner, Pirkko, Euroopan parlamentin jäsen, Helsinki 58 Seppänen, Sara, kansanedustaja, kasvatustieteiden maisteri, Rovaniemi 59 Tynkkynen, Sebastian, kansanedustaja, Oulu 60 Vallin, Veikko, yrittäjä, Tampere 61 Väätäinen, Nanna, lähihoitaja, ensihoitajaopiskelija, Kuopio

Ihme ja kumma, ei tulosluettelossa

Anssi Joutsenlahti Mukana City Marathonilla alusta alkaen eli vuodesta 1981, ensin 34 kertaa koko maratonin, sitten 3 puolikasta ja tämän 2020-luvun 5 km paitsi coronavuosia, tänä vuonna mukana, mitali kaulaan maalissa, mutta ihme ja kumma, ei löydy tulosluettelossa. Parhaita saavutuksia: yleinen 45. m40 10. m50 17. m55 3. m60 7. m65 11. m70 14. Helsinki City Running Day on paikassa Helsinki Olympic Stadium. HCRD:lle on ilmoittautunut jälleen ennätysmäärä osallistujia. Juoksijoita ja kävelijöitä on lähdössä reiteille yhteensä huikeat 17 000!! 🥳🙌🏼 Seuraavana päivänä eli sunnuntaina löytyi nimi jo tulosluettelostakin.

perjantai 10. toukokuuta 2024

Rukoilevaisuudesta Kankaanpäässä

Rukoilevaisuudesta Kankaanpäässä Paljon on historiankirjoissa merkintöjä Kankaanpään vanhasta rukoilevaisuudesta, Voi mainita perusteellisempikatsaus on Yhteislyseomme historian opettajan Martta Sevion historianteoksessa Kpään srk:n vaiheita vuoteen 1970. Merkittävä yksittäistutkielma on teologian prof. Osmo Tiililän teos Frans Ulvaasta nimeltään Suomalaista kokemuskristillisyyttä. Toisessa Tiililän tutkielmassa Rukoilevaisten kertomaa Länsi-Suomen heräinäisyyden edustajia 1900-luvulla mainitaan monia kankaanpääläisiä rukoilevaisia, samoin Yrjö Hormian kahdessa kirjassa Halullisia sieluja ja hengellisiä isiä sekä Rukoilevaisen kansan hengellisiä äitejä. E.F. Juurmaan kokoelmakirjassa Elämän viittatie siivekkäitä sanoja ja elämänkuvia suomalaisesta kristillisyydestä on pari osuvaa Matti Pukanhaavan opetusta. Hänet mainitaan myös Jaakko Haavion toimittamassa laajassa elämäkerrastossa Mikael Agricolasta E.W.Pakkalaan nakkilalaisen Matti Paavolan (1786-1859) elämänkerran yhteydessä. Pukanhaava oli rohkaisemassa Paavolan tämän kerrottuaan huoliaan toisten rukoilevaisten osalta kokemastaan syrjimisestä. Pukanhaava lohdutti häntäi sanomalla, että syy on se, etteivät nämä vaella liki Jeesusta. Molemmat ovat saaneet muistopatsaansa omien kirkkojen kirkkotarhaan, Paavolan patsaassa lukee: Hänestä minä teen patsaan minun Jumalani temppeliin ja hän on jäänyt elämään rakkaan virren Jo joudu mun sieluni heräämähän tekijänä. Matti Pukanhaava (1751-1833) eli 82 vuotta kokien herätyksen jo nuorena ja ollen pidetty sielunhoitaja ja aikansa ehkä tunnetuin ja kunnioitetuin Satakunnan rukoilevaisuuden historiassa Matti Paavolan ohella. Kuollessaan hän nöyrästi lausui: Helvetti on ansaittu mutta lisäsi Autuus ja elämä on luvattu armosta. Kuolemansa satavuotismuistona 1933 paljastettiin granaattipatsas, jossa lukevat hänen rakkaat kehotussanansa Vaeltakaa liki Jeesusta. (Muuten tämän patsaan paikkaa on jo kolmasti siirretty kirkkomaalla) Ja sitten ne kaksi Pukanhaavalta Juurmaan Elämän viittatiehen otettua opetusta ss.465,485. 1700-luvun kansanhurskaudesta kertoessaan prof. Eino Murtorinne kertoo teoksensa Suomen Kirkon historia 3, miten Porin, Merikarvian alueella sai jalansijaa hurmoksellinen suunta unissasaarnaajineen, mutta toista suuntaa edusti juuri Matti Pukanhaava laittaen painoa Raamatun lukemiselle ja rukouselämälle. Juho Lund (1837-1917) Leppäruhasta oli pitkiin aikoihin ainoa maallikkopuhuja Kpäässä. Suuren talon poika Nikodeemus Teemu Kulhua (1839-1907) Vihteljärveltä talollinen oli tunnettu rukoilevainen ja häneltä mm. Oskari Rajakallio (1885-1969) myös Vihteljärveltä sai neuvoja pelastuksen asiassa Svebiliuksen katekismuksenkin pohjalta ja niin se oli Oskarillekin rakas koko elämän ajan. Oskari sai syviä vaikutuksia Severiina Santasalolta (1848-1933) herkältä rukoiljalta. (Kävin muuten hänen hautakivellään juuri tällä viikolla ja siinä olevat hänen tunnussanansa Herätkäät hurskaasti kuten nimikin olivat lähes menneet näkymättömiksi, aiheellista korjata tekstin ja muutenkin saada hauta srk:n hoitoon) Oskari Rajakallion puheista ja rukouksista poimittua: Ei sillä vielä ole asia valmis, kun meidät on armahdettu ja vanhurskautettu. Säilyy jatkuva huonouden ja hengen vaivaisuuden tunto, sillä meissä on Adamin perintöturmelus. Ja joka päivä on saatava rukouksella silmävoidetta, että pysytään vaivaisena syntisenä. Itsellänikin on muistoja Oskari Rajakalliosta Kankaanpään rukoilevaisten kesäjuhlista, hän liikkui hyvin lapsenmielisen tuntuisesti kirkossa, taisi nousta saarnatuolikin portaita, mutta puhe oli lämminhenkistä. Ja sitten ehkä vielä kaikkein tunnetuin Kankaanpään rukoilevaisista Taulunkylässä koko elämänsä elänyt Frans Ulvas (1887-halvaantui 1957, kuoli 1963). Tiililä sanoin Ulvasta voidaan pitää kokemuskristillisyyden tyypillisenä edustajana suomalaisessa luterilaisessa hurskaudessa. Hän yhdisti hallelaisen pietismin parannusvaatimuksen suomalaiseen kansahurskauteen niin ehjällä tavalla, että tulosta voidaan sanoa suorastaan pelkistetyksi. Elämänsä viimeiset vuodet hän eli Aaro Holman piharakennuksessa, ja sain kerran käydä siellä pastori Pentti Perttulan kanssa.

torstai 9. toukokuuta 2024

Eero Kavaston tervehdys eläketeologien kokoontumisesta

Eero Kavasto ke 8. toukok. 'klo' 19.04 (5 tuntia sitten) - Tervehdys piiriläiset! Aurinkoiset terveiset Kankaanpäästä! Porin Eläketeologit puolisoineen tekivät kevätretken Kankaanpään Kuntoutuskeskukseen onnittelemaan valtiopäiväneuvos Anssi ja Helli Joutsenlahtea. Piirimme korkeasta triumfiraatista Luvian rovasti Tapio Seppälä luovuttaa kuvassa Hellille ja Anssille kukka-amppelin. Kuvissa myös ryhmämme (17 henkeä) keskuksen kabinetissa kuuntelemassa Kankaanpään seurakunnan nykyisistä kehitysnäkymistä talouspäällikön alustusta ja myös Anssin katsausta Kankaanpään seudun rukoilevaisuuden rikkaasta, tosin nyt hiipuvasta historiasta. Kummastakin aiheesta syntyi vilkas keskustelu. Kiitos Anssi järjestelyistä!

