Honkahölkässä

Mukana ties monennenko kerran Honkahölkän pitemmällä matkalla 7 km. Tuloksia vaan ei vielä ole nähtävissä. Vertailen vain aikaani edellisvuosien tuloksiin. Markkinat on sitten lauantaina!

Uutta asfalttipintaa

Kyllä huomaa, kun saa autolla ajaa uutta päällystettyä tietä. Alueellamme onkin tällaista uutta asfalttipintaa levitettykin kiitettävästi. Suurimmat hankkeet ovat Kankaanpää-Lavia-Kiikoinen 32 km ja Valtatie 23 päällystäminen Noormarkku-Pomarkku välillä ja vuoden suunnitelmissa on lisäksi jatkaa Pomarkusta-Veneskoskelle 11 km. Erikseen on kiitoksella mainittava Kankaanpää sisäällä tehdyt tienpäällystykset, vt 23 Niinisalon puoleista liittymää Kankaanpään keskustaan Pitkämäen risteykseen asti, Keskuskadulla on uutta päällystystä ja samoin Asemakadun molempien liikenneympyröiden alueella. Kiitosmaininta on myös annettava viime vuonna tehdylle Taulunkylän tielle Niinisalosta, jota myös ajelen esim. mennessäni Valkiajärven Syvälahteen uimaan. Terveystarkastajan lausunnon tosin voisi saada sinne useamminkin, siellä ainakin toistaiseksi on ollut vain 30.5. päivätty vedenlaatutarkkailulausunto. Ja miksei vaikka sinne rantaan meneviä ajoteitäkin voisi joskus kuunnostaa!

Yllätyksellä alkoi Pariisin olympialaiset

Argentiina-Marokko jalkapallo-ottelu alkoi todella monia jännittävien vaiheiden jälkeen yllätystuloksella 2-1 Argentiinan tappioksi. Seuraava ottelu olikin sitten sevää Ranskan juhlaa USA:ta vastaan!

Yhdeksänkymmentä yhdeksän vuotta

Yksi viimeisistä veteraaneistamme täytti tänään 99 vuotta. On jo kyllä aika väsynyt ja sen ymmärtää korkean iän huomioiden. Kävin tervehtimässä häntä Porin Ruskahovissa ja viemässä sinivalkoisen kukkakimpun meidän nyt jo tosin lakkautetun Kankaanpään seudun Sotainvalidien yhdistyksen puolesta.😘😍🥰😊

Roktähti Juissi Läskinen Tänään oli hikinen lenkki, kun mittari näytti varjossa +27. Koska Armas oli pitkästä aikaa mukana, niin mentiin ns "Armaksen lenkki". Vauhti oli toisinaan aika kovaa, koska kokonaisvauhti oli 5,9 km/h ja haastavilla kivikkoisilla metsäpolkuosuuksilla ja heinikkoisilla pelto-osuuksilla jouduttiin kuitenkin menemään huomattavasti hitaampaa. Ps. Bidenistä ei ollut enää presidentiksi mutta meidän kasikymppiset Anssi ja Armas vetelivät kärjessä niin että nuoremmilla oli tekemistä pysyä perässä.😅 Anssi Joutsenlahti Leikki sijansa saakoon, kyllä aina perässä pysyy, mutta poika se on, joka kärkeen yltää!😊🤣🙂

Totuus ja harha

9. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Totuus ja harha Kristitty joutuu elämässään kamppailemaan erottaakseen totuuden valheesta ja oikean väärästä. Jumalan tunteminen ja hänen tahtonsa kyseleminen ohjaavat häntä totuuteen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Herra, meidän Jumalamme, joka Hengelläsi valaiset pimeytemme. Sinä näet, kuinka helposti kuljemme harhaan. Anna meille taito erottaa oikea ja väärä, totuus ja valhe, niin että eläisimme sinun tahtosi mukaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme ja Jumalamme. Me olemme usein yleisen mielipiteen vankeja. Se, mitä ihmiset sanovat, merkitsee meille enemmän kuin se, mikä sinun sanasi mukaan on totta ja oikeaa. Avaa silmämme näkemään, mikä elämässämme on vastoin sinun tahtoasi. Anna voima mielesi mukaiseen elämäntapaan. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Pyhä Jumala. Niin kuin hyvä puu erottuu huonosta ja niiden hedelmät toisistaan, niin totuutesi valo erottuu valheen pimeydestä. Juurruta meidät sanaasi, niin että uskomme ja elämämme kantaisi hyvää hedelmää eikä mikään veisi meitä harhaan. Kiitos siitä, että sanasi totuus kestää valheen kaikki hyökkäykset. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Elävä, iankaikkinen Jumala. Me kiitämme sinua sanastasi, joka on muuttumaton ja ikuinen. Tässä maailmassa totuus ja valhe, sinun sanasi ja ihmisten omat kuvitelmat törmäävät toisiinsa. Auta meitä erottamaan totuuden henki ja eksytyksen henki ja tunnustamaan Poikasi Jeesus Kristus ainoaksi Herraksemme. Anna seurakunnallesi oikeita opettajia, jotka Henkesi valaisemina kysyvät ja opettavat meitä kysymään kaikessa sinun tahtoasi. Tätä pyydämme Jeesuksen nimessä.

Pesupalloilun MM-kisat

| Arvokisat Pesupalloilun MM-kisat miteltiin Kankaanpään torilla – miesten sarjan voitto ratkesi viime hetkellä Pesupalloilun MM-kilpailut järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Kankaanpään kauppatorilla. Pesupalloilun miesten maailmanmestaruuden nappasi Erkki Salomäki (keskellä). Himmeämmät mitalit pujotettiin Veeti Myllykosken (vasemmalla) ja Erkki Alakosken (oikealla) kauloihin. Jussi Valli KANKAANPÄÄN lauantaitorilla päästiin tällä kertaa suuren urheilujuhlan tuntumaan. Eikä minkä tahansa piiritason urheilun, vaan nyt ratkottiin maailmanmestaruuksia pesupalloilussa. 2000-luvun järjestyksessään seitsemännet pesupalloilun MM-kilpailut järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Kankaanpään kauppatorilla. Aiemmin kilpailun keskuspaikkana on toiminut Santaskylän kylätalo, mutta nyt laji tuotiin kaiken kansan keskuuteen. Kilpailun järjestäjänä toimi kuitenkin tuttuun tapaan pesupalloilun maailmanlaajuinen kattojärjestö ja lajiliitto, Santaskylän kyläyhdistys. Pelin henki oli selvä. Kuka heittää pesupallon kauimmaiselta etäisyydeltä pesukoneen aukosta sisään. Uutuutta kiiltävää pesukonetta eivät kuitenkaan lajin säännöt salli, vaan sen tulee olla vähintään 70 vuotta vanha ja alkuperäisessä kunnossaan. Kahden tunnin aikana mestaruuksia jaettiin neljässä eri sarjassa. Pikkupyykkiin osallistui alle kouluikäiset lapset, hienopyykki ja villapyykki oli ala-asteikäisten tehtävänä, kirjopyykkäämään pääsivät naiset ja valkopyykkäämään miehet. Kilpailuareenalla ei juuri tyhjiä hetkiä nähty ja suorittaminen oli aktiivista. Edes katsomon kriittisimmät katsojat eivät ehdottaneet lajiin muutoksia, kuten toisessa kankaanpääläisten pelissä, pesäpallossa tuupataan monesti tekemään. Olosuhteetkin tarjosivat kilpailijoille sopivasti haastetta. Tuuli oli hento, mutta hetkittäin tuulen vire nousi ja se piti ottaa huomioon kevyttä pesupalloa heitettäessä. JUHLALLISEN avausheiton MM-tapahtumaan suoritti Anssi Joutsenlahti. Anssin tulokset eivät kuitenkaan tällä kertaa riittäneet palkintosijoille saakka. Palkintosijoista käytiinkin hurja taistelu, joka huipentui miesten sarjan osalta viimeiseen heittovuoroon. Kärkipaikka nimittäin vaihtui viimeisten heittäjien osalta tiheään tahtiin. Ensin heittomerkkinä käytettävää pyykkipoikaa siirsi kauemmaksi Erkki Alakoski. Pian Erkin jälkeen Veeti Myllykoski nokitti muutamat lisäsentit siirtyen kärkeen. Kilpailutapahtuman viimeisenä heittäjänä paikalle asteli Erkki Salomäki, jolla oli ennen lauantaita aiempaa arvokisamenestystä vuodelta 2016. Tuolloin tuloksena oli pronssi. Viimeisen heittäjän paineet eivät näkyneet ainakaan suoritusta heikentävästi. Pesupallon upotessa sukkana sisään, ilahduttavan runsaslukuinen torikansa pääsi tuulettelemaan miesten sarjan mestaruuden ratkeamista. Naisissa saatiin uusi maailmanmestari, kun Liisa Rajala pokkasi kultamitalin. Himmeämmät mitalit jaettiin Anne Hietaojalle ja Pirkko Harjulle. Alakouluikäisten kolmen kärki oli Catalin Asproiu, Jonna Puputti ja Kasper Koivuniemi. Alle kouluikäisten kärkikolmikko oli Inka Miettinen, Mir

Sää suosii

Anssi Joutsenlahti Kyllä todella taas sää selkeni, vaikka sadettakin saatiin pitkin päivää, kyllä siis kelpasi kesäkelissä 23 astetta kiertää tunnin lenkkiä! Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki Edelleen jatkuu säidenhaltijan suosio, kun sateisen päivän jälkeen pilvet väistyy ja aurinko paistaa helteisesti koko lenkin ajan. Mukana oli taas täysi tusina ja mentiin vaihteeksi ns "Kuntsari-Justeeri kierros", unohtamatta kuitenkaan Risen portaita, jotka Anssi vanhimman oikeudella vetäisee aina vähintään kaksi kertaa. Huomenna on sitten torilla Pesupalloilun MM-kisat, joten maanantaina voi mukana olla jopa maailmamestari, nyt on ollut vaan suomenmestareita.😉

Veteraanimerkkejä

Todella niin kuin ennustettiin sade alkoi klo 14, silloin oli sovittu veteraanimerkin laitto, aikaistettiin sateen vuoksi ja hyvin kävi, saatiin kiinnitettyä kahdeksan sotaveteraanimerkkiä ja yksi lottamerkki asiaomaisten hautakiviin.

Veteraanikuoron yhteislauluilta

Sateisia päiviä on luvattu useampiakin, niin oli tänäänkin, eilen ei niinkään, kun oli perinteinen veteraanikuoron yhteislauluilta Venesjärven rantalavalla, myös veteraanikuoro lauloi kuten miestrio Karviasta Lauri Kuuselan säestämänä.

Oikeaa suuntaa

POLITIIKKA HS-gallup: Kokoomus saavutti Sdp:n, perus­suomalaisilla hienoista nousua Eniten kannatustaan menetti kristillisdemokraatit. Otso Huttunen HALLITUSPUOLUEET kokoomus ja perussuomalaiset ovat vahvistaneet kannatustaan kesän alusta, selviää Helsingin Sanomien tuoreesta gallupista. Samaan aikaan Sdp:n kannatus on laskenut hieman. Kokoomuksen kannatus vahvistui edellisestä mittauksesta 0,8 prosenttiyksikköä ja perussuomalaisten 0,7 prosenttiyksikköä. Sdp:n kannatus laski 0,4 prosenttiyksikköä. Sdp ja kokoomus pitävät nyt jaettua kärkipaikkaa 20,8 prosentin kannatuksillaan. Eniten kannatustaan menetti kristillisdemokraatit, jonka kannatus laski 0,5 prosenttiyksikköä 3,8 prosenttiin. Keskustan kannatus laski 0,4 prosenttiyksikköä 11,8 prosenttiin. Muiden puolueiden kannatuksessa ei näkynyt merkittävää vaihtelua edellisestä mittauksesta. Kyselyyn vastanneista 28 prosenttia ei osannut tai halunnut sanoa, mitä puoluetta äänestäisi eduskuntavaaleissa tai sanoi aikovansa jättää äänestämättä. HS:n toimeksiannosta Verianin tekemään tutkimukseen haastateltiin 2 388 henkilöä. Virhemarginaali on noin 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden osalta.

Säiden haltija meidän puolella

Niin se todella tänäänkin meni, että klo 15-16 ankara saderyöppy, mutta lenkillä klo 17 mitä kaunein sää, liikuntakeskuksen mittari näytti+23 astetta niin lähtiessä kuin palatessakin! Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki: Tuntuu säidenhaltijat olevan meidän lenkkiryhmän puolella, kun kovan ukkossateen jälkeen sää selkeni lenkin alkaessa ja saimme taivaltaa auringonpaisteessa. Kymmenen miestä oli tänään mukana ja mentiin perinteinen kuntovitonen, Risen portaat ja urheilukenttäkierros.

Ex-päätoimittaja asialinjalla

Kolumnit|Satakunnan Kansa Yliö "Oikeusoppineilta" valtava vyörytys lainsäätäjille – Rajalain vastustajat eivät esitä vaihtoehtoja Haastateltavan valinta on tärkeä päätös, ruotii Erkki Teikari kirjoituksessaan. Kuuntele juttu Erkki Teikari Kun vasemmisto ja vihreät olivat jyrkästi raja- eli käännytyslakihanketta vastaan, annettiin Ylen ilmatila eläkkeellä olevalle, kansainvälisen oikeuden professorille Martti Koskenniemelle. Miten eläkeläinen jaksoikin pyörittää samaa levyä aamusta iltaan, viikosta toiseen? Omena yrittänee pudota mahdollisimman kauas puusta, sillä "valkoisen Suomen hovirunoilija", kirjallisuuden professori ja akateemikko V. A. Koskenniemi oli Martin isoisä. Hänen kynästään ovat muun muassa Nuijamiesten marssi ja Lippulaulu. Totta maar joku höyrypää yritti hänestä natsiakin tehdä. Nyt pojanpoika hiukan välillisesti tukee Vladimir Putinin julistamaa natsijahtia Ukrainassa. HAASTATELTAVAN valinta on tärkeä päätös. Jokainen toimittaja tiesi saavansa Koskenniemeltä vain yhdensorttisia kommentteja. Usein myös Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Jarna Petman kutsuttiin studioon – yhdessä Koskenniemenkin kanssa. Petman on saanut 2018 rauhanpalkinnon Sadankomitealta, jota nyt johtaa Silvia Modig (vas.). Tämän joukon näkemysten ydin on ollut, että tänne saa talsia jokainen, joka antautuu FSB:n kyydittäväksi rajalle. Venäjä itse pommitti Syyrian diktaattorin Basar al-Aassadin apuna tämän omia kaupunkeja mäsäksi, joten sielläkin kyydittäviä piisaa. SDP:SSÄ varapuheenjohtaja Nazima Razmyar on ollut kovaäänisin lain arvostelija. Perustuslakivaliokunnassa (5.7.) laki voitti äänin 15–2. Fatima Diarra (vihr.) ja Anna Kontula (vas.) vastustivat. Se rintama vetoaa Geneven pakolais- ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Geneven sopimus 1951 laadittiin muun muassa suojelemaan NL:n ja DDR:n pakolaisia sekä estämään juutalaisvainojen toistumisen. Otsikoihin pääsi myös "yli 200 tutkijan vetoomus" lakia vastaan. No, esimerkiksi yksinpä Helsingin yliopistossa on noin 4 400 dosenttia. "MONEN TAVALLISEN tv-katsojan silmissä nuoret miehet merkkifarkuissa puhuvat kalliiseen kännykkään maailman toiselle puolelle. Rajan jälkeen seuraisi siirto vastaanottokoteihin, joissa hyvä ruoka ja puhtaat lakanat odottavat." Tämä Lapin Kansassa ollut kirjoitus päättyi toteamukseen, että vanha maahanmuuttolaki on nykyoloissa naiivi. KOSKENNIEMEN ja muiden "oikeusoppineiden" rinnalle – oikeastaan yläpuolelle – on syytä asettaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen nykyisen tuomarin ja KKO:n entisen presidentin Pauliina Koskelon näkemys: "Minusta ei ole perusteltua leimata oikeusvaltion vastustajiksi sellaisia ihmisiä, joiden mieltä vaivaa kysymys siitä, että kuinka voi olla mahdollista, että vieras, vihamielinen valtio saisi mielensä mukaan syöttää meidän ulkorajamme yli keitä tahansa paperittomia, tunnistamattomia ihmisiä kuinka paljon tahansa." Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtajan Jukka Savolaisen mukaan "rajalle voi tulla täysin käsittämätön määrä ihmisiä". Vielä 9.7. Ylen aamussa naistrio, toimittaja ja kaksi asiantuntijaa, päätyi siihen tulokseen, ettei Suomi enää ole oikeusvaltio ja että suunnilleen kaikkia rajalta palautettuja aletaan kiduttaa. KAHDESSA eri gallupissa kansa oli Koskelon linjoilla: tulokset tukivat toisiaan, sillä prosentit olivat 62–17 ja 65–19. Kansan enemmistön tapaan myös useimmat maakunta- ja iltalehtien pääkirjoitukset ovat puoltaneet lakia. Esimerkiksi IL:n pääkirjoitus otsikoitiin (3.7.): "Liian samanmielinen asiantuntijoiden joukko rähisee rajalaista." Ilta-Sanomat muistutti, että vastustajat eivät ole esittäneet mitään vaihtoehtoisia, kansainvälisen oikeuden kestäviä vaihtoehtoja ja että "Venäjä ei noudata mitään sopimuksia, ei kansainvälisiä eikä kahdenvälisiä". Kremlin mielestä lastensairaala on sotilaskohde. Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.