tiistai 7. toukokuuta 2024

Olemme toden edessä

Purra: Tämä hallitus kantaa vastuuta ja välittää tule­vista suku­pol­vista – ”Emme voi antaa velka­vuorta lapsil­lemme ja lapsen­lap­sil­lemme” Hallitus sopi äskettäin kehysriihessä mittavista kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista aiemmin sopimiensa kuuden miljardin euron sopeutusten päälle. Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että ilman kehysriihessä tehtyjä lisätoimia valtion velanotto ja koko julkinen talous olisi ollut kestämättömällä uralla. Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina 7. toukokuuta. Aiheena oli valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028. Hallitus sopi äskettäin kehysriihessä mittavista kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista aiemmin sopimiensa kuuden miljardin euron sopeutusten päälle. – Sopeutamme yhteensä yhdeksän miljardia euroa. Suoria ja pysyviä menoleikkauksia on uudesta kolmesta miljardista noin puolet. Hallitus piti kiinni tavoitteesta vakauttaa julkinen velka, välttää liiallisen alijäämän menettely sekä pysyä valtiontalouden menokehyksissä. Velkasuhde vakautuu vaalikauden lopulla noin 82 prosenttiin BKT:sta julkisen talouden suunnitelman luvuin. Toinen hallitus olisi saattanut nostaa kädet pystyyn Pitkään kehittynyt ja koko ajan heikkenevä taloudellinen tilanne ei ole mikään yllätys, vaan se on ollut jo edellistenkin hallitusten ja valtiovarainministerien tiedossa, mutta tarvittavat toimet ovat jääneet tekemättä. Uusien sopeutustoimien takana onkin pohjimmiltaan se, että hallitus kantaa vastuuta ja välittää tulevista sukupolvista, Purra sanoo. – Emme voi antaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Kyse on ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta. Moni toinen hallitus olisi saattanut todeta tilanteen ja nostaa kädet pystyyn. Me kuitenkin toimimme, koska se on velvollisuutemme. – Tällaiseen vastuunkantoon vaikeassa tilanteessa punavihreä oppositio ei olisi kyennyt ikinä. Mitään todellista ja konkreettista sopeutuspakettia ei olisi tullut. On moraalista itsepetosta kuvitella, että kaikkia hallituksen toimia voi yksi kerrallaan vastustaa ja että kasvu hoitaa velan. Varsinkin valtion käyttötalous pitää saada tasapainoon. Emme elä tulojemme mukaan. Epätasapaino on rakenteellinen, krooninen ja julmetun kokoinen. Uskottavaa vaihtoehtoa ei ole esitetty Hallituksen päätöksiä saa toki vapaasti kritisoida, mutta valtiovarainministeri Purra sanoo kaipaavansa kritiikin kylkeen uskottavaa vaihtoehtoa, jota toistaiseksi ei ole esitetty. – En ole nähnyt tähän mennessä 9 miljardin sopeutusvaihtoehtoa oppositiolta. Jos puolueet eivät edes omista lähtökohdistaan kykene sellaista tuottamaan – oppositiossa siis – miten ne ikinä kykenisivät siihen osana koalitiohallitusta, jossa jokainen päätös on kompromissi ja neuvottelujen tulos? – Hauras Suomi-neito saataisiin lopullisesti polvilleen julkisuudessa olleilla vasemmiston 8 miljardin veronkorotuksilla. Lainanotto tuskin silti loppuisi, tämä viesti on tullut opposition taholta selväksi. Jättimäiset veronkorotukset ovat tässä himoverotuksen luvatussa maassa varma tapa saada rakas maamme näivettymisen kierteeseen. Purran eduskuntapuheenvuoro luettavissa kokonaisuudessaan täällä. SUOMEN UUTISET

maanantai 6. toukokuuta 2024

Tunnin lenkillä

Aurinkoinen joskin tuulinen sää houkutteli mukaan 13 ja mentiin: kuntoreitti, portaat, ratakierros tasan tunti 6,3 km

sunnuntai 5. toukokuuta 2024

Rukoilemaan, valvomaan soisin oppivani

5. sunnuntai pääsiäisestä (Rukoussunnuntai, Rogate) Sydämen puhetta Jumalan kanssa Rogate (= anokaa, rukoilkaa) poikkeaa muiden pääsiäisen jälkeisten sunnuntaiden latinalaisista nimityksistä sikäli, ettei sitä ole saatu päivän antifonista vaan rukouskulkueista, joita Roomassa järjestettiin 300-luvulta alkaen. Ne korvasivat keväisin pelloille suuntautuneet pakanalliset kulkueet. 400-luvun lopulta lähtien kirkolliset rukouskulkueet sijoittuivat rukoussunnuntain ja helatorstain välisiin arkipäiviin, mistä johtuu niiden myöhempi nimi käyntipäivät (ruotsin gångdagar). Rukoussunnuntain tekstit puhuvat siitä, mitä rukoileminen on ja mitä lupauksia siihen sisältyy. Teksteissä kerrotaan myös Kristuksesta suurena esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Herramme Jeesus Kristus. Sinä opetit meitä rukoilemaan. Kuule kirkkosi rukoukset. Auta meitä luottamaan siihen, että taivaallinen Isämme antaa meille tahtonsa mukaan, mitä me sinun nimessäsi pyydämme. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 2 Taivaallinen Isämme. Sinä olet kehottanut meitä rukoilemaan ja luvannut kuulla sitä, joka pyytää apuasi Jeesuksen nimessä. Uudista meidät rakkaudellasi ja anna meille voima elää. Varjele meitä lankeamasta epätoivoon, joka estää turvautumasta sinuun. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Taivaallinen Isämme, sinä olet luvannut kuulla rukouksemme. Anna meille rukouksen Henki, niin ettemme vain puhuisi vaan myös kuuntelisimme, mitä sinä tahdot meille sanoa. Tyhjennä meidät kaikesta omastamme, jotta voisimme ottaa vastaan anteeksiantamuksen ja uskaltaisimme elää rakkautesi varassa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Rakas Isä. Sinä tiedät, mitä me tarvitsemme, ennen kuin itse sen ymmärrämme. Sinä luet ajatuksemme, ennen kuin sydämemme on alkanut rukoilla. Kuitenkin sinä, taivaallinen Isä, haluat, että raivaamme tilan, missä saamme kaikessa rauhassa kohdata sinut. Siellä voimme aidosti ja teeskentelemättä puhua kanssasi omasta elämästämme ja niiden elämästä, jotka olet laskenut sydämellemme. Herra, opeta meitä rukoilemaan hengessä ja totuudessa Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä. 5 Hyvä Jumalamme, rakas Isämme. Kiitämme sinua rukouksen lahjasta. Kiitos, että rukouksen tie on aina avoinna meille jokaiselle. Opeta meitä turvautumaan sinuun kaikessa ja jättämään rukouksessa elämämme pienet ja suuret asiat sinun hoitoosi. Kiitos, että sinä kuulet ja autat. Auta meitä lepäämään lähelläsi kuin lapsi äitinsä sylissä. Kuule meitä Jeesuksen, veljemme ja auttajamme tähden.