167-31 rajalaki voimaan

Rajalaki saateltiin äänestykseen tulikuumassa keskustelussa – ”Miten te kehtaatte?” Rajalaki hyväksyttiin eduskunnassa perjantaina. Näin Petteri Orpo kommentoi rajalaki-äänestyksen jälkeen. MATTI MATIKAINEN Eduskunta hyväksyi perjantaina hallituksen esityksen kiistellystä rajalaista. Ensin äänestettiin siitä, voidaanko laki säätää kiireellisenä eli vielä tällä vaalikaudella. Kiireellisenä säätämisen puolesta äänesti 167 edustajaa, 31 edustajaa vastusti sitä, tyhjiä oli nolla ja poissa yksi edustaja. Tämän jälkeen eduskunta äänesti esityksen hyväksymisestä, johon tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö. Esitys hyväksyttiin samoin lukemin, eli 167 äänesti puolesta, 31 edustajaa ei, tyhjiä oli nolla sekä yksi edustaja poissa. Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja sisäministeri Mari Rantanen (ps) kommentoivat lain hyväksymistä tiedotustilaisuudessa äänestyksen jälkeen. Orpo sanoi, että laki on varautumista siihen, että Suomi joutuisi jälleen hybridivaikuttamisen kohteeksi. – Se on vahva viesti Venäjälle, Suomen liittolaisille, että Suomi huolehtii omasta turvallisuudestaan ja EU-rajan turvallisuudesta, Orpo sanoi. Orposta rajalaista tuli hyvä. Orpo: Ei perustuslain vastainen Pääministerin mukaan Suomi on äänestyksen jälkeenkin yksi maailman vahvimpia oikeusvaltioita. – Tämä laki ei ole perustuslain vastainen, se on poikkeuslaki, joka on läpäissyt kahteen otteeseen perustuslakivaliokunnan arvion. Myöskin haluan kiinnittää huomiota siihen, että perustuslaissamme on harkitusti mahdollisuus poikkeuksellisissa tilanteissa käyttää tätä poikkeuslakimenettelyä, Orpo sanoi. Pääministeri muistutti, että lisäksi on viiden kuudesosan enemmistön vaatimus sille, että laki voi tulla voimaan vielä samalla vaalikaudella. – Oikeusvaltiolla on oikeus ja velvollisuus puolustaa itseään ja omaa turvallisuuttaan ja kansalaisten turvallisuutta, Orpo sanoi. Orpolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa tarkennusta hänen lausuntoonsa siitä, ettei esitys ole perustuslain vastainen. – Perustuslakivaliokunta on todennut, että tämä ei ole perustuslain vastainen ja että laki voidaan säätää. Tämä on ihan perustavaa laatua oleva asia, joka on tärkeä ymmärtää, Orpo sanoi. Orpo korosti, että eduskuntakäsittelyssä esitykseen tuli hänestä järkeviä muutoksia, jotka lisäävät esityksen hyväksyttävyyttä ja oikeusturvaa. Mari Rantanen ja Petteri Orpo kommentoivat rajalain hyväksymistä eduskunnassa. MATTI MATIKAINEN Näin PeV linjasi Useat perustuslakivaliokunnan (PeV) kuulemat asiantuntijat katsoivat, että se, että rajalaki on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vastainen tarkoittaisi sitä, että esitys on myös Suomen perustuslain vastainen. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että lakiehdotus on ristiriidassa useiden ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa, mikä voi edelleen merkitä poikkeusta myös perustuslain 21. pykälässä turvatusta oikeusturvasta. – Sääntelyssä on kuitenkin kyse edelleen rajatusta poikkeamisesta ihmisoikeusvelvoitteista, eikä se merkitse siten vielä poikkeamista niistä kokonaisuutena. Sääntely ei siten merkitse poikkeamista myöskään perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudesta tai muutakaan puuttumista perustuslain keskeisiin ratkaisuihin. Lakiehdotus voidaan siten nimenomaisella oikeusturvan sääntelyllä täydennettynä käsitellä perustuslain 73, pykälässä tarkoitettuna rajattuna poikkeuksena perustuslaista, perustuslakivaliokunta totesi. Perustuslakivaliokunta edellytti hallintovaliokuntaa tekemään esitykseen muutoksia muun muassa jälkikäteisen oikeusturvan osalta, mikä toteutui. Rantanen: Käyttöönotolle korkea kynnys Ministeri Rantasen mukaan lain hyväksyminen osoitti, että Suomessa pystytään tekemään hallitus-oppositiorajojen yli ratkaisuja kansallisen turvallisuuden eteen. Rantanen sanoi olevansa lain hyväksymisestä vastuuministerinä helpottunut. Rantasen mukaan lain käyttöönotolle on korkea kynnys. Hänen mukaansa ei voida etukäteen sanoa, milloin sitä ryhdytään soveltamaan käytännössä. Pääministeri ja sisäministeri sanoivat toivovansa, ettei lakia tarvitse koskaan käyttää. Rantasen mukaan rajanylityspaikkojen avaamisen osalta tehdään jatkuvasti arviointia. – Rajanylityspaikkoja voidaan avata, kun turvallisuusviranomaiset arvioivat, kun se on mahdollista, Rantanen totesi. Orpon mukaan hallitus tekee kaikkensa sen eteen, että hybridivaikuttamiseen vastaamiseen löydettäisiin eurooppalaisia ratkaisuja. Orpon mukaan ensimmäiset keskustelut asiasta on jo käyty komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Rajalain myötä turvapaikan hakeminen voitaisiin väliaikaisesti keskeyttää itärajalla, jos Suomeen kohdistuisi hybridivaikuttamista. ”Miten te kehtaatte” Ennen äänestystä rajalaki herätti kiivasta keskustelua eduskunnassa. Esimerkiksi Ben Zyskowicz (kok) arvosteli vihreiden verkossa käymää ”mainoskampanjaa”. "Emme hyväksy käännytyslakia, joka heittää suomalaisen oikeusvaltion sekä ihmisoikeudet romukoppaan", Zyskowicz siteerasi. Hän kysyi, onko tämä asiallista keskustelua, jota vihreät on peräänkuuluttanut. – Voisi kysyä, miten te kehtaatte? Zyskowicz puuskahti.

Nettimaailman kummallisuuksia

Eilen yritin vaikka kuinka monta kertaa päästä kirjoittamaan tänne blokiin. Aina tuli vastaan tieto, ettei sinulla ole google-tiliä. Nyt taas tänään pääsin entiseen tapaan tunnuksilla ja ja sitten kännykän sormenjäljen jälkeen kyllä merkinnällä. Ei muuten meinannut tietokone puolestaan aueta tänään, kesti vaikka kuinka kauan, aina vaan pyöri tietoa päivitetään senkin jälkeen kun oli jo 100% täynnä.Maailmassa on monta ihmeellisyyttä, se hämmästyttää ja kummastuttaa pientä kulkijaa! Ja sama oli muuten sähköpostin laita, ei sinnekään eilen päässyt, tuli sama tieto eteen: ei ole google-tiliä!

Rajalain kohtalo ratkeaa perjantaina

Hallituksen ehdottaman rajaturvallisuuslain käsittelyssä on tällä viikolla ratkaisun hetket. Ehdotus koskee toimintaa tilanteessa, jossa vieras valtio pyrkii vihamielisesti vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Eduskunnan täysistunto käsittelee ehdotuksen sisältöä tänään tiistaina 9.7. klo 12 alkaneessa täysistunnossa. Lakiehdotuksen toinen ja ratkaiseva käsittely on suunniteltu perjantaille 12.7. klo 12 alkaen. Täysistunnon käsittelyn pohjana on eduskunnan hallintovaliokunnan mietintö. Perjantaina äänestettäisiin myös siitä, käsitelläänkö ehdotus perustuslain säätämisjärjestyksen mukaan kiireellisenä. Siihen vaaditaan 5/6 enemmistö kansanedustajien antamista äänistä. Lue lisää hallintovaliokunnan tiedotteesta: https://www.eduskunta.fi/…/hallintovaliokunnan-mietinto… Suorat lähetykset täysistunnoista: verkkolahetys.eduskunta.fi

75-vuotisseuroissa

Luvian kirkkoherrana 26 vuotta toiminut Tapio Seppälä vietti 75-vuootisjuhliaan virsiseuroilla Luvian kirkossa ja saimme isolla joukolla olla paikalla. Puheiden ja veisuiden jälkeen oli mansikkakakkukahvit kirkon pihalla hienon sään suosiessa yhdessäoloa!

Pensasaidan leikkausta

Sadepäivää ei Kankaanpäähän tullut, vaikka ukkosta oli runsaasti eri puolilla. Meillä oli siksi erinomainen päivä Karin leikata orapihlaja-aitaa ja kuusi kottikärryllistä oksia jaksoin kärrätä, vähän jäin huomisellekin. Oli muuten aita taas kasvanut maelko tavalla. Ja vielä illalla pyörällä kävin kuntokeskuksessa ja juoksin pururadalla.Kyllä sitten sauna maittoi!😘😍🥰😊

Heidin esimerkistä

Heidin esimerkistä: Sana, joka alkaa etunimesi kahdella viimeisellä kirjaimella. Vaate: silkkipaita Paikka: sipoo Ruoka: silakkapihvi Eläin: sika Tytön nimi: Sirkka Pojan nimi: Simo Ammatti:sietenpoimija Kuvaus henkilöstä: naurettava Joka kodissa: sinkkiämpäri Harrastus:siementenpoimija Kirja: Sissiluutnatti Laulu: Siniristilippumme

Herättäjäjuhlat Vaasassa

Toista kertaa Vaasassa oli Herättäjä-juhlat. Olin mukana jo eka kerran juhlissa v.1964 eli 60 vuotta sitten. Aivan samoin kuin touko-kesäkuun vaihteessa pidimme 60 vuotta sitten ylioppilaiksi päässeiden kokoontumisen. Tämän vuotisilla Herättäjä-juhlilla riitti säitä, sadetta ja aurinkoa, tuulta ja tyventä. Olin ties monennenko kerran tarjoamassa myös kankaanpääläisen kenkäteollisuuden kenkiä juhlavieraille lähetystyön hyväksi. Paljon tuttuja tietenkin tavattiin, siioninvirsiä veisattiin ja puheita kuunneltiin. Päätösseurat päättyvät aina polvirukouksiin ja seisaaltaan veisattavaan Herraa hyvää kiittäkää. Sen jälkeen onkin hyvä lähteä ajelemaan kotiapäin!

Valtionšamaanit ja valtion etu

Timo Vihavainen 2 pv · Valtionšamaanit ja valtion etu Joskus 1970-luvulla Eino Jutikkala (joka oli historiantutkija, tämä selvennykseksi nuoremmille sukupolville) kirjoitti jossakin (HAik?) poleemisen artikkelin nimeltä Historiantutkijatko valtionšamaaneiksi? Näin ainakin muistelen. En nyt rupea kirjoittamaan tuosta puheenvuorosta ja siihen liittyvästä keskustelusta sen enempää. Kiinnostava on itse termi ja sen tarkoittama käsite. Papisto on muonaisina aikoina näytellyt keskeistä osaa kansakunnan ja valtion elinkysymysten ja -vastausten etsijänä ja löytäjänä. Sittemmin tuo rooli siirtyi älymystölle, jota vanhasta muistista joskus kunnioitettiin termillä les clercs -papisto (vrt. Vihavainen: Haun julien benda tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com) ). Šamaanit olivat ja ovat yhä jonkinlaisia pappeja hekin. Heille kuuluu välittäjän (latinaksi pontifex -sillanrakentaja) rooli tämän maailman ja korkeampien tahojen välissä. Kun oma inhimillinen järkemme ei riitä sanomaan meille, missä mennään ja minne ja minne ainakin pitäisi mennä, käännytään noiden korkeampien tahojen puoleen ja pannaan šamaani asialle. Hän tuo vastauksen kysymyksiimme. Älymystö, les clercs on kuitenkin kollektiivina hankala käsiteltävä, sillä jo sen luonteesta johtuu, ettei sillä ole vain yhtä mielipidettä, vaan useampia ja suurella todennäköisyydellä myös aivan perustavanlaatuisesti toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Varsinaista papistoa ei kukaan olekaan enää aikoihin ottanut vakavasti, eivät he itsekään. Joka tapauksessa syntyy yhä uudelleen tilanteita, joissa valtakunnan kohtalonkysymyksiin on saatava vastaus. Suvereeni valtio ei voi tuollaisia vastauksia pyytää miltään ulkopuoliselta taholta, niin kätevää kuin ratkaisun delegoiminen jonnekin muualle onkin tänä konsulttivetoisena aikanamme. Mitäpä siis teemme, kun esimerkiksi joku maamme joskus allekirjoittama kansainvälinen sopimus näyttää olevan jyrkässä ristiriidassa kansallisen etumme kanssa? Rohkenemmeko ihan itse tulkita sitä sellaisella tavalla, että sitä noudatetaan van sikäli, kuin tuo mainittu asiaintila ei toteudu? Miksi itse asiassa olisimme koskaan hyväksyneet lain, josta olisimme tienneet, että se on meille turmiollinen? Kenellä on oikeus tulkita tuollaista lakia juuri meidän maamme kannalta? Hallitusmuodon mukaan valtiollinen valta kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Sen korkeampaa instanssia ei ole. Toki hallinto- ja tuomiovalta on delegoitu erillisille elimille, mutta tässäkin on kyse vain eduskunnan säätämästä asiain tilasta. Muutenkin, kuin juuri nykyisellä tavalla olisi voitu tehdä. Jos valtion etu valtiollisen vallan edustajien eli kansanedustajien enemmistön mielestä vaatii jotakin tiettyä lakia, niin se säätää sellaisen lain, koska se on sen velvollisuus. Itse lain säätämiseen ei tuomiovallan käyttäjillä tule olla osaa eikä arpaa, sillä heidän toimintansa liittyy lain tulkitsemiseen, jonka toki täytyy tapahtua tiettyjen periaatteiden mukaan mielivallan välttämiseksi. Nyt olemme olleet omituisessa tilanteessa, kun šamaanit on päästetty elämöimään heille kuuluattomassa asiassa eli lain säätämisessä. Jo vanha periaate nullum crimen sine lege kertoo, että ensin on oltava laki, ennen kuin sen voi toimeenpanna tai sitä tulkita. Kuvitelmat siitä, miten sitä ehkä voitaisiin tulkita, ovat vain kuvitelmia. Tulkintavalta jää tuomioistuimille, mutta se on mahdollinen vasta siinä vaiheessa, kun laki on olemassa ja sitä sitten käytännössä sovelletaan. Juristeiltakin on aina lakeja sovellettaessa syytä odottaa normaalin järjen käyttöä, sanoipa laki mitä tahansa. Kun lain pykälät joskus 1600-luvulla olivat hirvittävän ankarat, päästivät tuomarit syytetyn usein kohtuuttomasta tilanteesta tulkitsemalla, ettei lakikirjan tarkoittamaa rikosta itse asiassa ollut tapahtunutkaan. Laki saattoi ilman sen kummempia varauksia sanoa, että varas on hirtettävä, mutta oliko yhden nauriin nälkäänsä toisen pellosta ottanut naapuri varas vai ei? Tuollaisessa tapauksessa yleensä selitettiin, ettei kyseessä ollut niin sanottu täysi varkaus, vaan jotakin muuta. Lautamiehistö saattoi myös todistaa, että kyseessä oli niin sanottu kunniallinen mies -kuin yksi heistä- ja olisi hirvittävä solvaus nimittää häntä varkaaksi. Mitä ennuspappeihin tulee, roomalaisilla auguurit olivat valtiollisesti merkittävin ryhmä, jonka tulkintoja saatavilla olevista ennusmerkeistä aina kuunneltiin ennen suuria ratkaisuja. Oliko esimerkiksi aloitettava taistelu puunilaisia vastaan, joka saattoi ratkaista koko Rooman valtakunnan kohtalon. Mikäli pyhät kanat käyttäytyivät tavalla, joka osoitti enteiden olevan epäsuotuisia, ei taisteluun pitänyt ryhtyä. Joskus enteille annettiin piutpaut. Muuan sotapäällikkö, joka kärsimättömänä turhaan odotti, että pyhät kanat suostuisivat syömään, mikä olisi olut hyvä enne, potkaisi lopulta ne laivastaan laidan yli ja sanoi, että nyt ne ainakin saivat juoda, elleivät halunneet syödä. Taistelun tulos oli katastrofi ennusmerkkien hyljeksijälle. Kuten Cicero tunnetussa teoksessaan Laeista toteaa, ennusmerkit käyvät joskus ihmeellisellä tavalla toteen ja olisi sallimatonta ylimielisyyttä jättää ne huomiotta. Pelkkää idiotismia sen sijaan olisi niin suuri usko enteisiin, että isänmaan edut turvaava laki jätettäisiin kokonaan säätämättä niiden pelossa, mahdollisia tulevia tulkintoja peläten. Meidän on syytä luottaa lakiemme tulkitsijoihin edes sen verran, että uskallamme odottaa heiltä normaalijärjen mukaista toimintaa omassa virassaan, Kustaa Vaasan ajoilta periytyvien tuomarinohjeiden mukaisesti: Mikä ei oikeus ja kohtuus ole, ei saata olla lakikaan. Jokaista lakia voidaan tulkita väärin ja tukinnat ovat lain soveltajien vastuulla. Sen sijaan itse lain säätäminen ei heille kuulu ja itse asiassa voidaan jopa kysyä, ovatko ne juristit, jotka ovat sekaantuneet lainsäädäntökysymyksiin, ylittäneet valtuutensa. Saattaa kyllä olla, että olisi pikemmin kysyttävä, ovatko valtionšamaaneja sokeasti totelleet lainsäätäjät tehtäviensä tasolla. Eivätkö he ole ymmärtäneet omaa asemaansa valtiollisen vallan käyttäjinä. Muokattu

Tosi jännää seurattavaa oli

Näin Susijengin hurjaa olympiakarsintavoittoa kommentoitiin Näin Susijengin hurjaa olympiakarsintavoittoa kommentoitiin © Toimittanut Sport Content Suomi jatkaa taistelua pääsystä Pariisin olympakisojen miesten koripalloturnaukseen voitettuaan torstaina Puolan pistein 89-88. Hurja trilleri oli yksi Suomen korishistorian sykähdyttävimmistä näytöksistä. Ottelun parhaaksi pelaajaksi valittu Alexander Madsen upotti lopussa kaksi vapaaheittoa, jotka ratkaisivat Suomen voiton, kun Puolan viimeinen hyökkäys ei tuottanut enää tulosta. Madsen heitti ottelussa 20 pistettä, mikä on hänen maajoukkueuransa ennätys. - Jos jossain pelissä täytyy henkilökohtainen maajoukkueen piste-ennätys rikkoa, niin ehkä tällainen peli on paras paikka sellaiseen, kommentoi Madsen Koripalloliiton mukaan. Sasu Salin oli sivussa tappioon päättyneestä Bahama-ottelusta, mutta pelasi Puolaa vastaan loistavan ottelun. "Malmin roskisdyykkari" kalasteli Puolalle useita virheitä. - Vanha mieskin pysyy nuorena, kun pääsee pelaamaan tällaisen joukkueen kanssa. Pakko antaa krediittiä Puolalle, joka pakotti meidät pelaamaan heidän peliään pitkään. Lopulta kyse oli siitä, kumpi tahtoi voittaa enemmän. Minulla oli ihan hyvä olo mahdollisuuksistamme, kun ero alkoi kaventua, Salin totesi. - Sasu on nykyään niin vanha, että se pelaa vain nämä tärkeät ottelut, säesti ex-päävalmentaja Henrik Dettmann. Susijengi ei pelannut parhaalla tasollaan ennen viimeistä neljännestä. Suomen nykyinen päävalmentaja Lassi Tuovi myönsi joukkueensa olleen kyllä vaikeuksissa. Monet eläkeläiset eivät ole tietoisia lähes ilmaisesta autovakuutuksesta, j Autovakuutuksen Monet eläkeläiset eivät ole tietoisia lähes ilmaisesta autovakuutuksesta, j Mainos - Puola oli juuri niin inhottava vastus kuin ennakkoon ajateltiin. Kyllä me oltiin hetkittäin pulassa. Samaan aikaan meillä oli koko ajan sellainen tunne, että jos jaksamme tsempata, pääsemme iskuetäisyydelle. Koko joukkue jaksoi uskoa ja tukea toisiaan, kun noustiin peliin mukaan, totesi Tuovi. Suomi pelaa lauantaina Espanjaa vastaan. Ottelun voittaja etenee olympiakarsintafinaaliin, jossa vastaan tulee Bahama tai Libanon.

Akkaralli

Jämijärvellä Tykköön kylätalolla kesäteatterissa tyypillistä hupinäytelmää AKKARALLI katsomassa ihan hyvässä kesäsäässä. Parhaat aplodit keräsi kuuluttaja: 5-vuotias Viljami😘😍🥰😊

Valoa näkyvissä putken päässä

heinäkuu 02, 202422:03 Polt­toai­neen hinta laskusuun­nassa, monia ärsyttää – Purra ”Minusta se on hyvä asia” Hintatason muutokset näkyvät: aiempaan verrattuna ruoan, asumisen ja sähkön hinta on laskenut. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa: – Polttoaineen hinta laskusuunnassa. Jostain syystä varsinkin twitterissä monia ärsyttää, kun tämän asian tuo ilmi. – Minusta se on hyvä asia. Kuten sekin, että vuodentakaiseen verrattuna myös ruoan, asumisen ja sähkön hinta on laskenut. Hinnat nousevat ylipäätänsä Suomessa koko euroalueen hitaimmalla tahdilla (EU-laskettu indeksi). Ostovoima kohenee Vastaavasti palkat ovat selvässä nousussa. Ostovoima kohenee, vaikkakin hitaasti. – Euroopan tasolla inflaatio hellittää kuitenkin paljon hitaammin kuin Suomessa. Yhteisen rahapolitiikan sanelema EKP:n korkotaso on Suomelle auttamatta liian korkea. SUOMEN UUTISET

Siionin virsiä kivirapuilla

Siionin virsiä veisattiin taas kirkon kivirapuilla tummien pilvien alla, mutta ei vaan sadetta tullut! Ja vielä olis tiedossa maksuttoman kuljetuksen paikkoja Vaasan Herättäjäjuhlille lauantaina.

Slovakia olisi saanut voittaa

Olis kyllä EM-jalkapallossa suonut voiton Slovakialle, joka johti 1-0 Englantia vastaan 94 minuuttia, mutta 6 minuutin toiseksi viimeisellä lisäminuutilla Englanti tasoitti ja heti lisäajan alussa siirtyi 2-1 johtoon pitäen sen jälkeen siilipuolustuksella yrittämättäkään lisämaalia voiton itsellään. Etukäteen heikomman voitto ja näin yllätykset olisivat aina poikaa!!!

PerusÄijien kevätkokouksessa

Lappeenrannassa PerusÄijien kevätkokouksessa kiittämässä heidän toimiaan valtiopäiväneuvosnimityksessäni. Edessä istun PerusÄijien puheenjohtajan Hannes Ruokokosken kanssa. Junassa sai istua aamu seitsemästä ja takaisin Parkanoon klo 20.30 ja tietysti meno ja paluu autolla Kankaanpäähän!!!

Hellettä riittää

Helle + 29 sai jalkeille meitä 4: Lauri, Heikki, Jarmo Konkarikoski, mä. Kuntoradan sillat oli korjattu, molempiin puron ylityksiin oli laitettu kolme 60 cm putkea. Pelkkä kuntoreitti riittikin tässä säässä: 52 minuuttia!

Vaasan Herättäjäjuhlat viikon päästä ovat itselläni 59. juhlat

Herättäjäjuhlat vilkastuttavat Vaasan keskustan ensi viikolla – Juhlille odotetaan tuhansia kävijöitä eri puolilta Suomea Anne Laurila VAASA Vaasassa järjestetään ensi viikolla jälleen yksi valtakunnallinen kesätapahtuma, johon odotetaan noin 20 000:ta kävijää. Herättäjäjuhlien tapahtumat alkavat torstaina 4.7. talkoolaisten päivällä ja jatkuvat sunnuntaihin 7.7. Ohjelmaa on erittäin runsaasti, muun muassa tunnettuja puhujia ja muita esiintyjiä. Ohjelmassa on huomiotu myös vähemmistöt, kuten ruotsinkieliset ja sateenkaari-ihmiset. – Kuka tahansa voi osallistua mihin ohjelmaan tahansa. Kannattaa tulla katsomaan, vaikkei olisi käynyt herättäjäjuhlilla koskaan ennen, kannustaa juhlien pääsihteeri Alma Tuiskula. – Rohkeasti mukaan vaan. Tämä on suvaitsevaisuutta korostava juhla, täydentää herättäjäjuhlien juhlatoimikunnan puheenjohtaja Tuomo Klapuri. Massatapahtuma näkyy erityisesti Vaasan keskustassa, jossa on juhlien vuoksi myös poikkeuksellisia liikennejärjestelyitä. Vaasa pääsee myös jälleen televisioon, sillä päätöspäivän ulkoilmamessu televisioidaan suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa, jossa se on nähtävissä vielä myöhemminkin. Kirkosta kapakkaan Herättäjäjuhlien päätapahtuma-alue eli juhlakenttä on Vaasan ortodoksikirkon ympärillä levittäytyvä viheralue, Kasarmintorin puisto. Siellä järjestetään seuroja ja Siionin virsien veisuuta. – Alueen rakentaminen alkaa viimeistään maanantaina 1.7. Korsholmanpuistikon puoleiselle reunalle puistoaluetta levitetään penkit, joiden yhteispituus on 3,8 kilometriä, kertoo Tuiskula. Puiston Kasarminkadun puoleiselle reunalle rakentuu herättäjäjuhlien palvelualue. Siellä ovat muun muassa juhlaravintola, kahviot, bajamajat ja myyntikojut. Puistossa vakituisesti olevat leikkipuisto ja jalkapallon tekonurmikenttä ovat käytössä lasten telmimiseen. – Alueella voi enimmillään olla jopa noin 8 000 henkeä yhtä aikaa, Tuiskula arvioi. Herättäjäjuhlien tapahtumia järjestetään myös muun muassa Vaasan, Huutoniemen ja Palosaaren kirkoissa, kansalaisopisto Almassa ja Kauppapuistikolla Pub Kaptenissa, joka on juhlien virallinen körttikapakka. Herättäjäjuhlien pääsihteeri Alma Tuiskula ja juhlatoimikunnan puheenjohtaja Tuomo Klapuri kannustavat vaasalaisia osallistumaan herättäjäjuhlien tapahtumiin. Oili Airaksinen-Rajala johtaa herättäjäjuhlien viestintä- ja markkinointitoimikuntaa.Kuva: Anne Laurila Vaasalaisuus näkyy juhlassa Herättäjäjuhlat järjestetään vuosittain kiertävästi eri puolillla Suomessa. Vaasassa ne järjestettiin viimeksi 60 vuotta sitten, vuonna 1964 Hietalahden Villan puistossa. Noihin juhliin osallistui noin 30 000 juhlavierasta. Tänä vuonna juhlien teema on merellinen:”Purjeisiini tuulta anna.” Meri ja vaasalaisuus näkyvät juhlien ohjelmassa. – Esimerkiksi kaksikielisyys. Meillä on myös ruotsinkielisiä veisuutilaisuuksia ja kaksikieliset sateekaariseurat. Vaasaa tehdään tutuksi, kun Vaasa–Mustasaari-oppaat järjestävät herättäjäjuhliin osallistuville opastetun kaupunkikävelykierroksen ja toisen kierroksen kasarmialueella. Vaasan kaupunginorkesteri ja vaasalainen kamarikuoro Canticum Maris esittävät Händelin Messias-oratorion Vaasan kirkossa. Lapset pääsevät katsomaan vaasalaista nukketeatteria Pikku Aasissa. Lisäksi erilaisia vaasalaisia tuotteita on myynnissä juhla-alueella, Tuiskula luettelee. Juhlayleisöä ruokkivat paikalliset ruokapalveluyrittäjät. Tuiskula sanoo, että jos ei halua muuten osallistua herättäjäjuhlille, alueelle voi tulla vaikka vain lounaalle ja samalla aistia tunnelmaa. Vilskettä kaupungilla Joku saattaa luulla, että herättäjäjuhlien väki istuu vain totisena seuroissa, veisaa vanhanaikaisia virsiä ja vetäytyy illalla aikaisin nukkumaan. Tämä mielikuva on väärä, naurahtavat Tuiskula ja Klapuri. – Meillä on ohjelmassa muun muassa jazz-ilta Pub Kaptenissa ja laulaja-lauluntekijä Viitasen Piia esittää indie-folkkia ravintola Teatrossa, Klapuri mainitsee. Perjantai- ja lauantaiyönä juhlakentällä järjestetään nuorille yöveisuut, ja Vaasan nuorisokahvila Cross on molempina öinä auki kello kahteen. – Herättäjäjuhlien väki varmasti tutustuu myös Vaasaan, eli vilskettä on kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa normaalia enemmän, arvelee Tuiskula. Herättäjäjuhlat järjestää Herättäjä-Yhdistys yhteistyössä Vaasan kaupungin ja Visit Vaasan kanssa. Visit Vaasan toimitusjohtaja Max Jansson laskeskelee, että juhlaväki jättää viikonlopun aikana Vaasaan satojatuhansia euroja. – Väki majoittuu hotelleissa, koulumajoituksissa ja tuttujen luona sekä airb’n’b-paikoissa, lisää Tuiskula. Tuhansien ihmisten palvelemiseen tarvitaan myös runsaasti käsipareja. Herättäjäjuhlille voi hakea vapaaehtoiseksi työntekijäksi. – Jo tunti tai parikin auttaa, ei tarvitse koko päiväksi joka päivä sitoutua. Mitä enemmän vapaaehtoistyötä tekee juhlien aikana, sitä paremmat edut saa. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua herättäjäjuhlien verkkosivulla, vinkkaa Tuiskula. Mainos (sisältö jatkuu alla) Mainos päättyy Herättäjäjuhlat Vaasassa Herännäisyys eli körttiläisyys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisäinen herätysliike. Herättäjäjuhlat järjestetään pitkälti talkoovoimin. Talkoolaisia tarvitaan noin 1 000, ja vielä on tarvetta useista sadoista käsipareista Vaasassa. Poimintoja herättäjäjuhlien ohjelmasta: 4.7. klo 12 Torikaffit Vaasan torilla. Siionin virsiä ja herättäjäjuhlat esittäytyy vaasalaisille. 4.7. klo 18 Talkooseurat juhlakentällä Kasarmintorin puistossa. 5.7. klo 14 Vielä jaksan toivoa -seminaari kansalaisopisto Almassa. Puhujina mm. YK-edustaja Elina Viitasaari ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Ritva Reinikka. 5.7. klo 16 Kaksikielinen pyhiinvaellus alkaa Vaasan ortodoksikirkolta ja kulkee Vaasan kirkkoon, jossa on kaksikielinen messu. 5.7. klo 18 Aattoseurat juhlakentällä. Puhujana mm. Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry. 5.7. klo 21.30 Jazz-ilta Pub Kaptenissa, Kauppapuistikko 15. Runoilija, saksofonisti Risto Oikarinen ja lyömäsoittaja, äänitaiteilija Jussi Miettola. 5.7. klo 22 Vaasa Bras soittaa Siionin virsiä Vaasan kirkon tornista. 6.7. klo 13 Päiväseurat juhlakentällä. Puhujina mm. kirjailija Sirpa Kähkönen ja Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki. 6.7. klo 17 Kaksikieliset sateenkaariseurat Vaasan kirkossa. 6.7. klo 20 G.F. Händelin Messias-oratorio Vaasan kirkossa. 6.7. klo 20.30 Ihmisen aika -konsertti ravintola Teatrossa. Viitasen Piia esiintyy. 7.7. klo 10 Messu juhlakentällä. Suora televisiointi TV1:ssä. 7.7. klo 13.30 Päätösseurat juhlakentällä. Puhujana mm. tietokirjailija Janne Saarikivi. Lähde: www.herattajajuhlat.f