lauantai 4. toukokuuta 2024

EU-vaalien tärkeä teema myös Suomessa

Suomen Uutiset toukokuu 04, 202410:03 Pako­lais­po­li­tii­kasta on tulossa saksa­lai­sille euro­vaa­lien tärkein teema – isla­mis­tien vaatimus Saksan muut­ta­mi­sesta isla­mi­lai­seksi valtioksi kuumentaa vaali­kam­panjaa Politiikka Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta on tulossa eurovaalien tärkein teema. Keskustelua kuumentaa saksalais-nigerialainen mies, joka järjesti oleskeluluvat lähes sadalle afrikkalaiselle tunnustautumalla kymmenien eri äitien synnyttämien 24 lapsen isäksi. Tunteita nostattaa myös muslimien vaatimus tehdä Saksasta islamilainen kalifaatti. Saksan yleisradion DeutschlandTrend-kyselyn tulos, jonka mukaan pakolaispolitiikka on nousemassa eurovaalien ykkösteemaksi, vastaa keväistä Bertelsmann-säätiön tutkimusta, jonka mukaan 60 prosenttia saksalaisista ei halua maahan lisää pakolaisia. Saksalaisista 78 prosenttia on sitä mieltä, että maalla ei ole enää varaa maksaa maahantulosta syntyviä lisäkustannuksia. Lähes yhtä moni pelkää konflikteja maahantulijoiden ja kanta-asukkaiden välillä. Useammalle kuin joka toiselle saksalaiselle on Saksan yleisradion kyselyn mukaa tärkeää, että EU sopii myös Libanonin kanssa Eurooppaan tulevien pakolaisten määrä rajoittamisesta. Vastaavia sopimuksia on solmittu aikaisemmin Turkin, Egyptin ja Tunisian kanssa. EU maksaa näille maille talousapuna siitä, ettei siirtolaisia päästetä suoraan Eurooppaan. Rahat eivät riitä Merkelin politiikan jatkamiseen Kesäkuussa pidettävät eurovaalit sekä monet syksyllä järjestettävät osavaltiovaalit pakottavat Saksan politiikan ottamaan maahantulo-, siirtolais- ja pakolaisasioihin aikaisempaa selkeämpää kantaa. Ne ovat pääteemoja myös osin äärioikeistolaisella Vaihtoehto Saksalle -puolueella, jolle ennustetaan hyvää menestystä niin kansallisissa kuin Eurooppa-vaalissa. Pakolaisteemoja nostavat esille myös kristillisdemokraatit sekä uusi Sahra Wagenknecht -vasemmistopuolue. Liitokansleri Angela Merkelin (CDU) ajoilta periytynyttä avokätistä pakolais- ja siirtolaispolitiikkaa ei pystytä Saksassa jatkamaan taloudellisistakaan syistä. Rahat alkavat olla vähissä. Uutta julkista velkaa entisen 2500 miljardin euron lisäksi ei voida kuitenkaan ottaa rikkomatta perustuslaissa säädettyä velkaantumisrajaa. Nigerialaismiehen perhe kasvoi lähes sadalla hengellä Saksalaisten voimistuvaa kritiikkiä nykyisenlaista maahantulopolitiikkaa kohtaan eivät vahvista pelkästään epäonnistumiset tulijoiden kotouttamisessa, kuntien rahapula, vähentyneet voimavarat ja kasvava ulkomaalaisrikollisuus, jossa merkittävä osa on nuorilla siirtolaisilla, vaan myös viimeaikaiset tapahtumat, joissa monet saksalaiset tuntevat itsensä hyväksikäytetyiksi. Runsaasti huomiota on herättänyt muun muassa tapaus, jossa eräs Dortmundissa asuva saksalais-nigerialainen mies tunnusti omakseen 24 eri afrikkalaisten naisten synnyttämää lasta. Isyyden tunnustamisella mies sai lapsille, heidän äideilleen ja lasten kaikille sisaruksille, yhteensä 94 ihmiselle, oleskeluoikeuden Saksassa. Sosiaaliapua yli miljoonalla eurolla Tulijat pääsivät saksalaisen sosiaaliturvan piiriin. Se maksaa heille sosiaaliavun lisäksi terveydenhoidon, asumisen ja lapsilisät. Heidän saamansa edut ovat samat kuin saksalaisella työttömyysavustuksen ja sosiaaliavun saajalla. Afrikkalaisille äideille ja heidän lapsilleen annettava sosiaaliapu maksaa saksalaisille veronmaksajille yli 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Parhaillaan yritetään selvittää, mikä osuus tästä virtaa mahdollisena bonuksena järjestelyt hoitaneelle ja lapset omikseen tunnustaneelle nigerialaismiehelle. Valeisäksi kelpaa kadulla asuva koditon Saksan viranomaiset tuntevat vastaavia tapauksia myös länsibalkanilaisten ja vietnamilaisten kohdalla, joissa isyyden ja valeavioliittojen taustalla operoivat usein ihmissalakuljetuksia organisoivat rikollisliigat. ”Valeisäksi” ja ”valeaviomieheksi” roistokoplat ovat värvänneet muun muassa kadulla asuvia kodittomia saksalaisia muutaman sadan euron korvausta vastaan. Viranomaisten tietoon on tullut Berliinin ja Brandenburgin yleisradion mukaan vuosina 2018-2021 noin 1 800 järjestelyä, joista lähes 300 puhtaasti rikollisessa mielessä. Todellisuudessa tapauksia arvellaan olevan paljon tätä enemmän. Päinvastoin kuin rikollisliigat, 24 lasta omakseen tunnustanut nigerialaismies ei ole toiminut laittomasti. Jos joku Saksassa tunnustaa isyyden, niin voimassa olevan lainsäädännön mukaan kukaan ei tutki, pitääkö tieto todellisuudessa paikkansa. Esteenä on myös tiukka tietosuoja. Tapauksen julkitulo on tuonut entisestään sytykettä käynnissä olevaan siirtolais- ja pakolaiskeskusteluun. Saksan oikeus- ja sisäministeriöt valmistelevat parhaillaan tiukennusta isyyden tunnustamiseen. Islamistien ääriryhmä syyttää Saksaa rasismista Ruutia euro- ja osavaltiovaalikampanjoihin tuo myös Hampurissa huhtikuun viimeisellä viikolla pidetty mielenosoitus, jossa yli tuhat islamistia vaati kadulla ”Allahu Akbar” -huutoa toistaen Saksasta islamilaista kalifaattia. Mielenosoituksen järjestäjänä oli Hampurin islamilaisen keskuksen piirissä toimiva ”Muslim Interaktiv” -ryhmä, jota muun muassa Nordrhein-Westafelenin osavaltion sisäministeri Herbert Reul (CDU) on vaatinut syksystä lähtien kiellettäväksi. Hampurin osavaltion hallituspuolueet demarit ja vihreät ovat kuitenkin torjuneet kristillisdemokraattien vaatimuksen, vaikka islamistiryhmän agitaattoreina ja johtohenkilöinä toimii Saksan kotimaantiedustelun varmennetusti ääriradikaaleiksi luokittelemia henkilöitä. Islamistiryhmä syyttää saksalaista politiikkaa ja mediaa muslimeihin kohdistuvasta rasismista. Kritiikin itseään kohtaan se torjuu vetoamalla Saksan lain takaamaan uskonnonvapauteen. Muslimiyhteisö vaikenee Mediassa esiintyneen globaalia islamismia tutkivan laitoksen johtajan, professori Susanne Schröterin mukaan mielenosoittajien vaatima kalifaatti on islamilainen diktatuuri, jossa noudatetaan sharia-lakia. – Mikä huuto olisikaan syntynyt, jos yli tuhat oikeistoradikaalia olisi vaatinut mielenosoituksessaan fasismia, hän totesi. Professori Schröter sanoi turhaan odottaneensa saksalaisten muslimiyhteisöjen irtaantumista islamistien vaatimuksista. Yhteisöjen hengestä kertoo, että monet sharia-ajattelua kritisoineet liberaalit muslimit voivat elää Saksassa murhauhkausten takia vain poliisien ympärivuorokautisessa suojeluksessa. Suurinta osaa Saksan muslimeista hän pitää kuienkin kunnon ihmisinä. Nuorissa muslimeissa samaa kiihkoa Kuvat keskellä Hampuria pidetystä islamilaisesta mielenosoituksesta, jossa mustiin kaapuihin sonnustautuneet musliminaiset seisovat uskonnon vaatimalla tavalla omissa rivistöissään herättivät pelkoa monissa saksalaisissa. Tuoreessa muistissa oli vastikään julkistettu Ala-Saksin kriminologisen tutkimuslaitoksen tutkimus, jonka mukaan valtaosa Saksan koulujen 15-vuotiaista muslimikoululaisista pitää Koraania Saksan lakeja tärkeämpänä. Vain islam kykenee ratkaisemaan monen muslimikoululaisen mielestä maailman ongelmat. Saksassa asuu noin kuusi miljoonaa muslimia. Kalifaatista haaveilevien on poistuttava Islaminuskoisten määrä on Saksassa jatkuvassa kasvussa katolisen ja evankelisen kirkon menettäessä kiihtyvällä vauhdilla jäseniään. Suurin osa Saksaan tulevista siirtolaisista on muslimeja. Hampurilasislamistien vaatimusten rajuus pakotti lopulta myös tähän asti helläkätisesti islamisteihin suhtutuneen sisäministeri Nancy Faeserin (SDP) ottamaan poikkeuksellisen vahvasti kantaa asiaan. – Jos joku haluaa Saksasta kalifaatin, niin hänellä ei ole täällä tulevaisuutta eikä mitään tekemistä, tarjoili ministeri lähtöpasseja. PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI

perjantai 3. toukokuuta 2024

Tasavallan Presidentin virallinen kuva

Miksi presidentti Stubb halusi erottua joukosta tuoreessa kuvassaan? Asiantuntijan mukaan syy on selvä Kehonkielen asiantuntija Niko Visuri arvioi, että presidentti Alexander Stubbin virallinen valokuva on selkeää jatkumoa hänen persoonalliselle tyylilleen presidenttinä. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin on ikuistanut valokuvaaja Jussi Ratilainen. Elina Karjalainen TASAVALLAN presidentti Alexander Stubbin virallinen valokuva on julkaistu. Suomen presidenttien mustavalkoisten valokuvien rivi on tuttu näky julkisissa tiloissa, kuten valtion virastoissa tai koulujen seinillä. Presidentti Stubbin kuva eroaa aikaisempien presidenttien kuvista. Kuvat ovat tähän asti olleet ilmeiltään hillittyjä. Varsinkaan vanhemmissa kuvissa presidentit eivät juuri hymyile. Presidentti Urho Kekkosen ilme on virallisessa valokuvassa vakava. Sen sijaan Stubb hymyilee virallisessa kuvassaan leveää hammashymyä. Hänen kuvansa on otettu suoraan edestä päin, kun useimmissa aiemmissa virallisissa kuvissa presidenttien rintamalinja on hieman sivuun. Lue lisää: Tällainen on presidentti Stubbin virallinen valokuva PRESIDENTTIEN aiemmat viralliset kuvat ovat kuin passikuvia, kehonkielen asiantuntija Niko Visuri arvioi. – Molemmat korvat näkyvillä ja ei saa hymyillä. Tosin Tarja Halosella ja Sauli Niinistöllä on virallisissa kuvissa pieni, vieno hymy. Stubbin lisäksi vain Tarja Halonen ja Sauli Niinistö hymyilevät virallisessa valokuvassaan. Pasi Heiskasen ottamassa kuvassa Sauli Niinistöllä on kasvoillaan pieni hymy. Pasi Heiskasen ottamassa kuvassa Sauli Niinistöllä on kasvoillaan pieni hymy. KUVA: PASI HEISKANEN / TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA Presidentti Stubbin virallinen valokuva on Visurin mukaan selvä osoitus siitä, että Stubb haluaa erottua joukosta. – Hän on persoonallinen. Se on osa hänen tyyliään presidenttinä, mikä on ollut näkyvissä presidenttikampanjasta asti. Stubb haluaa olla rento ja näyttää, ettei hän jäykistele tai kangistu vanhoihin kaavoihin, Visuri kuvailee. Kuvassa nähtävä leveä hymy kielii Visurin mukaan siitä, että Stubb haluaa kertoa olevansa helposti lähestyttävä. Kuvassa persoonaa tuodaan esiin samalla tavoin, kuin jos kohtaisi ihmisen ensimmäistä kertaa. – Yksinkertainen kaava lähestyessä uusia ihmisiä on katsekontakti ja hymy. Samat asiat toistuvat kuvassa. Stubbin hymy on sellainen, että koko naama ja silmät ovat avoinna, Visuri sanoo. – Sanoisin, että tämä on amerikkalainen pepsodent-hymy, jolla halutaan ojentaa kättä. Stubbin leveä hymy herättää huomion uudessa virallisessa valokuvassa. JOS Stubbin tyyli olisi yhtäkkiä dramaattisesti muuttunut, se olisi heikentänyt hänen uskottavuuttaan, Visuri katsoo. – Tämän tyyppisellä kuvalla on jatkumoa verrattuna siihen, että olisi otettu samanlainen kuva kuin Niinistöstä, Halosesta tai Martti Ahtisaaresta. Persoonallisuus korostuu kuvassa konkreettisemmin. Presidentti Martti Ahtisaari katsoo virallisessa kuvassa suoraan kameraan. Hän ei hymyile kuvassa. Vaikka presidentti-instituutiossa on tiettyjä kaavoja, Stubb haluaa kertoa olevansa oma itsensä. – Vahva arvaukseni on, että jos presidentistä olisi yritetty ottaa muunlaista kuvaa, se olisi tuskin mennyt läpi. On vanha sanonta, että kun on oma itsensä, se on helppo muistaa. Visuri uskoo, että presidentti Stubb haluaa jatkossakin pitää yllä rentoa kuvaa eri kohtaamisissa. – Jo Ruotsin valtiovierailulla nähtiin, että Stubb meni tapaamaan lapsia ja nuoria. Hän haluaa olla rento, avoin ja lähestyttävä, Visuri kiteyttää. PRESIDENTIN virallisen valokuvan on ottanut Jussi Ratilainen. Ratilainen on helsinkiläinen valokuvaaja, jonka aiempiin asiakkaisiin lukeutuvat esimerkiksi Finnair ja Fazer. Presidentin kuvan julkistaminen ei sujunut täysin ongelmitta. Ylen mukaan presidentin kanslia julkaisi Stubbista aluksi kuvan, jonka ei pitänyt päätyä julkisuuteen. Virheellisessä kuvassa presidentti Stubbin solmiota oli suoristettu kuvankäsittelyohjelmalla. Tasavallan presidentin kansliasta kerrotaan Ylelle, että kuva oli välivaihe, joka päätyi julki inhimillisen virheen seurauksena. Kuva ehti olla esillä muutamia minuutteja, kunnes se poistettiin ja korvattiin virallisella kuvalla presidentistä. Presidentti Stubbin virallisen valokuvan voi ladata tasavallan presidentin verkkosivuilta. Kuvasta on myös painokäyttöön tarkoitettu versio, jossa on mukana presidentin allekirjoitus.

torstai 2. toukokuuta 2024

EU-vaalit 9.6.

Eurovaaleihin on aikaa vähän päälle kuukausi. On tärkeää käydä äänestämässä, sillä EU vaikuttaa merkittävästi kansalliseen lainsäädäntöön. Perussuomalaiset haluaa, että EU keskittyy vähemmän ylikireään sääntelyyn ja enemmän suuriin asioihin, jotka vahvistavat koko maanosamme kokonaisturvallisuutta. EU:ssa nyt harjoitettu politiikka on tehnyt maanosasta eripuraisen tulonsiirtounionin. Se on ollut väärää kehitystä.

keskiviikko 1. toukokuuta 2024

Halla-ahon vappupuhe

Halla-aho sivaltaa: ”Lapsilta on helppo ryöstää” Jussi Halla-aho kyseenalaisti vappupuheessaan hallitukseen kohdistetun kritiikin ja sen perustelut. ”Lapsilta on helppo ryöstää” – Katso tästä Jussi Halla-ahon vappupuhe kokonaisuudessaan PERUSSUOMALAISET Hanna Gråsten-Lahtinen Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi vappupuheessaan Helsingin Snellmaninaukiolla hallitukseen kohdistettua kritiikkiä. – Sopeutustoimet ovat tuoneet esille sen, että vaikka kaikki ovat yksimielisiä menojen karsimisen tarpeesta, ei ole yksittäistä menoerää, josta saisi leikata, eikä yhtäkään yksittäistä väestöryhmää, jolta saisi leikata, Halla-aho sanoi. Halla-aho totesi olevan totta, että leikkaaminen mistä hyvänsä on aina joltakulta pois. – Mutta jos keneltäkään ei saa ottaa mistään pois, herää kysymys, mitä sitten pitäisi tehdä julkisen talouden ongelmien suhteen, Halla-aho sanoi. Halla-ahon mukaan sellainen ajattelu, että mitään ei tehtäisi ja velanotto jatkuisi, ”on hyvin itsekästä ja vastuutonta, koska meidän jälkeemme tulee uusia sukupolvia”. Halla-aho mainitsi, että Suomessa on perinteisesti voitettu vaalit lupaamalla ihmisille lisää etuja. – Milloin vappusatasia eläkeläisille, milloin maksuttomia oppimateriaaleja toisen asteen koulutukseen, hän sanoi. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) kommentoi vappupuheessaan Helsingin Snellmanin aukiolla hallitukseen kohdistettua kritiikkiä. JUSSI ESKOLA ”Lapsilta on helppo ryöstää” Halla-aho nosti puheessaan esille ammattiyhdistysliikkeen ja opposition kritiikin siitä, että hallitus on ajanut työmarkkinat kriisiin, ja tähän saakka Suomessa on pystytty sopimaan asioista. – Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, onko se sopimisen kulttuuri tuottanut kovin hyviä tuloksia, jos velka-aste on kaksikertainen muihin Pohjoismaihin nähden, eikä talous ole kasvanut 2008 romahduksen jälkeen. Onko pikemminkin niin, että välttämättömät uudistukset on jätetty tekemättä, jotta ei suututettaisi ketään, ja kaikki ongelmat on ratkaistu lainaamalla lisää rahaa, Halla-aho sanoi. – Lapsilta on helppo ryöstää, koska heillä ei ole äänioikeutta, hän jatkoi. Halla-aho nosti esiin myös opposition kritiikin siitä, että hallitus ”hyysää” hyvätuloisia. – Valitettava tosiasia on, että parhaiten tienaaville on aivan yksi lysti, mikä on verotuksen taso. Heille jää aina riittävästi käsiin. Korkea kokonaisveroaste osuu ankarimmin pieni- ja keskituloisiin työssä käyviin ihmisiin, Halla-aho sanoi. – Jos työstä ei jää mitään käteen, ihminen alkaa aivan oikeutetusti kysellä, mitä järkeä on tehdä töitä, hän jatkoi. Jussi Halla-aho saapui polkupyörällä pitämään vappupuhetta. JUSSI ESKOLA ”Tyydyttävä vähempään” Halla-ahon mukaan julkisen talouden tilanteen vuoksi ”meidän on tyydyttävä hiukan vähempään ja tehtävä yrittämisestä, työllistämisestä ja työllistymisestä nykyistä kannattavampaa”. Halla-ahon mukaan ensin on leikattava ”kaikkein turhimmista menoista”. Hän mainitsi hallituksen maahanmuuttouudistukset, joilla pyritään Halla-ahon mukaan tekemään Suomesta ”vähemmän houkutteleva kohde sosiaaliturvaperäiselle maahanmuutolle”. – Ei ole oikein, että Suomi toimii globaalina sosiaalitoimistona, jonne kuka tahansa voi lampsia elämään veronmaksajien rahoilla ja esittämään röyhkeitä vaatimuksia, Halla-aho sanoi puheessaan.