Suomi Areenan eka päivä

Tänään Satakunnan Kansanedustajat olivat myös Raatihuoneenpuiston lavalla Suomi Areenassa.Kuva fb:ssani Tänään Suomi Areenalla oli myös Perusuomalaisten päivä Raatihuoneenpuiston lavalla Sebastian Tynkkynen, Mika Bergbom, Harri Vuorenpää, Juhani Huopainen ja Laura Jokela.Kuva Fb:ssani. Anssi Joutsenlahti 1 pv sitten eli eilen Todella hyvä määrä lenkin kiertäjiä ja lenkkikin hyvä jopa kuntoutuskeskuksen pururata kierrettiin. Olin toista kertaa uusilla hiilikuitukengillä lenkillä. Edellinen eilen Kunkulla Jarin kanssa! Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki 1 pv · Tänään vanhan ajan juhannuksena oli upea lenkkisää ja osallistujiakin 13 vaikka pari vakimiestä puuttuikin. Juhannuksena oli ilmeisesti "tankkaus" onnistunut, kun vauhtiakin oli porukalla ihan kiitettävästi.😅

Rakentavaa keskustelua

Olin seuraamassa todella hyvää keskustelua, osallistujat Ministeri Kaisa Juuso, kansanedustaja Lauri Lyly, Sari Mäkinen, Suvi-Anne Siimes ja Anne-Mari Virolainen, juontajana Jaakko Loikkanen: Sosiaali- ja terveysministeri Juuso: Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen avainasemassa sekä ihmisten että sote-palveluiden toimintakyvyn turvaamisessa Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso osallistui tänään SuomiAreenassa järjestettyyn Yli 50 tervettä työvuotta – tarua vai pian totta? –keskustelutilaisuuteen. Ministeri painottaa julkisessa keskustelussa usein taka-alalle jääneen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitystä. – Sote-keskustelussa painopiste on vahvasti erikoissairaanhoidossa. Sen sijaan julkisuudessa pitkälti huomiotta jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, eli toiminta, jolla vähennetään raskaiden, korjaavien palveluiden tarvetta. Kun suunnitellaan sotepalveluiden tulevaisuutta, olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää pysähtyä hetkeksi pohtimaan keinoja, joilla väestö pysyisi terveempänä. Tällä on suuri merkitys paitsi järjestelmän toimintakyvyn, myös jokaisen meistä oman hyvinvoinnin kannalta, ministeri Kaisa Juuso painottaa. Digitaaliset palvelut mukaan Ministeri nostaa esiin hyvinvointisovellusten mahdollisuudet osana tulevaisuuden terveyspalveluita. – Digitaaliset palvelut antavat ihmisille mahdollisuuden seurata ja ylläpitää aktiivisesti omaa terveyttään. Paraskaan sovellus ei kuitenkaan tuota toivottuja hyötyjä, ellei sen käyttöönottoa toteuteta kunnolla. Digitaaliset palvelut voivat toimia vain osana muuta sosiaali- ja terveyspalvelua, ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen tulee liittyä uudenlaisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. – Ei esimerkiksi riitä, että oiretta kokevalle potilaalle tarjotaan vain mahdollisuus arvioida tietokoneen avulla omien oireidensa vaatiman hoidon tarvetta. Jos ongelma on sellainen, että sen hoitaminen ei onnistu itsehoito-ohjeilla, potilas ohjataan ammattilaisen tarjoamaan palveluun, olipa tämä sitten chatti, puhelinpalvelu, videovastaanotto tai kasvokkain tapahtuva vastaanotto. Oleellista on, että palvelu on ongelman laadun ja kiireellisyyden mukaan räätälöity, ministeri korostaa. Hallitus panostaa hyvinvointiin Aktiivinen terveyden ja toimintakyvyn ylläpito on avainasemassa myös työurien pidentämisessä. – Väestön ikääntyessä yhteiskunnan on pyrittävä mahdollistamaan työurien jatkuminen entistä pidempään. Yhtäältä töiden jatkamisesta on tehtävä työntekijän näkökulmasta houkuttelevaa, toisaalta työn kuormitustekijöitä vähentämällä voidaan mahdollistaa entistä pidemmät työurat. Hyvän työn ohjelmassa ministeriö etsii täsmäkeinoja soteammattilaisten kohtaamiin haasteisiin. – Hallitusohjelmassa on linjattu myös monia muita toimintatapoja, joilla tuetaan ja motivoidaan ihmisiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hallitus panostaa esimerkiksi ravitsemuksen parantamiseen, liikunnan ja kulttuurin, mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen. Keinoina ovat muun muassa kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma Terveydeksi sekä arkiliikuntaan kannustava Suomi liikkeelle –ohjelma, johon hallitus on varannut 80 miljoonan euron rahoituksen, ministeri kertoo. SUOMEN UUTISET Lue myös

Juhannus

‹LAUANTAI 22.6.2024› Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä) Tien raivaaja Johannes Kastajalle omistetuista juhlista säilyi meillä uskonpuhdistuksen jälkeen erillisenä pyhäpäivänä vain hänen syntymäpäivänsä eli juhannus 24. kesäkuuta. Juhlaa on vietetty 400-luvun alkupuolelta lähtien. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Juhlan raamatullinen lähtökohta on Luuk. 1:26, 36. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun. Nykyisin juhannusta vietetään kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina. Saamansa nimen (Johannes = Jumala on armollinen) mukaisesti Johannes julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista. Kirkko on viettänyt vanhastaan myös Johannes Kastajan mestauspäivää (29.8.). Sen evankeliumiteksti (Mark. 6:14–29) on otettu vaihtoehtoiseksi saarnatekstiksi. Kirkollisen aiheen lisäksi juhannukseen sisältyy Suomessa kansallisen juhlan (Suomen lipun päivä) ja keskikesän luonnonjuhlan aineksia. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumala, taivaallinen Isä. Sinun sanansaattajasi Johannes Kastaja raivasi tietä Vapahtajamme tulolle ja kutsui ihmisiä parannukseen. Raivaa meidänkin sydämestämme kaikki, mikä estää meitä vaeltamasta tahtosi mukaan. Tee meistä sanansaattajia, valon todistajia. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Kaikkivaltias Jumala. Sinä kutsuit palvelijasi Johannes Kastajan valmistamaan tietä Poikasi tulolle ja täyttämään ihmeellistä pelastussuunnitelmaasi. Auta meitä ottamaan vastaan hänen viestinsä, että pysyisimme aina totuudessa ja olisimme valmiita kärsimäänkin sen takia. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Herra, meidän Luojamme. Me kiitämme sinua luonnon kauneudesta ja kesän ihmeestä, kaikesta mikä kasvaa ja kukoistaa. Kiitämme siitä, että annat maan kasvojen uudistua. Uudista myös meidät Hengelläsi. Me kiitämme sinua Johannes Kastajasta, Vapahtajan tien raivaajasta. Auta meitä ottamaan vastaan hänen kutsunsa. Kiitos uudesta elämästä, jonka lahjoitat Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Pyhä Jumala. Tänään kiitämme sinua kaikista niistä ihmisistä, jotka ovat antaneet elämänsä sinun palvelukseesi. Kiitämme niistä, jotka ovat toimineet sanansaattajinasi ja valmistaneet sinulle tietä. Rukoilemme niiden puolesta, jotka tänään ovat sinun työssäsi. Anna heille voimia ja uskollisuutta. Anna heidän kokea, että sinä olet lähellä ja autat heitä. Kuule rukouksemme Jeesuksen tähden.

Hyvää Juhannusta

Hyvää Juhannusta Suomen kirkon rukouskirjan sanoin: Kaikkivaltias, laupias Jumala, me kiitämme sinua, että olet johdattanut kansaamme voimallisella kädelläsi ja antanut sille vapauden. Sinulta me olemme saaneet tämän maan. Täällä sinä olet antanut isiemme työtä tehdä, tänne olet meille kodin valmistanut ja täällä lapsemme ylenevät. Sinä olet antanut peltojen kasvaa ja sukupolvien nauttia hyvyyttäsi. Sinulta ovat tulleet myötäkäymisen ja vastoinkäymisen ajat. Sinä olet ollut turvamme suvusta sukuun. Kiitetty olkoon sinun nimesi. Anna armosi alati paistaa Suomen maalle, että täällä kunnia asuisi ja armo ja totuus toisensa tapaisivat. Anna sopu ja yksimielisyys. Siunaa kaikkia, jotka tahtovat isänmaamme parasta. Suo meidän tämän maan edestä elää ja kuolla. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Amen.

Lenkkiä

Tänään juhannuksen aatonaattona eli torstaina yhteislenkki klo 17 huomisen perjantain aaton sijaan! Aatonaatto saikin jalkeille kymmenen lenkkeilijää, hyvä saavutus, ja hyvä metsälenkki ja Risen portaatkin, osa porukasta joutui oikaisemaan, kun kunto rupesi hiipumaan.😘😍🥰😊

Riikka Purra Suomen tilanteesta

Oi kallis Suomenmaa Pienen maan ja pienen kansan on käytettävä vähäiset resurssinsa viisaasti. Elävä ja vireä maaseutu ja aluetalous on myös huoltovarmuus- ja puolustuskysymys. Mielipide|Maaseudun Tulevaisuudessa 17.6.202409:15 K Riikka Purra 1950-luvulla kuollut musiikkivaikuttaja Heikki Klemetti tuli tunnetuksi muun muassa sävelmästä ”Oi kallis Suomenmaa”. Sen harras sointi kuului varsinkin sankarihautajaisissa sotavuosina. Mieskuorojen paljon laulaman sävelmän sanat osuvat tähänkin päivään. Suomen nostaminen vaatii yhteistä voimainponnistusta. Työtä, jotta saamme rakkaan Suomi-neidon takaisin jaloilleen. Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on yhtäältä tasapainottaa julkista taloutta – urakka tuntuu välillä ylitsepääsemättömältä, ennusteet heiluvat, mutta hallitus jatkaa vastuun kantamista. Toisaalta tarvitsemme myös teollisuus-, elinkeino- ja kasvupolitiikkaa. Suomen on käytettävä niukat voimavaransa siihen, että koko maassa saadaan uusia investointeja tervehdyttämään paikallis- ja aluetaloutta. Kehysriihen kasvupanostukset ovat erinomaisia. Valtiovarainministeriössä valmistellaan johdollani suurten investointien verohyvitystä, jolloin määrättyjen investointikustannusten osa voitaisiin hyvittää tulevien vuosien yritysverotuksessa. Näin toivon mukaan saamme kasvusykäyksen. Teollisuussijoituksen pääomitus 300 miljoonalla eurolla voi antaa kasvurahoitusta pienemmille yrityksille, esimerkiksi biotalouden ja muiden uusien teknologioiden saroilla. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on valtiovarainministeriön omistajaohjauksessa, ja aion varmistaa, että investoinnit eivät tule jäämään kantaverkon kapasiteetista kiinni. Lisäksi liikenneministerimme on aloittamassa uusia tiehankkeita monella suunnalla Suomen väyläverkossa. Tiestöä korjataan ja asfaltoidaan. Otsikon mukaisesti olemme kuitenkin kallis ja logistisesti haastava maa. Edullista sähköenergiaa tarvitsemme lisää. Tarvitsemme uusia ydinvoimaloita ja säästä riippumatonta perusvoimaa. Uudet kaukolämpöreaktorit voivat tuoda jatkossa puhdasta lämpöä kerrostalokoteihin ja omakotitaloihin. Tuulivoimaa meillä rupeaa olemaan jo yllin kyllin. Energian hinnan pitäminen kurissa luo edellytyksiä teollisuuden investoinneille. Kunnossa oleva tieverkko on kilpailukykytekijä. Polttoaineiden verotusta on alennettu ja alennetaan edelleen. Jakeluvelvoitetasoa on selvästi maltillistettu. Hallitus päätti myös ammattidieselin käyttöönotosta. Se kompensoi edellisen hallituksen hyväksymän laajenevan EU-päästökaupan kustannuksia. Pienen maan ja pienen kansan on käytettävä vähäiset resurssinsa viisaasti. Elävä ja vireä maaseutu ja aluetalous on myös huoltovarmuus- ja puolustuskysymys. Itärajamme on EU:n ja Naton ulkoraja. Autioituvat kylänraitit eivät ole turvallisuudenkaan kannalta toivottavaa kehitystä. Suomi tarvitsee tasapainoisia panostuksia koko maahan. Toivon mukaan yleinen korkotaso lähtee pian laskuun, ja elämisen ja asumisen kustannukset hellittäisivät. Työllisyystoimien ja rakennetoimien myötä työllisyys nousee, kotitalouksien luottamus kohenee. Toivotan lukijoille hyvin ansaittua kesälomaa! Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

Mateella

Vatajankosken kuntaliiton hallituksen kesäkokouksessa nähtiin myös Vatajankosken oman paikan viereinen huvila, jonka yhtiö on juuri ostanut, sopii hyvin kokonaisuuteen.

Aina ei suju niin kuin ihmisen mieli

Tämä nettimaailma on ihmeitä täynnä: Joku ihmeellinen esto ollut torstaista lähtien, ettei tänne blogiin ole päässyt, monenlaista on yritetty, nyt jokin estävä virusohjelma saatiin poistettua. Nyt taas pitäisi homman sujua! Ja tänäänkin meni niin ja näin, päivällä teams-kokous Pekasuksen PS:n opintokeskuksen lopettamiskokouksessa, olisi samaan aikaan Jämijärvellä ollut Pohjois-Satakunnan alueen kunnanjohtajien, poliittisten johtajien ja hyvinvointialueen valtuutettujen palaveri. Illalla jäin pois tunnin lenkiltä, kun kiirehdin Mateelle Vatajankosken kl. kokoukseen, joka onkin vasta huomenissa, Huomenna sitten samaan aikaan on PS:n aluevaltuutettujen teams-kokous sosiaaliministeri Kaisa Juuson kanssa. Jotta silleen!

Rafy Shimon Israelista

Jämijärven seurakuntakodilla järjestettiineilen sunnuntaina 16.6. klo 14 Israel-tilaisuus, jossa mukana Ilkka Vakkuri, Anssi Joutsenlahti ja Rafy Shimon. Osanottajiakin oli toistakymmentä! Rafy Shimon on syntyperäinen israelilainen ja Kehilat Ha Mayaan -seurakunnan pastori Kfar Saban kaupungissa. Rafy syntyi ja kasvoi Israelissa, mutta armeijan jälkeen hän sai tarpeekseen Israelista ja päätti lähteä maasta. Hän vietti lyhyen aikaa Kanadassa ja muutti sitten Etelä-Afrikkaan. Vaikka Rafy kasvoi ei-uskovaisessa kodissa ja pakeni maailman eteläisimpään osaan, Jumala kutsui Rafyn sydäntä. Noin kolme vuotta myöhemmin hän tuli uskoon Etelä-Afrikassa. Hän kuuli Jumalan kehotusta palata kansansa pariin ja tuoda heille siunatut uutiset Juutalaisten Messiaasta, Jeesuksesta. Rafy on toiminut pastorina 20 vuotta, ja palvelee tällä hetkellä HaMaayan -seurakunnassa nuorten ja nuorten aikuisten parissa.

Este poistettiin

Joku ihmeellinen esto ollut torstaista lähtien, ettei tänne blogiin ole päässyt, monenlaista on yritetty, nyt jokin estävä virusohjelma saatiin poistettua. Nyt taas pitäisi hommen sujua!

KIrkkopäivässä

Tänään Suomen eniten sateita saaneessa Kokemäellä pidettiin vaikuttava Sotiemme perinneyhdistyksen kesäinen kirkkopäivä arvokkaalla ohjelma juhlapuhujana itse emeritus arkkipiispa Jukka Paarma! Mukana oli 180 perinnetyön kannattajaa!

Valtiopäiväneuvostilaisuuden kiitospuheenvuoro

Oma puheenvuoroni Puhemiehen luovuttaessa kunniakirjat tänään meille Toimi Kankaanniemen kanssa puhemiehen juhlahuoneistossa Eduskunnassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa: Ensinnäkin lämmin kiitos, että tämä Tasavallan Presidentin myöntämien valtiopäiväneuvosten kunniakirjojen luovutustilaisuus sain näin arvokkaat puitteen, puhemiehistössä ollessani järjestettiin kaksikin vastaavaa tilaisuutta, joissa kunniakirjan saivat Erkki Pulliainen, Mikko Elo ja Raimo Vistbacka. Kiitos siis teille puhemies Jussi Halla-aho, PS:n pj Rikka Purra, PS:n ed.ryhmän pj Jani Mäkelä ryhmän vpj Jenna Simula,tämän tilaisuuden järjestelyistä vastannut puhemiehen erityisavustaja Heikki Tamminen ja kaikki paikkalla olevat omaa nimitystäni edistäneet Perusäijät Hannes Ruokokoski, PS:n Satakunnan piirin puolesta piirisihteeri Markku Palomäki, PS:n Kankaanpään po:n puolesta pj Tapio Laurila, valtuutettu ja piirihallituksen jäsen Hannu Juhola ja k.ed. Jari Koskela ja Jarin ed.avustaja Vesa Suvanto ja tietysti puolisoni Helli sekä kaikki Toimi Kankaanniemen tukijat. Valtiopäiväneuvokset luetaan heti toiseen luokkaan valtioneuvosten ja vuorineuvosten jälkeen. Meitä on tällä hetkellä elossa 19 ja keskuudestamme poistuneita 9. Arvonimiä on myönnetty v.1990 alkaen: sdp 7, kesk 6, kok 5, vas ja rkp 3, PS myös 3, jos Vistbacka lasketaan mukaan ja vihr 1. Politiikkaan tulin mukaan 25-vuotiaana veljeni tultua SMP:n valtuutetuksi v.1968, eli täyteen on tullut 56 v, kun syksyllä täytin 80. Silloin SMP:n valtuutettuja Kpäässä oli 4, nyt olemme Kpäässä suurin ryhmä 12 valtuutetulla. Aina meillä ja yleensäkin koko Pohj.Satakunnassa on ollut puolueen parhaita kannatuksia, 2.000-luv. alussa tosin oli yksi kausi, kun ei ollut valtuutettua, oli silloin kirkkoherrana Jurvassa hyvässä turvassa. Nytkin näissä – äänestysalhaisuuden vuoksi poskelleen menneissä EU-vaaleissa saimme Kpäässä 15,6%, vaikka äänestysprosentti oli vain 34,4%. Naapurissa Karviassa kannatus oli jopa 16,6% ja muissa naapureissa Siikaisissa 14,2% ja Pomarkussa 12,0% Eduskuntaan pääsin v.1979 samanaikaisesti kuin esim. Ben Zuskowicz ja Mauri Pekkarinen 7-veljeksen ed.ryhmään, edellisvuoden 1978 presidentin valitsijamiesvaaleissa veljestäni tuli valitsijamies. Eduskuntaryhmämme kasvoi seuraavissa v.1983 vaaleissa 17 henkeen ja sitten putosin v.1987, kun Kihniön Lea Mäkipää pääsi ainoana läpi Satakunnasta. Muuten - Kannatusta Kihniössä riittää, nyt EU-vaaleissa 18,2% Sitten vierähtikin 24 v eli saman ajan kuin Toimi Kankaanniemi ja Vistbacka olivat eduskunnassa ennen kuin pääsin takaisin ja tiettävästi se on SE suorassa vaalissa valittuna, Jakob Söderman palasi varapaikalta ja niin v.2011 jouduin myös puhemiehistöön edellisten EU:vaalien ääniharavan Eero Heiniluoman ja Pekka Ravin kanssa. Ja muistan kuten varmasti myös samalla kertaa eduskuntaan valittu Jussi puhemies, miten myöhemmin kepun naiset ym. yrittivät pudottaa minut puhemiehistöstä pääministerinäkin olleella Mari Kiviniemellä vaatien tasa-arvon nimissä naista puhemiehistöön! Siinä kuitenkaan onnistumatta. Vielä haluan mainita veteraanikansaned. yhdistyksen, jonka hallituksen taloudenhoitaja olin Mikko Vainion jälkeen, jouduin pois tultuani istuvaksi k.ed. tilalleni tuli Vistbacka ja nyt vuosi sitten minut valittiin hänen tilalleen, vaikkei hän kieltäytynyt ehdokkuudesta ja valintani jälkeen hänen kommenttinsa oli: onneksi valittiin nuorempi, hän on syntynyt v.1945, mä v.1943.

Kesän alun vipinää

Kylläpä näyttää tämä kesäkuun toinen viikko näin eläkeläiselle työntäyteiseltä, kun eilisen hyvinvointialueen maratonkokouksen jälkeen tänään tiistaina kävin toimituskeskustelussa Jokivarrella, keskiviikkona saamme vierailla puhemiehen kutsumina eduskunnan puhemiehen edustustilassa eräässä juhlahetkessä, torstaina veteraanien perinneyhdistyksen maakunnallisessa kirkkopäivässä Kokemäen kirkossa toimin ehtoollisen jakajana ja lauantaina on sitten 88-vuotiaan siunaustilaisuus Kankaanpään siunauskappelissa, samaan aikaan olisi kaupunginvaltuuston perinteinen kokous kauppatorilla, mutta aikataulujen muuttamiseen ei löytynyt joustoa. Ja kyllä perjantaillekin jotain järjestKesän alun vipyy, ainakin kuntopuolelle, kun aamulla on fysioterapiaa ja illalla tunnin lenkki kävelyporukan kanssa.Ja sitten sokerina pohjalla, sunnuntaina Israelilaisen pastorin vierailu Israelin Ystävien tilaisuudessa Jämijärven seurakuntakodissa. On muuten tavanomaiset vähän perunatkin saatu maahan jonkin aikaa sitten ja ensimmäinen ruohonleikkuukin suoritettu kahden poutajakson aikana!

Ei putkeen

Jos ei menneyt EU-vaalit PS:n kannalta putkeen, niin ei tämän päivän hyvinvointialueen valtuustokaan, kestettyään 4 ja puoli tuntia, keskeytettiin, vaikka piti vielä olla kyselytuntikin perään. Päätettiin lopulta pitää se teams-kokouksena. Mutta harmittavasti tuli yleisurheilun EM-kisoissakin Roomassa kaksi neljättä sijaa, moukarissa Silja Kosonen ja seipäässä Elina Lampela Wilma Murros jäädessä kahdeksanneksi ja toisen edelliskerran EU-mestari Topi Raitanen jäi 3.000 m estejuoksussa viidenneksitoista, kun ei keskenkuntoisena kestänyt kahta täysipainoista juoksua. Neljäs sijahan on niin lähellä mitalitilaa, vaikka kova saavutus sekin tietysti on!

Torikokouksessa

Ensi kertaa pidettiin kirkkovaltuuston kokous Kankaanpään torilla. Etukäteen sääennustusten tähden pelättiin sadesäätä, mutta aurinko paistoikin - muuten jopa päivänkin - päinvastaisista ennustuksista huolimatta. Kahvitarjoilu oli kaikille paikalle saapuneille ja kokouksen lopuksi kukitettiin seurakunnan uudeksi talouspäälliköksi valittu Susanna Järvenpää, joka ennen viime vuoden alkua tapahtuneita seurakuntaliitoksia oli vastaavassa tehtävässä Siikaisten seurakunnassa. Kokous oli siis onnistunut uusi aluevaltaus, kaupunginvaltuustohan on vuosia kokoustanut aina kerran kesälauantaina kauppatorin lauantaitorilla!

Ervasti EU-vaaleista

Eurovaaleista tulee ihan väärä tulos Eurokampanjoiden sävellaji määräytyy suurten EU-maiden yhteiskunnallisen perinteen ja tilanteen mukaan, kirjoittaa Pekka Ervasti kolumnissaan. Kolumni Pekka Ervasti Eurovaalit pidetään 9. kesäkuuta, mutta jo nyt näyttää, että tietämättömät kansalaiset äänestävät väärin. Mittausten mukaan oikeisto etenee, mutta vihervasemmalla on odotettavissa vastatuulta. Kun vaalitappio uhkaa, altavastaajat vaativat keskustaliberaaleilta ja maltillisilta konservatiiveilta lupausta, etteivät ne vaalien jälkeen suostu yhteistyöhön ¨laita- ja äärioikeiston¨ kanssa – mitä termillä sitten tarkasti ottaen tarkoitetaankaan. Pohjimmainen taka-ajatus näyttäisi olevan, että odotettavissa olevaa vaalitulosta ei sellaisenaan voi hyväksyä. Outo näkemys demokratian kannalta. Eurososialistien kannalta vaatimukset ovat ymmärrettäviä sekä vaalitaktisesti että valta-asemien säilyttämisen kannalta. Poliittisen taistelun polarisoituessa, demarit pyrkivät kärkihaastajan asemaan. Tämä näkyy myös suomalaisissa vaalimittauksissa. Demareille ennustetaan jopa lisäpaikkaa. Demareilla onkin paljon menetettävää. Jos maltilliset kelpuuttavat edes osan uuden oikeiston ryhmistä yhteistyökumppaneiksi, eurososialistien perinteisesti vankka asema Brysselissä uhkaa horjua. Vallasta vaaleissa on lopunperin kysymys. Kun ääri- ja laitaoikeisto on nostettu ykkösuhaksi Euroopan tasolla, täytyy putinisteja ja fasisteja löytää Suomestakin. Varmaan löytyykin puoluekentän sirpaleryhmittymistä ja yksilötasolla, mutta perussuomalaisten leimaaminen puolueena äärioikeistolaiseksi lipsahtaa jo vaalipropagandan puolelle. Eurokampanjoiden sävellaji määräytyy suurten EU-maiden yhteiskunnallisen perinteen ja tilanteen mukaan. Keskieurooppalaisessa poliittisessa retoriikassa on aina menty dramaattisesti tunnekylki edellä, kun Suomessa on koalitiohallitusten vuoksi ollut pakko jättää muutama silta polttamatta. Myös näissä vaaleissa puhutaan syvällä rintaäänellä arvoista, mikä myös on epämääräinen käsitekimppu. Lähtökohtana on naivin omahyväinen uskomus, että vain vihervasemmistolla on oikeat, humaanit arvot ja muiden arvomaailma on vähintään kyseenalainen ellei peräti tuomittava. Jälleen tarvotaan poliittisen käsitteistön hetteisellä suolla. Korona, Ukrainan sota, laiton maahanmuutto ja EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan ylilyönnit ovat lisänneet ärtymystä, pelkoa ja epävarmuutta EU-kansalaissa. Pettyneet äänestäjät eivät kuitenkaan ole äärioikeistolaisia. He etsivät uusia vaihtoehtoja, kun harjoitettu politiikka näyttää epäonnistuneen. Tämä tulee näkymään eurovaalien tuloksessa. Sen nöyrä analysointi on viisaampaa kuin kieltäminen. Kolumnin kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Viimeinen EU-vaalimainosjako

Viimeistä jakoa ennen EU-vaaleja tein Laviassa, ja kyllä siellä riittää mahtavaa monipuolista luontoa: kuvat jylhältä Pesinmaantieltä, jonka eka kertaa ajoin loppuun asti, komeita mäkiän riitti vaikka millä mitalla! (kannattaa klikata alinkin kuva)