Lista EU-vaaleihin täynnä

Suomen Uutiset Perussuomalaiset on nimennyt viimeiset ehdokkaat eurovaaleihin. Valitut ehdokkaat ovat kansanedustaja Sara Seppänen Rovaniemeltä sekä Ilpo Heltimoinen Lappeenrannasta. Seppänen tuli valituksi Lapin vaalipiiristä kansanedustajaksi äänivyöryllä ja ollen näin alueensa äänikuningatar. Heltimoinen on koulutukseltaan tuotantotekniikkamekaanikko. Hän on myös EU:n alueiden komitean jäsen. – Olen todella tyytyväinen ehdokasasetteluumme. Meillä on laaja kattaus ehdokkaita ympäri Suomen. Myös molemmat sukupuolet ovat hyvin edustettuina ja ikähaarukka on laaja, puoluesihteeri Harri Vuorenpää kommentoi. Perussuomalaisten ehdokkaat ovat: Sanna Antikainen, Johanna Ekman, Kaisa Garedew, Simo Grönroos, Ilpo Heltimoinen, Vilhelm Junnila, Arja Juvonen, Joonas Kiviranta, Ari Koponen, Lauri Laitinen, Arto Luukkanen, Teija Makkonen, Mika Niikko, Mauri Peltokangas, Mikko Polvinen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Sara Seppänen, Sebastian Tynkkynen, Veikko Vallin ja Nanna Väätäinen.

tiistai 30. huhtikuuta 2024

Klaara vappen

Klaara vappen kesäisin tuoksuineen ja kevään ensi kukkaloistoin! Katso kevään ensi kukkia krookuksia kotipihallamme fb.ssa

maanantai 29. huhtikuuta 2024

Pekka Ervasti Putinin erehdyksestä hyökätä Ukrainaan

Pommit putoavat Putinin syliin – terroripommitukset eivät ole murtaneet ukrainalaisia Terroripommitukset eivät ole onnistuneet murentamaan siviiliväestön jaksamista historian sodissa, eikä niin näytä käyvän Ukrainassakaan, kirjoittaa Pekka Ervasti kolumnissaan. Tässä kuussa Vladimir Putinin ohjukset ja droonit ovat tappaneet siviilejä – lapsia, naisia, vanhuksia – ainakin Zaporizzjassa, Dniprossa, Tshernihivissä, Donetskissa ja Odessassa. Kolumni Pekka Ervasti Venäjän diktaattori Vladimir Putin liittyy pitkään listaan nerokkaita sotastrategeja, joiden mielestä pitkään jatkuvat, massiiviset siviilikohteiden pommitukset murtavat lopulta vihollisen henkisen selkärangan, ajavat väestön paniikkiin ja luhistavat yhteiskunnan. He ovat kaikki olleet väärässä. Pommit kylvävät karmeaa tuhoa, mutta näyttävät silti vain vahvistavan väestön yksimielisyyttä, solidaarisuutta ja taistelutahtoa. Loistavassa kirjassaan Hyvän historia (Human kind), hollantilainen kirjailija Rutger Bregman luettelee ilmiöstä useita esimerkkejä. Natsijohtaja Adolf Hitler uskoi terroripommitusten voimaan hyökätessään Englantiin 1940: ”Terrori onnistuu aina – jos vastassa ei ole samanlainen terrori”. Jopa Britannian johto pelkäsi maansa ajautuvan hirvittävään sekasortoon pommitusten vuoksi. Pääministeri Winston Churchill vertasi Lontoota puuhun sidottuun lihavaan lehmään, joka sortuu taatusti saksalaisten tulimyrskyssä. Toisin kävi. ”Keep calm and carry on”, britit rauhoittelivat ja auttoivat naapureitaan. Jopa huumori kukki raunioiden keskellä. Kun pommi hajotti katon lontoolaisesta kaupasta, omistaja jatkoi sitkeästi liiketoimintaa, pisti jopa oven eteen uuden kyltin: ”Olemme avoinna – jopa enemmän kuin ennen”. Natsijohtaja Adolf Hitler uskoi terroripommitusten voimaan hyökätessään Englantiin. Sama päti myös vastapuoleen. Kun liittoutuneiden mattopommitukset toisen maailmansodan lopulla tuhosivat Saksasta kokonaisia kaupunkeja, kansalaiset eivät suinkaan lamaantuneet. Asetuotanto jopa moninkertaistui kaupungeissa, jotka oli liittoutuneiden tilannekartoilla merkitty jo tuhotuiksi. Kaikki tiedämme, ettei Pohjois-Vietnam luhistunut, vaikka amerikkalaiskenraalit uhosivat pommittavansa sen takaisin kivikauteen. Vastaava ilmiö nähtiin tietysti myös Suomessa, kun siviilit joutuivat punailmavoimien raskaiden pommitusten kohteeksi. Tässä kuussa Putinin ohjukset ja droonit ovat tappaneet siviilejä – lapsia, naisia, vanhuksia – ainakin Zaporizzjassa, Dniprossa, Tshernihivissä, Donetskissa ja Odessassa. Ukrainalaisten kunniaksi on luettava, että he ovat vastaiskuissaan enimmäkseen keskittyneet Venäjän sotaponnistusten kannalta tärkeisiin kohteisiin, öljynjalostamoihin ja infraan. Avoimessa yhteiskunnassa on vaikea perustella siviilien tappamista. Venäjällä omista hirmuteoista ei tietenkään kansalaisille edes kerrota. Sodan väsyttämien ukrainalaisten taistelutahtoa terroripommitukset eivät ole murtaneet. Yhdysvaltojen tuore 60 miljardin dollarin apupaketti – ja koko lännen tuki vahvistavat sitä entisestään. Putinin ansiota kaikki. Kolumnin kirjoittaja on pitkän linjan politiikantoimittaja.

lauantai 27. huhtikuuta 2024

Veteraanien perintö turvataan

Tervetulotoivotukseni Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2024 juhlassa Kankaanpään seurakuntasalissa: Arvoisat kansallisen veteraanipäivän juhlavieraat, arvoisa veteraani, veteraanien lesket, muu kotirintamaväki, juhlapuhujaksi saamamme Kankaanpään oma poika valtakunnan syyttäjä Ari-Pekka Koivisto ja kaikki vapaaehtoiset esiintyjämme Olette sydämellisesti tervetulleita juhlaamme tänne Kankaanpään Seurakuntasaliin. Kiitokset myös tarjoiluistamme huolehtineille Hakoniemen kesäkodin emännille! Ensimmäisen kerran tätä juhlapäivää vietettiin vuonna 1987, kun itsenäinen Suomi täytti 70 vuotta3. Nyt siitä on kulunut jo 37 vuotta ja näin juhlimme tätä sotiemme veteraanien juhlapäivää jo 37. kertaa. Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain Lapin sodan päättymispäivänä 27. huhtikuuta. Veteraaneja on jäljellä 2.000, puolisoita ja leskiä 6.000 ja veteraanien keski-ikä on jo korkea 99 vuotta. Pohjois-Satakunnassa on jäljellä 5 sotiemme veteraania, Jämijärvellä 3, Kankaanpäässä ja Karvialla 1, Siikaisissa ja Honkajoella ei ainoatakaan. Tänä vuonna juhlan teemana on "Veteraanien perintö turvataan – yhdessä onnistumme". Tällä teemalla halutaan muistuttaa, että veteraanien perinnön säilyttäminen on erityisen tärkeää nyt, kun veteraanisukupolvi on poistumassa lopullisesti keskuudestamme ja veteraanijärjestöt ovat loppumassa ja perinnetyö on siirtymässä Tammenlehvän perinneliiton huolehdittavaksi ”Veteraanien perintö on kertomus uhrautuvaisuudesta, sitkeydestä, lähimmäisen huomioonottamisesta, velvollisuudentunnosta ja tulevaisuudenuskosta.” Näiden merkittävien arvojen lisäksi veteraanisukupolven perintöön ja perinteeseen kuuluu toki paljon muutakin. Vaikka veteraanipäivä ei ole voitonjuhla, sillä on rauhanomaisempi luonne, ja se on tärkeä tilaisuus muistaa ja kunnioittaa niitä, jotka ovat palvelleet maataan vaikeina aikoina Koko kansan syvästi kunnioittama kenraali Adolf Ehnrooth on lausunut sodatkin kokeneen syvän elämänkokemuksen tuomalla viisaudella nähneensä kansan kahtiajaon ja sen yhteenliittymisen itsenäisyyden puolesta talvi- ja jatkosodassa. Niinpä hän toivoi nuorempien sukupolvien jatkavan vanhempien viitoittamalla tiellä Suomen vapauden edestä, mutta ei vierasta vastaan. Ja tämä on edelleen tärkeää tänäkin päivänä. kun itäinen rajanaapurimme Venäjä käy jo kolmatta vuotta kaikki sotarikosten tunnusmerkit täyttävää räikeää hyökkäyssotaansa toista rajanaapuriansa Ukrainaa vastaan. Ja siksihän me myös olemme suurella yksimielisyydellä liittyneet vuosi sitten 4.4. myös läntisen puolustusliiton Naton jäseneksi yhdessä tärkeän yhteistyökumppanimme Ruotsin kanssa. Ja näin olemme myös turvaamassa kansallisen veteraanipäivämme tunnuksen mukaisesti meidän vaalittavaksemme annettua veteraanisukupolven arvokasta perintöä: itsenäisen kotimaamme Suomen vapautta ja itsenäisyyttä. Tämän kansallisen veteraanipäivän arvokasta pääjuhlaa vietetään tällä samalla hetkellä Vaasan Botniahallissa (jossa sivumennen sanoen olen juossut myös maratonin) ja siellä ovat edustettuina kaikkiaan kolme maamme johtajaa Tasavallan Presidentistä Aleksander Stubbista alkaen, lisäksi Puolustusvoimiemme komentaja Janne Jaakkola ja puolustusministeri Antti Häkkänen. Sekin kuvastaa, miten me koko kansankuntana osaamme arvostaa sotiemme veteraanien ja sotasukupolvien meille jättämää perinnettä. Lopuksi pääjuhlan visuaalisesta ilmeestä vastaava Vaasan kaupungin graafikko kertoo taideluomuksestaan: Kulkiessamme pitkin metsiämme voimme nähdä, miten mustikanvarvut tuottavat uutta satoa ja miten vesistömme sulavat talven jälkeen yhä uuteen kesään. Poimiessamme mustikan mättäästä muistamme, miten sotiemme veteraanit ovat uhranneet sen puolesta, että voimme tänäkin päivänä seistä metsän hiljaisuudessa – itsenäisessä Suomessa. Ja vielä luin kirjailijamestarimme Aleksis Kiven runo Maa kunnasten ja laaksojen