Turvapaikkajärjestelmä ei ole tästä ajasta

kesäkuu 05, Turva­paik­ka­jär­jes­tel­mästä on tullut elin­ta­so­siir­to­lai­suuden kanava – ”Vanhen­tu­neita sopi­muksia ja kansain­vä­listä lain­sää­däntöä pakko uudistaa radi­kaa­listi” MATTI MATIKAINEN Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen vastailivat kansalaisten kysymyksiin Helsingissä järjestetyssä Suuressa maahanmuuttokeskustelussa. Politiikka Nykyistä turvapaikkajärjestelmää ei tule enää jatkossa käyttää tavalla, joka sallii järjestelmän hyväksikäytön ja elintasosiirtolaisuuden, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. – Pelkästään Afrikan mantereelta halukkaita nuoria tulijoita Eurooppaan on niin paljon, että meillä ei ole taloudellisia tai sosiaalisia resursseja tällaisiin tulijamääriin. Me emme pysty integroimaan edes niitä, jotka ovat jo tulleet. Suuressa maahanmuuttokeskustelussa Helsingin Bottalla keskiviikkona puhunut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa esille, että yksi syy sille, miksi nykyisen kaltainen turvapaikkajärjestelmä ei enää toimi on se, että järjestelmän taustalla olevat kansainväliset sopimukset ovat pitkälti vanhentuneita. Nykyisin turvapaikkajärjestelmää väärinkäytetään monilla eri tavoilla (pitkälti elintasosiirtolaisuuteen tai valtioiden väliseen painostukseen), joita turvapaikkasäännöksiä aikoinaan laadittaessa ei osattu kuvitellakaan. – Turvapaikkajärjestelmä ei toimi. Kansainväliset sopimukset on aikoinaan hyväksytty sotien jälkeen aikana, jolloin ihmiset pakenivat poliittista vainoa. Nykyisin – vaikka konfliktejakin edelleen on – ihmisten liikkumisen taustasyyt ovat pitkälti elintasoeroissa, Purra sanoo. Myös esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on kiinnittänyt huomiota samaan ongelmaan, ja kuvannut turvapaikkaa koskevaa kansainvälistä säännöstöä ”Troijan hevoseksi”. Järjestelmä rakentuu vanhojen sopimuksien varaan Paremman elämän ja elintason hakeminen siirtymällä maasta toiseen on sinänsä inhimillisesti ymmärrettävää, mutta siihen ei tule käyttää nykyistä turvapaikkajärjestelmää tavalla, joka sallii järjestelmän hyväksikäytön, Purra sanoo. – Puhumattakaan muista institutionaalisista malleista, joiden kanssa emme tällä hetkellä pysty edes toimimaan. Pelkästään Afrikan mantereelta halukkaita nuoria tulijoita Eurooppaan on niin paljon, valtavasti, että valitettavasti meillä ei ole taloudellisia tai sosiaalisia resursseja tällaisiin tulijamääriin – turvallisuudesta puhumattakaan. Emmehän me pysty integroimaan edes niitä, jotka ovat jo tulleet, Purra sanoo. Turvapaikkaoikeutta koskevan järjestelmän pohjalla on Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951, minkä lisäksi järjestelmä pitkälti rakentuu kerrostuneesta EU-lainsäädännöstä. Purra sanoo, että ennemmin tai myöhemmin vanhentuneita sopimuksia ja kansainvälistä turvapaikkalainsäädäntöä on pakko uudistaa radikaalisti. – Tilanne ei tule tästä helpottamaan. Palauttaminen usein mahdotonta Purra nostaa esille myös sen järjestelmän ongelman, että maahan saapumisen jälkeen kielteisen turvapaikkahakemuksen saanutta henkilöä ei käytännössä useinkaan saada enää pois maasta. Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voi valittaa ja uusia turvapaikkahakemuksia voi tehdä. – Kun turvapaikkaa hakeneelle henkilölle ei myönnetä turvapaikka, vaan hänelle todetaan virallisesti, ettei hän ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, niin tällainen ihminen yleensä silti jää maahan. Häntä ei pystytä palauttamaan, eikä hän useinkaan edes halua poistua. Kielteisen päätöksen jälkeen laitetaan uusia hakemuksia vireille tai mennään oikeuteen. Ongelma jatkuvasti käsillä Eurooppaan jääneet turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet useisiin väkivalta- ja henkirikoksiin. Purra nostaa esille Saksan Mannheimissa tapahtuneen puukotustapauksen, jossa epäilty veitsihyökkääjä on 25-vuotias afganistanilaismies, joka on tullut Saksaan vuonna 2013 ja asunut laittomasti Saksassa jo useita vuosia. – Hän on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen jo vuosia sitten, mutta edelleen hän oli jäänyt maahan. Näin laillisen ja laittoman maassa oleskelun välinen raja hämärtyy koko ajan. Sitä hämärtämistä erityisesti vasemmistopuolueet haluavatkin edistää. Vetotekijät on saatava pois Perussuomalaiset muuttaisi EU:n maahanmuuttopolitiikkaa niin, että turvapaikkaa EU:sta hakeneet lähettäisiin unionin ulkopuoliseen maahan, jossa turvapaikanhaku hoidettaisiin, eli kyse on samankaltaisesta menettelystä kuin Britannian edistämä niin sanottu Ruanda-malli. Suomen vihervasemmistolle, esimerkiksi vasemmistoliiton Li Anderssonille tai demaripomo Antti Lindtmanille, menettely ja yhteistyö kolmansissa maissa ei kuitenkaan käy. Äskettäin Lindtman on torjunut yhteistyön kolmansien maiden kanssa sillä verukkeella, että se kävisi liian kalliiksi. Käytännössä kolmansille, EU:n ulkopuolisille maille tulisikin kyseisessä mallissa maksaa siitä, että ne hoitavat turvapaikkaprosessin ja suojelun. Purra kuitenkin huomauttaa, että kolmannessa maassa tapahtuva malli samalla poistaisi tulijoilta tärkeimmän vetotekijän, eli mahdollisuuden päästä Eurooppaan. – Tällöin lähtijöiden määrä vähenisi radikaalisti, mikä olisi se oleellinen tekijä. Samalla kustannukset ja muutkin ongelmat vähenisivät. Australian-malli toimii Miksei kolmansien maiden kanssa tehtävä yhteistyö muka toimisi Euroopassakin? Purra nostaa esille Australian, joka tunnetaan erittäin tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan. Australia muun muassa käännyttää laittomia siirtolaisia kuljettavia laivoja ja kuljettaa maahan pyrkiviä ihmisiä pakolaiskeskuksiin kauas Australian ulkopuolelle. Australia siis pyrkii vahvasti kontrolloimaan maahanmuuttoa ja käsittelee turvapaikkahakemukset rajojensa ulkopuolella. Myös Italiassa on ollut käytössä vastaava malli, jossa satamiin ei ole otettu vastaan siirtolaisveneitä, Purra sanoo, ja huomauttaa, että malli toimii. – Kun veneitä on käännytetty takaisin jo merellä, se on johtanut siihen, että vastaavassa määrin ihmisiä ei ole enää edes lähtenyt vaaralliselle merimatkalle. SUOMEN UUTISET

Tapahtumaa riittää

Eilisen kaupunginvaltuuston iltakoulun ja kirkon ulkoportailla pidetyn siioninvirsi-korppuveisuiden jälkeen tänäänkin riitti kokoustamista, kun heti aamulla oli alueemme Geoparkin teams Terttu Hermanssonin vetämänä, päivällä Turvallisuuden ja varautumisen lautakunnan kokous Noormarkun uudella paloasemalla ja samalla tutustuminen uudenaikaisiin tiloihin. Illalla kuvataiteilija Harri Rauhaniemen taidenäyttelyn avajaisissa Kankaanpään galleriassa.

Jari Satakunnan Kansassa

Kolumni EU-vaaleissa äänestäminen on tärkeää EU-vaalit käydään tulevana sunnuntaina. Äänestysaktiivisuus on näissä vaaleissa ollut perinteisesti surullisen matala. Vain noin 40 prosenttia kansasta on viime kerroilla käyttänyt äänioikeuttaan. Euroopan parlamentti koetaan etäiseksi, vaikka suuri osa kansallisestakin lainsäädännöstä tulee EU:sta. Nämä EU-vaalit käydään aivan uudenlaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Itänaapurimme Venäjä käy julmaa sotaansa Ukrainaa ja käytännössä koko läntistä maailmaa vastaan. Perinteiset turvallisuuskysymykset ovat nousseet poliittisen keskustelun keskiöön. Läntisen yhteisön on oltava vahva itäisen uhan edessä. Läntinen yhteisö on tietysti paljon muutakin kuin Euroopan unioni. On mielestäni perusteltua sanoa, että EU:ssa on paljon vikoja, jotka ovat tehneet maanosastamme haavoittuvaisen. Naiivilla ympäristö- ja energiapolitiikalla on luotu riippuvuussuhteita Venäjään, ja unionista on kroonisen eurokriisin vuoksi tullut taloudellisesti epävakaa tulonsiirtounioni, jossa pohjoiset ja läntiset jäsenvaltiot tukevat yhteisvelalla niitä jäsenmaita, joissa on ollut paljon korruptiota ja löyhää talouspolitiikkaa. Tämä on syventänyt unionin sisäistä moraalikatoa. EU:n pitää keskittyä isoihin asioihin. Kokonaisturvallisuuden pitää olla keskiössä kaikessa EU-politiikassa. Tämä tarkoittaa perinteisen rajaturvallisuuden ja Ukrainan tukemisen lisäksi myös omavaraista maatalous- eli ruokapolitiikkaa. EU:n suunnan pitää muuttua. Emme voi jatkaa tällä nykyisellä tiellä, jossa on edessä vain toistuvia yhteisvelkaan perustuvia moraalikatopaketteja. EU:n ei pidä kehittyä liittovaltion suuntaan. Vaalikeskusteluissa on paljon peloteltu laitaoikeistopuolueilla. Ongelma on, että laitaoikeistoksi on leimattu hyvin moninainen joukko puolueita. Sellaisiakin puolueita, joiden harjoittamassa politiikassa ei ole mitään väärää tai kyseenalaista. Perussuomalaiset ei ole äärioikealla eikä äärivasemmalla. On selvää, että Venäjään kallellaan olevat puolueet kuten Saksan AfD ovat suuri ongelma. Pitää kuitenkin kauhistelun lomassa ymmärtää miksi sellaisetkin puolueet saavat kannatusta. Perussuomalaiset haluaa kääntää EU:n ja Suomen EU-politiikan suuntaa. Meidän on uskallettava sanoa ”ei” silloin, kun se on kansallisten etujemme mukaista. Metsäpolitiikka on pidettävä kansallisissa käsissä. Meidän on saatava enemmän omaa rahaamme takaisin esimerkiksi liikennehankkeisiin. Me tarvitsemme vähemmän moraalikatoa ja kroonisia talouskriisejä ja enemmän panostuksia kokonaisturvallisuuteen ja kilpailukyvyn edistämiseen. Muista käyttää ääntäsi tulevana sunnuntaina!

Ylioppilaiden lakitusjuhlassa

Kankaanpään ylioppilaiden lakitusjuhlassa olimme mukana myös 60 vuotta sitten lakitetut (kuvassa olemme kirkon portilla perinteisessä yhteiskuvassa), nyt meitä pääsi ylioppilaslakit päässä yhteiskuvaan Kuusi! (Kuvat fb-sivulla)

Oikeaa rikkautta

2. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Katoavat ja katoamattomat aarteet Tämän sunnuntain sisältönä ovat katoamattomat taivaalliset aarteet ja toisaalta katoavat ja petolliset maalliset rikkaudet. Rikkauksien tavoittelu johtaa itsekkyydestä kasvaviin tekoihin, Jumalan rakkaus johtaa hänen tahtonsa mukaiseen palvelevaan elämään. Siinä Kristus on esimerkkimme. Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi tehdäkseen meidät rikkaiksi. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Ohjaa meitä etsimään taivaallisia aarteita, jotka yksin tyydyttävät sielumme kaipauksen. Kun uskot hoidettavaksemme maallista hyvyyttä, älä salli meidän kiintyä siihen, vaan auta meitä käyttämään sitä lähimmäistemme hyväksi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä et vain osoita rakkautta, sinä olet rakkaus. Ole pitkämielinen meitä rakkaudettomia kohtaan. Lahjoita meille Henkesi, rakkauden Henki, joka uudistaa meidät ja sitoo meidät toinen toiseemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Armollinen Isä. Näemme rikkaiden yhä rikastuvan ja köyhien köyhtyvän, eivätkä nälkäisten katseet jätä meitä rauhaan. Herra, me huudamme sinua: Armahda maailman kaikkia ihmisiä. Anna meistä jokaiselle armahtava sydän, niin ettemme kieltäisi sisariamme ja veljiämme, vaan tunnustaisimme heidät ja tekisimme kaiken voitavamme heidän hyväkseen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Jumala, sinä janoat olla lapsillesi kuin hellä äiti, kuin rakastava isä. Sanassasi tähdennät meille tänään rikkauden turhuutta ja rakkauden välttämättömyyttä. Epäluulo, yksinäisyys ja viha ajavat meitä ikävöimään rakkautta, mutta me ahnehdimme rikkautta. Näytä meille tie toistemme luo ja ota meidät rakkautesi lämpöön. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 5 Pyhä Jumala. Sinä tiedät, miten helposti kiinnymme rahaan ja tavaroihin. Auta meitä elämään erilaisten mainosten ja houkutusten keskellä niin, että emme sorru tekemään vääriä valintoja. Opeta meitä näkemään se, mikä on tarpeellista, ja se, mitä ilman voimme tulla toimeen. Kiitos että elämä, jonka sinä annat, on arvokkaampi kuin mikään maallinen omaisuus. Auta meitä elämään rehellisesti ja oikein. Kuule meitä Jeesuksen tähden. 6 Rakas Jumala. Kiitos, että sinä pidät huolta elämämme kaikista asioista. Tee meistä avokätisiä ihmisiä. Tee meistä valmiita antamaan omastamme ja luottamaan siihen, että annat meille juuri sen verran kuin tarvitsemme. Tee meistä niin vapaita, etteivät raha ja tavara saa meitä valtaansa. Kuule meitä Jeesuksen, Vapahtajamme tähden. 7 Jeesus, Vapahtajamme. Kiitos, että sinä voit tarjota meille enemmän kuin kukaan toinen. Sinä olet enemmän kuin mitkään tämän maailman aarteet. Opeta meitä erottamaan aito, todellinen elämä korvikkeesta ja rihkamasta. Opeta meitä pitämään sinun valtakuntaasi niin arvokkaana, että olemme valmiit luopumaan sen tähden kaikesta muusta. Auta meitä rakentamaan kotimme ja elämämme kestävälle perustalle. Kiitos armostasi ja rakkaudestasi.

60 v ylioppilaaksitulosta

Tänään aloitamme täällä Kankaanpäässä 60 vuotta sitten ylioppilaiksi päässeiden luokkatapaamisen jatkaen huomenna olemalla mukana ylioppilaiden lakitusjuhlassa. Meitä on ollut 36, keskuudestamme poistuneita on 13, joten jäljellä on 23, mutta kovin monelle ilmestyi mitä erilaisempia syitä poisjäämiselle: sairauksia, kulkuyhteyksien vaikeuksia, lastenlasten hoitotehtäviä jne. 60 vuotta sitten v.1964 Kankaanpään yhteislyseosta ylioppilaiksi tulleitten kokoontumisessa meitä oli seitsemän, luokkatoverien ja opettajien haudoille vei kukkia kuvan kuusikko. FB-sivulla kuusikon kuva!

PS Kankaanpään torilla

Komea hellesää kruunasi PS:n EU-vaalitilaisuuden, jossa ehdokkaista olivat Arto Luukkanen ja Wilhelm Junnila. Makkarat tekivät kauppansa! Tapio Laurila Perussuomalaisten vaaliteltalla oli väkeä ahkerasti paikalla, samoin Peruspesällä vaalikahvilassa. Eu-ehdokkaita paikalla kävivät Vilhelm Junnila ja Arto Luukkanen hienoa että pääsitte paikalle. Kiitokset jälleen ahkerille talkoolaisillemme Hannu, Sinikka, Tuula, Tarmo, Tapio ja Anssi. Oli hieno päivä.

Jarin puheevuoro

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina hallituksen esityksestä, jonka nojalla verokortit tulevat vuoden 2025 alusta lähtien voimaan jo tammikuun alusta nykyisen helmikuun alun sijaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää muutosta tervetulleena ja kansalaisten elämä helpottavana. – Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys tuo paljon toivottua selkeyttä verokorttikäytäntöihin ja samalla edistää oikealla tavalla yhteiskunnan digitalisoitumista. Verokorttien käsittely toki on jo jonkin aikaa tapahtunut pääsääntöisesti digitaalisesti, mutta lainsäädäntö ei ole muuttunut kehityksen mukana, Jari Koskela totesi puheenvuorossaan. Nykyinen käytäntö on perua ajoilta, jolloin verokortit lähetettiin pääsääntöisesti postitse ja työntekijän piti itse toimittaa verokortti palkanmaksajalle. Käytäntö on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, millä prosentilla tammikuun palkasta tehdään ennakonpidätys. Vuodenvaihteessa tilataan suuri määrä muutosverokortteja ja epäselvyys on ruuhkauttanut samalla Verohallinnon neuvontapalveluja etenkin tammikuussa. Vähentäisi ylivelkaantumista ja ulosottoja Koskela korosti puheessaan myös talousosaamisen tärkeyttä ja nosti esiin hallitusohjelmaan kirjatun linjauksen siitä, että Suomesta pitää tehdä maailman talousosaavin kansa. – Suomessa on monenlaisia verovähennyksiä, joista osa menee veroilmoitukseen automaattisesti, mutta osan kanssa pitää itse olla hereillä. Verovähennyksiä varmasti käytetään vähemmän kuin olisi mahdollisuus järjestelmän byrokraattisuuden ja ehkä myös kansamme liian vähäisen talousosaamisen takia. Yksi jos toinenkin nuori työelämään päädyttyään tuskailee veroilmoituksen ja yleisesti verotuksen suhteen, Koskela huomautti. Hallitusohjelmaan on kirjattu talous- ja yritysosaamisen sisällyttämisestä kaikille koulutusasteille. Koskela katsoo, että nykyistä parempi talousosaaminen vähentää varmasti myös ylivelkaantumista ja ulosottoja ja viime kädessä antaa kansalaisille paremmat valmiudet huolehtia omasta elämästään. SUOMEN UUTISET Jaa Facebookissa

Vaalimakkaraa

Ensi torstaina 30.5. klo 10-13 vaalimakkaratarjoi toripäivillä ja kahvit peruspesällä. Mukaan on ilmoittautunut dosentti, Venäjän asiantuntija Arto Luukkanen, entinen PS:n puoluesihteeri. Hän on tänä vuonna julkaissut 460 sivuisen kirjan Putinin perunkirja. Olen lukenut ja voi suositella!🥰😊😘 Mukaan on ilmoittautunut myös kansanedustaja Vilhelm Junnila!

Komia auringonlasku

Hirvikankaalla Kimmo Päiviken tiellä otin kuvan hellekauden hienosta auringonlaskusta ja näkyy se fb-sivullani!

Helluntain jälkeen kolminaisuuden päivä

Pyhän Kolminaisuuden päivä Helluntaijakso Salattu Jumala Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä. Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen.

Tsekit mestariksi

Juuri ennen puoltayötä Tsekit nousi hienosti MM-jääkiekon maailmanmestariksi lyötyään Sveitsin 2-0 aivan viime sekunneilla tekemällä tyhjään malliin voittolukemaksi todella 2-0. KUn en jaksa kuunnella selostajien ääntä, luulin maita pelatessa toisinpäin, kun tsekeillä oli vaaleammat puvut ja sveitsiläisillä täyspunaset. Ja pidän tsekkejä punaisempina kuin svietsiläisiä.

Neljäs kausi alkoi

Olen kuulunut Suomen vanhimman ja suurimman Israel-yhdistyksen vuonna 1908 perustetun Israelin Ystävien liittohallitukseen jäsenenä vuodesta 2011 alkaen ja puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien ja tänään järestyksessään MMXXII liitokokouksessa Tampereella tulin uudelleen valituksi puheenjohtajaksi neljättä kertaa. Jo yli 100-vuotta vanhan järjestömme toiminta-ajatuksen mukaisesti pyrkimyksenämme on toteuttaa lähetyskäskyä ja tuoda messiaanisten seurakuntien kautta juutalaiselle kansalle tiedoksi heidän Messiaansa ja Raamatun evankeliumin merkityksen.

Komea kuva

Sain Aimo Haapakosken ottaman hyvän kuvan, joka julkaistiin fb-sivullani. Sakariston rapuilla Kaatuneiden muistopäivänä messusta poistuessa seppeleen laskuun ja lippuvartioon valmistautumassa kaupunginjohtaja Mika Hatanpään ja eversti evp Olavi Rajalan kanssa. (Kun sitten yritin korjata Kaatuneiden muistopäivän alkavaksi isolla kirjailmella, koko kuva poistui, fb:n ihmeellissyyksiä!

Museonäyttely avattiin

Kankaanpään museon 50-vuotis näyttely avattiin tänään Niinisalossa. Paljon on nähtävää ja myös pitkältä ajalta eri tapahtumien julisteita!

Marjatuomipihlaja

Nyt on kevät parhaimmillaan! Kuva fb:ssa ihan vain ikkunasta!Marjatuomipihlaja😘😊

Liikenneministerillä hyviä uutisia

Suomen Uutiset toukokuu 20, Minis­teri Ranne kiit­telee kaik­kien aikojen kumi­pyö­rä­myön­tei­sintä halli­tus­oh­jelmaa – kolmen miljardin inves­toin­ti­po­tista ei tingitty edes kevään riihessä Autoliiton liittokokouksessa Lahdessa sunnuntaina puhunut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kiitteli puheessaan hallitusohjelmaa, joka on kumipyörämyönteisempi kuin koskaan. Ohjelmassa muun muassa estettiin jakeluvelvoitteen hurja nousu sekä saatiin sovittua 3 000 miljoonan euron infrainvestointipaketista, josta yli 500 miljoonaa kohdistetaan korjausvelan purkamiseen. Myös autoilun verotusta päätettiin laskea. – Ohjelmassa linjattiin myös, että hallituksen energia- ja ilmastopolitiikalla ei heikennetä kilpailukykyä eikä nosteta arjen kustannuksia. Lisäksi päätimme korostaa teknologianeutraaliutta, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi liittokokouksessa. Suomen infraa rakennetaan suomalaisia varten Hallituksen liikennepoliittisena tavoitteena on koko Suomen kasvun ja elinvoiman lisääminen. Hallitusohjelma kiinnittääkin entistä suurempaa huomiota liikenneverkon toimintavarmuuteen ja kriisinkestävyyteen. Vaihtoehtoisia kuljetusreittejä kehitetään ja niiden kapasiteettia kasvatetaan. Myös kansainväliseen saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota, etenkin sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. – Tämä ei kuitenkaan ole pois suomalaisten liikennetarpeista vaan vahvistaa myös niitä. Suomen infraa rakennetaan aina ensisijaisesti suomalaisia varten, Ranne painotti. – Kolmen miljardin euron liikenteen investointiohjelmalla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle. Investointiohjelma sisältää merkittäviä panostuksia elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun. Huomiota kiinnitetään erityisesti perusväylänpitoon, mukaan lukien alempiasteinen tieverkko. Kolmen miljardin eli 3 000 miljoonan investointipotista ei tingitty edes kevään riihessä, jossa haettiin kolmella miljardilla lisäsäästöjä. Sähkö ei voi korvata fossiilisia polttoaineita Ranteen mukaan on epärealistista kuvitella, että sähkö voisi olla ainoa fossiilisia polttoaineita korvaava käyttövoima. Edellisen hallituksen aikaisten ilmastopäätösten perusteella Suomessa pitäisi olla noin viiden vuoden päästä jopa 750 000 ladattavaa autoa. Tämä ei ole Ranteen mielestä mahdollista, ja vaikka epärealistinen tavoite saavutettaisiinkin, olisi Suomessa vuonna 2030 vielä noin kolme miljoonaa polttomoottorikäyttöistä autoa, traktoria ja moottorityökonetta pitämässä yhteiskuntaa käynnissä. – EU:n tai Suomen hallinnon tehtävä ei ole määrätä, mikä on tulevaisuuden autojen, traktoreiden tai työkoneiden toimintaperiaate tai käyttövoima. Hallitus on sitoutunut hakemaan teknologianeutraalisti parhaita teknistaloudellisesti kestäviä ratkaisuja, kuten kehittyneitä uusiutuvia ja synteettisiä kaasuja ja polttonesteitä. Polttomoottoreiden käyttöä ei pidä tehdä mahdottomaksi. – Sen sijaan on luotava puitteet markkinaehtoisesti kilpailukykyisille, puhtaille, fossiilivapaille ja kehittyneille uusituville tai synteettisille polttoaineille, joita voidaan käyttää polttomoottoreissa. Päästöttömään tai vähäpäästöiseen vaihtamisen on oltava taloudellisesti ja teknisesti sopiva ratkaisu sitten kun auto on vaihdettava, Ranne sanoi. Kilometriveroa ei tule Liikenne- ja viestintäministeriö on yhdessä valtiovarainministeriön kanssa käynnistänyt liikenteen rahoituksen ja verotuksen uudistamistyön. Työ on tärkeää liikenteen veropohjan kavetessa samalla kun liikenteen käyttövoimamurros etenee. Uudistamistyön kivijalkoja ovat ennakoitava, päästöjä vähentävä ja teknologianeutraali verotus sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksia ja hyvinvointia edistävä verorakenne. – Kevään kehysriihessä linjattiin jo teknologianeutraaliutta korottamalla sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta ja päättämällä raskaan liikenteen ammattidieselin käyttöönotosta vuonna 2027. Kun me nyt laadimme askelmerkkejä liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistukselle, on ensin sisäistettävä Suomen nykytila. – Suomen lähtökohdat verrattuna muihin Pohjoismaihin ovat heikot. Velkasuhde on meillä moninkertainen verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Autojen keski-ikä on 13 vuotta, ostovoiman kehitys ei ole toivottava, tuottavuuskehitys on ollut heikkoa usean hallituskauden ajan. Liikenteen verotus on meillä kansainvälisesti korkeaa. Liikennesektoriltamme on viime vuosikymmeninä kerätty vuosittain 4–5 miljardia euroa. Verotuksen kokonaisuudistustyön nurkkapultteina Ranne pitää teknologianeutraaliutta, vakaata ja Suomen kilpailukykyä tukevaa laajaa veropohjaa, logistiikan kilpailukyvystä ja tavallisten ihmisten arjen ostovoimasta huolehtimista sekä vaikuttavia ja teknistaloudellisesti kestäviä päästövähennyskeinoja. Kilometriveroa ei tule. – Pyrimme myös löytämään ratkaisun, jolla voisimme varmistaa tasaisen ja riittävän tiestön perusrahoituksen, jolla saisimme pikku hiljaa korjausvelan kasvun kokonaan pysäytettyä ja jopa vähitellen pienenemään, Ranne totesi. SUOMEN UUTISET

Helluntaipäivä

Konfirmaatiomessu Kankaanpään kirkossa. Kaatuneitten muistopäivä, seppeleenlasku ja kunniakäynti sankarihautausmaalla. Seppo Myyryläinen, Risto Raikaslehto. Kankaanpää: Konfirmaatiomessu Kankaanpään kirkossa klo 10 (Keskuskatu 64, 38700 Kankaanpää)  Seppeleenlasku Kankaanpään Sankarihaudoilla (kirkon vieressä) messun päätyttyä arviolta jonkin verran klo 11 jälkeen, jonka jälkeen siirtyminen seppeleenlaskua varten Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille (vanha hautausmaa, Kappelinkatu 19, 38710 Kankaanpää) Seppeleenlasku: - Kankaanpään kaupungin kaupunginjohtaja Mika Hatanpää pitää lyhyen puheen Sankarihaudoilla - Porin prikaatin komentaja, eversti Jami Virta - Kankaanpään Seurakunta, pappi Seppo Myyryläinen - Pohjois-Satakunnan Perinneyhdistys ry., Olavi Rajala. Veteraanijärjestöjen ja reserviläisjärjestöjen lippurivistössä olen mukana yhtenä lipunkantajana. Sää suosii erinomaisesti! Ja siniristilippu lippusalossa liehuu hyvässä tuulessa🥰😊😘Liehuivat myös komeasti lippurivistössämme sankarihautojen seppeleenlaskutilaisuudessa, Suomen lipun perässä Sotainvalidien kantajana Timo Lautaoja, Sotaveteraanien kantajana Lauri Kiviniemi, Rintamaveteraanien minä kantajana, Sotilaspoikien kantajana Jouko Vähämäki ja Heikki Ahomantila kantoi oman joukko-osastonsa lippua. Pyhän Hengen vuodattaminen Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes). Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä. Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper). Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista.

Kirkon päivillä

Kirkon päivillä Tampereella facebook-kuvassa v.1964 kurssikaverin Juvan emeritus kirkkoherran Markku Karilan ja rouvansa kanssa. Toisessa kuvassa siioninvirsiseurojen alussa otin kuvan Tampereen tuomiokirkkossa mahtavasti Pekka Halosen alttaritaulusta Ylösnousemus, on kyllä taidetta yllinkyllin kuten Hugo Simperin urkulehterien kaiteita peittävät köynnöstä kantavat pojat, lehterien ikkunamaalaukset ja keskikaton kupolin käärme!

Lähetystyötä

Kirkon päivillä Tampereella Herättäjä-Yhdistys ry:n myyntipöydällä tänään ja huomenna kankaanpääläisiä kenkiä myymässä lähetyksen hyväksi!

Maaliin olympiastadionilla

Mukana CityMarathonilla alusta alkaen eli vuodesta 1981. Jälleen maalissa Olympiastadionilla, tosin vain 5 kilometrin matkalta. Tänään sain kuvia lauantainjuoksusta, katso fb-sivullani!