perjantai 26. huhtikuuta 2024

Jari Satakunnan Viikossa

Kansanedustaja Jari Koskela 1 pv · Kehysriihen päätösten satoa Hallitus sai viime viikolla sovittua uusista kolmen miljardin sopeutustoimista. Noin puolet tehdään menoleikkauksilla ja puolet veronkorotuksilla. Lisäsopeutuksista piti päättää, koska kävi selväksi, että hallitusohjelmassa sovittu kuuden miljardin sopeutus ei riitä velkasuhteen tasapainottamiseen. Syitä riittämättömyydelle on niin hyvinvointialueiden odotettua suuremmat alijäämät kuin paljon odotettua heikompi taloudellinen kasvukin. Lisäsopeutusten tekemättä jättäminen ajaisi Suomen EU:n alijäämämenettelyyn, jossa sopeutustoimet saneltaisiin ulkoapäin, kuten Kreikassa tapahtui. Sopeutustoimien lisäksi hallitus sopi myös merkittävistä kasvutoimista. Veronkorotukset ja sopeutukset yksinään eivät riitä, ellemme onnistu samalla saamaan kasvua aikaan. Kasvulla kykenemme myös välttämään sopeutustarpeet tulevaisuudessa. Suomesta on tehtävä houkutteleva investointikohde, jotta saamme tänne uusia yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja. Hallitus tekee sinivalkoista teollisuuspolitiikkaa, jolla vauhditetaan investointeja ja vivutetaan yksityistä rahaa. Tärkeä kilpailukykyä vahvistava toimi on ammattidiesel, joka viimein saadaan voimaan vuonna 2027. Tämä hallitus on autoilijamyönteisin hallitus Suomen historiassa, sillä samaan aikaan alennamme polttoaineveroa, madallamme jakeluvelvoitetta ja vähensimme ajoneuvoveroa vanhimmilta autoilta. Arvonlisäveron nousu tuo pienen valitettavan särön kokonaisuuteen, mutta kaikki puolueet joutuivat riihessä jonkin verran pettymään. Maatalous säästyi niin ikään säästötalkoilta. Hallitus on linjannut, että omilla kansallisilla toimillamme emme lisää maatalouden kustannuksia. Tästä on pidettävä kiinni. Kehysriihessä on myönnetty 10 miljoonan euron panostus huoltovarmuuteen. Tässä on mukana myös turveala. Turvealalle tuo helpotusta myös hallituksen norminpurkuryhmän kirjaus siitä, että jo luvitettuja turpeennostoalueita pitää ottaa pikaisesti käyttöön. Tämän uskon hyödyttävän Satakunnan turvetuottajia sekä kasvu- ja kuiviketurvetta käyttäviä maatalousyrittäjiä. Vaikeista lisätoimista huolimatta pieni- ja keskituloisten ostovoima on edelleen parantumassa ja työnteosta tehdään kannattavampaa. Samaan aikaan lukuisilla hallituksen helpotetaan yritysten mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä. Tämä on politiikassa kaikkein tärkeintä. Mitä enemmän saamme ihmisiä kiinni työnsyrjään, sitä vähemmän tarvitsemme sosiaaliturvaa. Ruotsissa ja Tanskassa tehdään ylijäämäisiä budjetteja ja tähän tilanteeseen meidänkin pitää kaikin tavoin pyrkiä. Uskon, että nyt tehdyillä politiikkavalinnoilla siihen on kaikki edellytykset.

torstai 25. huhtikuuta 2024

T E R V E T U L O A VETERAANIJUHLAAN

T E R V E T U L O A 37. kerta järjestettävään veteraanipäivän juhlaan! Juhlapuhujana valtakunnan syyttäjä Ari-Pekka Koivisto. Tervehdykset: Porin Prikaati evl Paavo Kärnä Seurakunta khra Mika Kyytinen Veteraaniyhdistys Tapio Kamppi Tervetulotoivotus Anssi Joutsenlahti Musiikkiesityksiä Karvian soittokunta, Kankaanpään veteraanikuoro ja Kankaanpään musiikkiopisto. Kankaanpään kaupunki Kutsu kansallisen veteraanipäivän juhlaan la 27.4.2024 Kankaanpään Seurakuntasalissa (Keskuskatu 51 B). 🔹 Seppeleenlasku klo 10 sankarihaudoilla Kankaanpäässä ja Honkajoella 🔹 Kahvitus Seurakuntasalissa klo 11 alkaen 🔹 Juhla Seurakuntasalissa klo 12 🔹 Kunniamerkit Vapaa pääsy, tervetuloa! Järj. Kankaanpään kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta #veteraanipäivä #kankaanpää #älytaidehyvinvointi

Porin Siioninvirsiseuroissa

Tänään saatiin tarjota neuvoskahvit Porin Siioninvirsiseuroissa. Sain myös käyttää puheenvuoron, jonka aloitin tarkastellen elämämme kokonaisuutta lainaten Fredrik Wislöffin ajatuksia, sitten jatkoi: Ja nyt kirkkovuoden kulun myötä elämme Pääsiäisen jälkeistä aikaa ja sunnuntaiden aiheina on ollut miten Herra on minun Hyvä paimeneni, viime pyhänä oli aiheena Jumalan kansan koti-ikävä ja ensi sunnuntaina taivaan kansalaisena maailmassa. Näin Pääsiäisen, Kristuksen kuoleman kukistaneen ylösnousemuksen jälkeen pyhä pyhältä saamme vakuutuksen siitä turvallisuudesta ja suuresta lahjasta, jonka vain Jeesus voi seuraajilleen antaa. Viime sunnuntain tuttuakin tutummassa evankeliumissa, jonka aina siunaustilaisuuksissa luen: Jeesuksen jäähyväispuheessa Hän itse heti alussa sanoo: Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa monta huonetta ja sitten kertoo menevänsä pois, mutta palaavansa ja noutava seuraajansa luokseen. Näin meidänkin ajallinen elämämme on lyhyt, vaikkemme aina sitä ymmärräkään, ja vaikka Psalmin 103 sanatkin ovat meille tuttuakin tutummat: Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ruoho, hän kukoistaa niin kuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. - Kahden päivän päästä vietetään 37.kerran kansallista veteraanipäivää ja sotiemme päättymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Mutta nämäkin vuodet ovat kuluneet nopeasti ja sotiemme veteraanitkin valtaosaltaan on jo kutsuttu viimeiseen iltahuutoon. Niinpä Psalminkirjoittajan kynä kertoo osuvasti, miten vuotemme päättyvät meiltä kuin huokaus ja miten meidän elinpäivämme ovat 70 v taikka enintään 80 v ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse niin kuin me lentäisimme pois. Ja siksi psalmista pyytääkin: Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen. Tämän ajan kulumisen näemme myös omassa elämässämme, aika voi joskus tuntua pitkältäkin, mutta sittenkin sitä on vähän esim. rakkauden osoittamiseen: vuodenajat vaihtuvat ja elinvuotemme lisääntyvät. Vaikka kevääntulo onkin myöhästynyt alkuviikon lumisateiden viivästyttämänä, niin sittenkin kevät on koittamassa luonnon heräämisineen ja lintujen kevätpuuhineen ja äänineen. Vuosi tuntuu kuluvan lähes huomaamatta. Jatkuvasti tulee myös tuttujen ja omaistenkin kuolinsanomia ja näin ajallinen yhteydenpito on näin auttamattomasti ohitse. Sunnuntain lehdestä luen aina kuolinilmoitukset ja aina on myös monta itseäni nuorempaa. Jeesuksen opetuslasten oli vaikeaa ymmärtää Mestarinsa jäähyväispuhetta ja niinpä Tuomas kysyi, kuinka tuntisimme tien sinne, minne sinä menet: sillä heillä Golgatan ja Pääsiäisen tyhjä hauta olivat vielä kokematta. Meidän sen sijaan on paljon helpompi ymmärtää Jeesuksen puheen tarkoitus, koska elämme hänen ristiinnaulitsemisensa ja ylösnousemuksensa jälkeistä aikaa. Ja saamme Jeesuksen puheesta saman lohdutuksen kuin opetuslapsetkin: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ja näin tulee aikamme lyhyyden ja rakkautemme riittämättömyyden keskelle varma vakuutus Vapahtajamme meille tuomasta armosta ja syntiemme anteeksiantamuksesta. Saamme elää synnin ja armon tuntemisessa samanaikaisesti vanhurskaine ja syntisinä Jumalan lapsina. Luen vielä Aaro Hellaakosken runon: Olit likellä, Vapahtaja./ Nyt kauempana liet/ ja herkimmästäni jotain/ sinä mukanas veit ja viet.// Veit. Minne? Talteesi veitkö/ etten sitä halventais?/ Olen joskus hiljaa ja varron/ jos askeles kuulla sais,// jos olisit liki ja katsein/ läpi luitteni tunkisit/ ja, ellet löytäisi mitään,/ edes jotakin kylväisit.

maanantai 22. huhtikuuta 2024

2.325 k i i t o s t a

😘😍🥰😊Lämpimät kiitokset kaikille muistamisista ja huomionosoituksista osakseni tulleen Tasavallan Presidentin perjantaina myöntämän valtiopäiväneuvoksen arvonimen johdosta, ja kun vielä sunnuntaiksi osui nimipäivänikin. Monilla eri sivuilla tykkäyksiä on tullut noin 1.340 kpl ja onnittelukommentointeja 985 kpl. K i i t o s vielä kerran Fredrik Wislöffin viisain sanoin: Ystävä on se johon voi a i n a luottaa! 💞💖💞💓❤️✝️

sunnuntai 21. huhtikuuta 2024

Jubilate - Riemuitkaa

3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Jumalan kansan koti-ikävä Päivän antifonin alusta (Ps. 66:1) saatu nimitys jubilate (= riemuitkaa) muistuttaa pääsiäisajan luonteesta. Seurakunta juhlii iloiten Herran ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta ja suuntaa katseensa uuteen elämään taivaassa, minne Jeesus on mennyt valmistamaan omilleen sijaa. Kristityt odottavat ”ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee” (Hepr. 13:14). Jeesuksen ylösnousemus on jo nyt tehnyt heidät uusiksi luomuksiksi. Kun Kristus palaa takaisin, heistä tulee hänen kirkastetun ruumiinsa kaltaisia. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset Jumala, taivaallinen Isämme, valaise meitä totuutesi valolla, kun harhailemme pimeässä. Kuljeta meidät tietäsi perille ikuiseen elämään, jonka olet luvannut omillesi. Täytä meidät ilolla, jota maailma ei voi antaa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Taivaallinen Isä, sinä annoit oman Poikasi kulkea tuskan ja kuoleman kautta ja valmistit hänelle kolmantena päivänä suuren voiton. Me kiitämme ja ylistämme sinua siitä, ettei mikään pimeys voi voittaa hänen valoaan eikä mikään tappio voi riistää meiltä hänen voittoaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herra, kaiken Luoja, sinä herätät joka kevät luonnon uuteen kasvuun. Sinä tahdot uudistaa myös meidät ihmiset, jotka olemme joutuneet kuoleman valtaan. Iloitsemme uudistavasta työstäsi ja rukoilemme: Anna meidän löytää Pojassasi todellinen elämän lähde. Tee meidät hänessä osallisiksi uuden luomisen voimasta. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Kristus, Herramme. Usko sinuun on matka ja tie, jota kulkiessa eteen avautuu yhä uusia näköaloja. Kiitos, että tämän matkan aikana opimme tuntemaan yhä paremmin sinua. Kiitos salaisuudesta, joka säilyy, kunnes kerran näemme sinut taivaan kodissa. Me emme vielä voi aavistaa, mitä kaikkea sinä olet meitä varten valmistanut. Pidä meidät tällä tiellä ja vie meidät kaikki perille taivaaseen. Ylistys sinulle ikuisesti.

lauantai 20. huhtikuuta 2024

Kankaapään Seutu nimityksestä

nimitys Anssi Joutsenlahdelle korkea arvonimi – ”Ei tämä silti arkea muuta” Anssi Joutsenlahti aloitti poliittisen uransa vuonna 1968. Tuore valtiopäiväneuvos Anssi Joutsenlahti ei anna titteleiden ylpistää mieltä. Arki jatkuu, oli millainen arvonimi tahansa. Pekka Söderlund 19.4. 20:13 POLITIIKASSA lähes kaiken nähnyt ja kokenut kankaanpääläinen Anssi Joutsenlahti (ps.) sai perjantaina Tasavallan presidentin myöntämän valtiopäiväneuvos-arvonimen. Vaikka Kankaanpäästä on vuosikymmenien aikana tullut lukuisia poliitikkoja valtakunnan huipulle asti, Joutsenlahti on ensimmäinen kankaanpääläinen valtiopäiväneuvos. Valtiopäiväneuvos on kuitenkin verrattain harvinainen arvonimi. Historian saatossa valtiopäiväneuvos-arvonimi on myönnetty kaikkiaan 28:lle henkilölle. Heistä yhdeksän on jo edesmennyt. Elossa olevia valtiopäiväneuvoksia on siis tällä hetkellä yhteensä 19. ”En tiedä pitäisikö olla huolissaan. Yleensä tämmöiset arvonimet annetaan siinä vaiheessa, kun elämä lähestyy loppuaan”, nauraa Joutsenlahti perjantai iltana. Vitsailun jälkeen muun muassa eduskunnan toisena varapuhemiehenä toiminut Joutsenlahti vakavoituu. ”Tottakai tämmöinen arvonimi tuntuu hyvältä. Se on kunnianosoitus elämäntyötäni kohtaan.” Joutsenlahti aloitti politiikassa vuonna 1968. Tuolloin Joutsenlahden veli pääsi Kankaanpään valtuustoon ja hän seurasi veljeään politiikkaan. ”Silloin aloitin lautakuntatyöskentelyn. Eli poliittista uraa on nyt takana reippaasti yli 50 vuotta.” Joutsenlahden mukaan tasavallan presidentin myöntämällä arvonimellä ei sinänsä ole merkitystä. Normaali arki jatkuu, oli takataskussa millainen arvonimi tahansa. ”Edelleen jatkan liikunnallista elämäntapaani.” Politiikasta mies ei ole luopumassa, vaikka elämäntyöpalkinto juuri tulikin. ”Tässähän on mielenkiintoiset ajat edessä. Vuoden päästä on taas kuntavaalit ja aluevaalit.” Tällä hetkellä Satakunnassa on kolme valtiopäiväneuvosta, juuri nimetyn Joutsenlahden lisäksi arvonimen ovat aiemmin saaneet Timo Kalli (kesk.) ja Mikko Elo (sd.).

Valtiopäiväneuvos-nimitys

Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki 4 t · Tänään lenkkeiltiin koleassa poutasäässä ja ensimmäistä kertaa tänä vuonna mentiin jo osittain maastossakin. Lenkin jälkeen olikin sitten juhlahetki, koska tasavallan presidentti Stubb oli tänään nimittänyt Anssin Valtiopäiväneuvokseksi. Nimityksen kunniaksi Anssi tarjosi lenkkiporukalle Sport Cafessa leivoskahvit. Onnittelut vielä tuoreelle valtiopäiväneuvokselle!🫡

torstai 18. huhtikuuta 2024

Kolmikon youtube

PS:n nuorisotrio Sebastian Tynkkynen, Mikko Bergbom ja Joakin Vegelius julkaisi neljännen suuren suosion saavuttaneen youtubensa, kuultavana esim. fb-sivullani. Jakson kuvaus Sisäministeri Mari Rantanen tuli tänään ulos uusilla historiallisen tiukoilla kiristyksillä suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Iran iski Israeliin - eskalaatioriski kasvaa. Helsingin Sanomat kirjoitti 33-vuotiaasta kokoomustähdestä, jonka elämä päättyi liian varhain. Käsittelyssä myös suomalaisten rasismi, keskustan puheenjohtajakisa sekä erikoinen vihakirje, joka pursusi palautetta podcast-juontajille.

keskiviikko 17. huhtikuuta 2024

Lopultakin puututaan byrokratian vähentämiseen

Riikka Purra nostaa esiin julkisen sektorin pienennystoimet, joilla kerätään merkittävät säästöt. Orpon hallitus päätti kehysriihessään merkittävistä säästöistä valtionhallintoon. Hallitus päätti vähentää valtionhallinnon tehtäviä ja velvoitteita. ”Hallinnonalat käyvät läpi eri toimijoiden tehtävät osana jo valmistelussa olevia hallitusohjelman mukaisia tuottavuusohjelmia ja vähentävät sekä tehostavat toimijoiden tehtäviä”, hallitus päätti. ”Toimintamenosäästöissä jouduttaneen turvautumaan henkilöstömäärien vähentämiseen ja toiminnan tehostamiseen toimintayksiköissä”, hallitus kertoi tiedotteessaan. Näin toteaa myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps). ”Tämä tulee tarkoittamaan yt-neuvotteluita ja muita laaja-alaisia tuottavuutta lisääviä toimia”, Purra kirjoittaa viestipalvelu X:ssä. Katso upotus täältä Päätös tulee voimaan ensi vuoden alussa ja sillä säästetään noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Säästösummaa voi kuvata merkittäväksi, vaikkei se suurimmasta päästä kehysriihipäätöksissä olekaan. Kehysriihen suurin yksittäinen toimi on yleisen arvonlisäveron kiristys, jolla valtio kerää lisätuloja yli miljardi euroa vuodessa. Kun otetaan mukaan hallitusohjelmassa jo sovitut säästöt, leikkaus on Purran mukaan yhteensä yli 400 miljoonaa euroa vuodessa. Purra kuvailee säästösummia varsin merkittäviksi. ”Paisunut julkisen sektorin hallinto on jonkinlainen tabu. Ja ei, nämä säästöt eivät kohdistu esim. poliiseihin, rajavartijoihin tai tuomareihin”, hän kirjoittaa. Hallitusohjelmassaan hallitus linjasi käynnistävänsä valtionhallinnossa tuottavuusohjelman, jonka ”toimeenpanossa hyödynnetään erityisesti digitalisaation mahdollisuuksia tehostaa julkisen sektorin toimintaa”. Samalla hallitus linjasi, että julkisen sektorin tilakustannuksia tulee tehostaa merkittävästi. Hallitus kertoi ohjelmassaan myös mahdollistavansa tekoälyn avulla tehtävät automaattiset viranomaispäätökset.

tiistai 16. huhtikuuta 2024

Kankaanpäätä palkittiin

Kankaanpäässä oli juhlatilaisuus, kun kaupunki sai koko maata koskevan palkinnon vuoden liikuntapaikkarakentamisesta, jollaisen palkinnon on saanut esim. Helsinki Olympiastadionin korjausrakentamisesta. Meillähän on kolmessa jaksossa korjattu Liikuntakeskuksemme niin uimahalli kuin palloiluhalliosakin.

maanantai 15. huhtikuuta 2024

Kehysriihi pakon edessä

Suomen Uutiset Suomessa on pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä edelleen palveluiden ja etuuksien osalta, mutta ei tulojen eikä maksajien. Elämme jatkuvasti yli varojemme, ja velka kasvaa, varoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra. Hallitus kokoontuu ensi viikon alussa, 15.–16. huhtikuuta kehysbudjettiriiheen päättämään tulevien vuosien valtiontalouden raameista. – Tilanne on poikkeuksellinen, sillä kehysriihestä on tulossa varsinainen säästöriihi. Tulevat sopeuttamistoimet vievät suurimman päähuomion niin riiheen valmistautumisessa, julkisessa keskustelussa kuin varsinaisissa päätöksissä ja toimenpiteissä sen jälkeen, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra kolumnissaan. Hallitusohjelman sisällöstä neuvoteltaessa julkisen talouden ankea tilanne oli hyvin tiedossa. Hallituspuolueet päättivät tarttua toimeen. – Valitettavasti tilanne edelleen heikkeni, ja ennusteet näyttivät yhä huolestuttavammilta, kunnianhimoisen hallitusohjelman toimista ja kirjauksista huolimatta. Se, mistä kahdeksan viikon aikana sovimme, ei riittäisikään. ”Tämä hallitus ei välttele vastuuta” Purra kirjoittaa, että Säätytalolla sovittu ei riitä hallituksen omiin tavoitteisiin, ei velkasuhteen vakauttamisen eikä alijäämätavoitteen suhteen. – Sovittu ei riitä pitämään meitä EU:n alijäämämenettelyn ulkopuolella. Ja erityisesti koska hyvinvointialueiden alijäämät ovat paisuneet huomattavasti, sovittu ei myöskään riittäisi pitämään valtiontalouden kehyksiä rikkumattomina. Niinpä tarvitsemme lisää toimenpiteitä. Siksi hallituksessa on neuvoteltu uusista sopeutustoimista jälleen kahdeksan viikon ajan, ministeriön virkavalmisteluna toteutetun valmistelun pohjalta. – Ei ole lainkaan itsestään selvää, että toimimme näin. Paljon todennäköisempää olisi, että vaikka luvut näyttävät selvästi, että tavoitteisiin ei päästä, hallitus sivuuttaisi ne ja toteaisi ykskantaan, että tilanne on muuttunut, muutetaan tavoitteetkin ja jatketaan, Purra kertoo ja jatkaa: – Tämä hallitus kuitenkin ottaa tilanteen vakavasti eikä suinkaan tyhjiä selittele ja väistele vastuutaan. Yhä heikkenevät madonluvut Valtio velkaantuu tällä hetkellä melkein 13 miljardia vuodessa. Julkinen velka hätyyttelee pian 80 prosenttia BKT:sta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa puhutaan noin 30 prosentista – ja jopa ylijäämäisistä budjeteista. – Suomessa velan kasvu on aivan poikkeuksellista. Tulot ja menot ovat rakenteellisesti täysin kestämättömässä epätasapainossa. Asiaa ei korjaa sen paremmin pienet viilaukset budjettiin kuin kasvuihmeistä puhuminenkaan. – Suomessa on pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä edelleen palveluiden ja etuuksien osalta, mutta ei tulojen eikä maksajien. Elämme jatkuvasti yli varojemme, ja velka kasvaa. Koska nollakoron maailma on taaksejäänyt hetki, ovat korkomenommekin edelleen voimakkaassa kasvussa ja tällä hetkellä reippaasti yli kolme miljardia vuodessa, Purra kirjoittaa. Hyvinvointialueiden talous huterassa kunnossa Tilanteen heikkenemiselle on muutamia keskeisiä syitä. Ensinnäkin verotuloja kertyy valtion kassaan ennalta arvioitua vähemmän ja hitaammin. Valtion taloutta rasittaa raskaasti edellisen hallituksen luoma sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, jonka myötä palvelujen järjestämisvastuu on uusilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee kuitenkin valtiolta. – Hyvinvointialueiden talous on huterassa kunnossa. Alijäämän paisumisen taustalla on muun muassa viime vuosien inflaatiokehitys sekä useiden alueiden käyttämät kalliit ostopalvelut. Vaikka joillakin alueilla talous on muita paremmassa kunnossa, vasta tulevaisuus tulee lopulta näyttämään, miten ne pärjäävät. Joka tapauksessa hyvinvointialueiden alijäämät tulevat aiheuttamaan ensi vuonna huomattavan menoerän valtiolle. Kestävä talous tuo turvaa kansalaiselle Kehysriihessä hallitus päättää useista erilaisista toimista. Ei ole yhtä yksittäistä veroa tai leikkausta, joka ratkaisisi kokonaisuuden. – Pyrimme tekemään järkeviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä, mutta samaan aikaan on hyvä ymmärtää, että emme voi välttyä hyvinkin hankalilta leikkauksilta, Purra toteaa. – Tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto, koska tekemättömyys suistaisi tilanteen vaikeammaksi. Meidän on katsottava talouden isoa kuvaa myös luottoluokittajien silmin, sillä riskinä on velan hinnan eli korkokulujen paisuminen entisestään. Kun velkaa on paljon, valtiontalouden kehyksissä pysymisen merkitys korostuu entisestään. Sopeutuksia vastustetaan aina Purra sanoo tietävänsä hyvin, että uusia sopeutuksia tullaan vastustamaan, kuten on vastustettu jo päätettyjäkin. – Pidämme kuitenkin kirkkaana mielessä, että perimmäinen tavoitteemme on isänmaan paremman tulevaisuuden turvaaminen. Haluamme varmistaa, että meillä on jatkossakin varaa huolehtia vanhuksista ja niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Että meillä on hyvinvointijärjestelmä, koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto, kansalaisen turva. – Jo valmiiksi epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa talouden kestävyyden vahvistaminen on myös olennainen osa kokonaisturvallisuutta, Purra muistuttaa. SUOMEN UUTISET