EU:ssa toimittava Suomen etu edellä

toukokuu 14, Purra: Ei enää lisää EU-yhteis­velkaa krii­sien varjolla Politiikka Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puntaroi tuoreessa blogissaan EU:n hyötyjä ja haittoja meille suomalaisille. EU-parlamenttivaalien alla Purra katsoo, että kaikkien parlamenttiin valittavien edustajien – puolueesta riippumatta – tulisi äänestyksissä ja linjauksissa toimia Suomen etu edellä ja pitää mielessä, millaisia hintalappuja unionitason päätöksistä seuraa veronmaksajalle ja millaista taakkaa ylisääntely aiheuttaa yrityksille ja hallinnolle. – Edessä olevat Euroopan parlamentin vaalit ovat valtavan tärkeät Suomelle ja suomalaisille. Ajan henki on nyt toisenlainen kuin viisi vuotta sitten. Käsillä onkin todellinen mahdollisuus sisältä päin uudistaa unionia reilumpaan ja parempaan suuntaan – sekä samalla pyrkiä estämään meille suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen. Tämä toki edellyttää sitä, että valitsemme EU-edustajamme viisaasti. Yhteismarkkinoiden toimivuutta vahvemmaksi Myönteistä EU:ssa on toimiva yhteismarkkina-alue, Purra kirjoittaa. – Kauppapolitiikan kannalta Suomen sijainti on kuitenkin aina ollut haastava, ja erityisen haastava se on juuri nyt idänkaupan ollessa jäissä. Toisinaan hauraiksi osoittautuneet logistiikan ketjut myös nostavat Suomen kaupankäynnin vaikeuskerrointa. Siksi EU:ssa keskeinen tehtävämme onkin vahvistaa yhteismarkkina-alueen toimivuutta, siis varmistaa suomalaisten yritysten ja kuluttajien sujuva pääsy yhteismarkkinoille kaikissa tilanteissa. Yhteismarkkinoiden toimintaa kuitenkin haittaa ja kilpailua vääristää kansallinen tukipolitiikka, johon on EU:ssa viime vuosina palattu energiakriisien ja Ukrainan sodan vuoksi. Samalla Suomi myös joko suoraan tai epäsuorasti rahoittaa muiden maiden tukia. – Eräitä kriittisiä kohteita lukuun ottamatta EU:ssa tulisikin ryhtyä edistämään valtiontukien kieltämistä. On kuitenkin oltava realisti ja ymmärrettävä, että tämä tuskin tulee aivan pian tapahtumaan. EU-jäsenmaat vastatkoot omista talouksistaan Yhdeksi EU:n tunnusmerkiksi on viime vuosina valitettavasti tullut, että vaikeiden aikojen keskellä EU hylkää omien sääntöjensä noudattamisen. Samalla unionin talousryhti on veltostunut. Usein tästä seuraa päätöksiä, jotka kasvattavat kansalaisten velkavastuita, Purra kirjoittaa. – EU-perussopimuksista johdettavan no bailout -säännön mukaan kukin jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan eikä toisten velkoja maksella. Toisin kuitenkin tapahtui, kun koronan varjolla toteutetulla elpymisvälineellä Suomi sitoutettiin osallistumaan osaksi yhteisvelkaa, joka on johtanut miljardien lahjoittamiseen Etelä- ja Itä-Eurooppaan. Lasku on kallis ja sitä maksetaan pitkään, joten vastaava ei saa toistua. Yhteisvelan kasvattaminen tulee päättäväisesti torjua. Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.

Kankaanpää lämpimin paikkakunta tänään

Roktähti Juissi Läskinen Ylläpitäjä Eniten osallistunut · 1 t · Tänään oli lenkillä kevään ensimmäinen shortsikeli, eli varjossa + 24. Mukana olikin 13 kuntoilijaa vaikka lätkämatsi Suomi-Norja alkoi samaan aikaan. Taivallettiin ns Armaksen lenkki, Risen portaat ja vielä kunniakierros urheilukentällä ja matkaa kertyi tasan 6 km. Ensimmäisenä maaliviivan tänään ylitti Valtiopäiväneuvos Anssi , joka kävi viikonloppuna kisailemassa Helsingissä 17 000 muun kanssa.

Eräkävijälle sattuu, ainakin Pekka Ervastille

Eränkävijän vuodekumppani voi tehdä yöstä jatkuvaa taistelua – ”Yöllä heräsin painajaiseen, jossa jättiläisanakonda oli nielaissut minut” Makuupussin suunnittelijalle on helvetistä varattu aivan erityinen paikka, kirjoittaa Pekka Ervasti. Homerosta alkukielellä. Iltalukeminen rentouttaa ennen koettelemusten yötä makuupussissa. Kolumni Pekka Ervasti ”Ennen oli yksinkertaisempaa”, mietin, kun ängen itseäni makuupussiin eräkämpän laverilla. Sankarijätkä Nätti-Jussi tarvitsi levolle mennessään tyynyksi vain korvalehden kaksin kerroin ja tuppivyön hän asetteli peitokseen. Aamulla piti seinään jäätynyt tukka leikata puukolla irti hirrestä, mutta yöuni oli keskeytymätön. Makuupussin päätarkoitus on sama kuin Nätti-Jussin vyöllä: tarjota suojaisa mahdollisuus makoisiin ja virkistäviin yöuniin. Tämä on teoriaa. Käytännössä juuri makuupussi saattaa tehdä yöstä jatkuvaa taistelua erilaisia rakenteellisia vastoinkäymisiä vastaan. Makuupussi on kaupan hyllyssä pakattu napakkaan suojapussiin. ”Helppo käsitellä ja mahtuu pieneen tilaan. Ei paina paljon rinkassa”, myyjä kehuu. Kun pussin ensimmäisen kerran kaivaa esille pakkauksesta, se ponnahtaa ilmoille kuin vieteriukko paisuen suhteettomiin mittasuhteisiin. Et enää ikinä saa sitä tungetuksi takaisin alkuperäiseen koteloonsa. Unohda koko juttu. Hommaa reilusti isompi, vesitiivis kuljetuspussi, johon majoitteen voi tunkea ilman verta, hikeä ja kyyneleitä. Mielenrauha on eräreissulla tärkeä säilyttää. Pussin kylkeen on painettu erilaisia lämpötilamerkintöjä. Olen jo kauan sitten päättänyt olla yrittämättä tulkita näitä kryptisiä hieroglyfejä. Ostin sellaisen pussin, joka toimii kaikissa olosuhteissa Etelänavalta Saharaan. Kerran kokeilin kiinnittää lisäpeitteen vuoristokiipeilijän lukkohakasella makuupussin vetoketjun kahvaan. Big mistake! Jos yöllä tulee liian kuuma, aina voi avata vetoketjun ja lisätä ventilaatiota sen mukaan, mikä lämpötila kämpässä, teltassa tai laavussa vallitsee. Jos siis löytää vetoketjun. Yleensä se on nukkuessa kiertynyt selkäpuolelle ja sen paikantamiseksi joutuu pussin uumenissa tekemään kehollaan liikeratoja, jotka saisivat pitkälle edistyneen joogaharrastajankin kateelliseksi. Kun varttitunnin kiemurtelun jälkeen saa näppinsä vetoketjun kahvaan, alkaa vaivalloinen avaamisyritys. Yleensä kahva jumittuu jo alkusenteillä. Pussin löysä päällysnailon on takertunut vetoketjun ja kahvan väliin niin, että aukaisuyritys jämähtää kuin Tesla pakkaseen. Turha riuhtoa. Vetoketjun aukaisu ei ole voima- vaan tekniikkalaji. Yritä toisella kädellä repiä irti kahvan ja ketjun väliin juuttunut nailon. Tämä vaatii kokemusta ja lehmän hermoja, sillä toimenpide on yleensä suoritettava pimeässä ja äänettömästi, jotta kaverit eivät herää. Kylminä vuodenaikoina kuljetan mukanani kevyttä, untuvaista torkkupeittoa, jonka levitän makuupussin päälle lisälämpöä luomaan. Pulmaksi sukeutuu, että peitto tietysti liukuu jossakin vaiheessa yötä pois pussin päältä ja herään hampaiden kalinaan. Kadonnut lisäpeitto pitää hamuilla käsikopelolla jostakin lähistöltä. Kun tämä toistuu useamman kerran yössä, olet aamulla äreä kuin marjaskarhu. Kerran kokeilin kiinnittää lisäpeitteen vuoristokiipeilijän lukkohakasella makuupussin vetoketjun kahvaan. Big mistake! Yöllä heräsin painajaiseen, jossa jättiläisanakonda oli nielaissut minut ja olin tukehtumassa ihmissyöjämatelijan ruoansulatuselimistöön. Tosiasiassa torkkupeitto oli kiertynyt minun ja makuupussin ympärille moninkertaiseksi puristavaksi korsetiksi, koska lukkohaka esti peittoa liukumasta sivulle. Tukehtumiskuoleman hädässä minun oli pakko kiljua kaverit apuun. Asiaa on sittemmin muisteltu useampaankin kertaan, vaikka minä en ole nostanut sitä puheenaiheeksi. Kirjoittaja on MT Metsän kolumnisti.

Samalla Äitienpäivä ja suomalaisuudenkin päivä

6. sunnuntai pääsiäisestä (Exaudi) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Sunnuntain latinalainen nimi exaudi (= kuule, Herra) on päivän antifonin alusta (Ps. 27:7). Seurakunta odottaa rukoillen Pyhän Hengen lahjaa. Ennen taivaaseenastumistaan Kristus lupasi omilleen Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Kristuksen lupaama Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Herran ja opetuslasten (seurakunnan) välille, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta. Pyhä Henki vakuuttaa kristityille, että he ovat Jumalan lapsia ja saavat Jeesuksen tavoin kutsua Jumalaa nimellä Abba, Isä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä, kaikkivaltias Jumala. Sinä olet heikoissa väkevä. Tyhjennä meidät omasta voimastamme ja täytä meidät Hengelläsi. Toteuta tahtosi elämässämme, anna valtakuntasi tavoittaa kaikki kansat. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Voiman ja lohdutuksen Jumala. Tulemme luoksesi väsyneinä ja uutta elämää janoavina. Täytä meidät Henkesi voimalla, niin että meistä tulee pieniä ja sinä yksin olet suuri. Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Kaikkivaltias Herra Jeesus Kristus, joka istut Isän oikealla puolella ja olet kaiken Herra. Me rukoilemme sinua: Lähetä meille Pyhä Henkesi. Anna kirkollesi uskollisia palvelijoita, valvo itse sanasi kylvöä. Varjele valtakuntaasi maan päällä. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Pyhä Jumala, sinä annat raikkaan veden virrata ja ylläpitää kaikkea elämää, sinä lähetät tuulet uudistamaan maata. Virvoita myös meidän sisäistä ihmistämme. Suo Pyhän Henkesi, Jeesuksen lupaaman auttajan, olla joka päivä luonamme, niin että näemme huolenpitosi meistä ja opimme ymmärtämään sinun tahtosi. Abba, Isä. Tapahtukoon näin Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

Perussuomalaisten EU-ehdokkaat numeroineen

Perussuomalaiset r.p., Sannfinländarna r.p. 42 Antikainen, Sanna, sairaanhoitaja, kansanedustaja, Outokumpu 43 Ekman, Johanna, vastuullisuusneuvonantaja, yrittäjä, Orimattila 44 Garedew, Kaisa, kansanedustaja, Jyväskylä 45 Grönroos, Simo, filosofian tohtori, toiminnanjohtaja, Espoo 46 Heltimoinen, Ilpo, tuotantotekniikan mekaanikko, Lappeenranta 47 Junnila, Vilhelm, kansanedustaja, Naantali 48 Juvonen, Arja, kansanedustaja, geronomi (YAMK), Espoo 49 Kiviranta, Joonas, tekniikan lisensiaatti, Tampere 50 Koponen, Ari, kansanedustaja, Ypäjä 51 Laitinen, Lauri, Perussuomalaisen nuorison puheenjohtaja, ensihoitajaopiskelija, Lappeenranta 52 Luukkanen, Arto, yliopistolehtori, Järvenpää 53 Makkonen, Teija, valtiosihteeri, sotatieteiden maisteri, Helsinki 54 Niikko, Mika, yrittäjä, Vantaa 55 Peltokangas, Mauri, kansanedustaja, Kokkola 56 Polvinen, Mikko, kansanedustaja, insinööri (YAMK), Kuhmo 57 Ruohonen-Lerner, Pirkko, Euroopan parlamentin jäsen, Helsinki 58 Seppänen, Sara, kansanedustaja, kasvatustieteiden maisteri, Rovaniemi 59 Tynkkynen, Sebastian, kansanedustaja, Oulu 60 Vallin, Veikko, yrittäjä, Tampere 61 Väätäinen, Nanna, lähihoitaja, ensihoitajaopiskelija, Kuopio

Ihme ja kumma, ei tulosluettelossa

Anssi Joutsenlahti Mukana City Marathonilla alusta alkaen eli vuodesta 1981, ensin 34 kertaa koko maratonin, sitten 3 puolikasta ja tämän 2020-luvun 5 km paitsi coronavuosia, tänä vuonna mukana, mitali kaulaan maalissa, mutta ihme ja kumma, ei löydy tulosluettelossa. Parhaita saavutuksia: yleinen 45. m40 10. m50 17. m55 3. m60 7. m65 11. m70 14. Helsinki City Running Day on paikassa Helsinki Olympic Stadium. HCRD:lle on ilmoittautunut jälleen ennätysmäärä osallistujia. Juoksijoita ja kävelijöitä on lähdössä reiteille yhteensä huikeat 17 000!! 🥳🙌🏼 Seuraavana päivänä eli sunnuntaina löytyi nimi jo tulosluettelostakin.

Rukoilevaisuudesta Kankaanpäässä

Rukoilevaisuudesta Kankaanpäässä Paljon on historiankirjoissa merkintöjä Kankaanpään vanhasta rukoilevaisuudesta, Voi mainita perusteellisempikatsaus on Yhteislyseomme historian opettajan Martta Sevion historianteoksessa Kpään srk:n vaiheita vuoteen 1970. Merkittävä yksittäistutkielma on teologian prof. Osmo Tiililän teos Frans Ulvaasta nimeltään Suomalaista kokemuskristillisyyttä. Toisessa Tiililän tutkielmassa Rukoilevaisten kertomaa Länsi-Suomen heräinäisyyden edustajia 1900-luvulla mainitaan monia kankaanpääläisiä rukoilevaisia, samoin Yrjö Hormian kahdessa kirjassa Halullisia sieluja ja hengellisiä isiä sekä Rukoilevaisen kansan hengellisiä äitejä. E.F. Juurmaan kokoelmakirjassa Elämän viittatie siivekkäitä sanoja ja elämänkuvia suomalaisesta kristillisyydestä on pari osuvaa Matti Pukanhaavan opetusta. Hänet mainitaan myös Jaakko Haavion toimittamassa laajassa elämäkerrastossa Mikael Agricolasta E.W.Pakkalaan nakkilalaisen Matti Paavolan (1786-1859) elämänkerran yhteydessä. Pukanhaava oli rohkaisemassa Paavolan tämän kerrottuaan huoliaan toisten rukoilevaisten osalta kokemastaan syrjimisestä. Pukanhaava lohdutti häntäi sanomalla, että syy on se, etteivät nämä vaella liki Jeesusta. Molemmat ovat saaneet muistopatsaansa omien kirkkojen kirkkotarhaan, Paavolan patsaassa lukee: Hänestä minä teen patsaan minun Jumalani temppeliin ja hän on jäänyt elämään rakkaan virren Jo joudu mun sieluni heräämähän tekijänä. Matti Pukanhaava (1751-1833) eli 82 vuotta kokien herätyksen jo nuorena ja ollen pidetty sielunhoitaja ja aikansa ehkä tunnetuin ja kunnioitetuin Satakunnan rukoilevaisuuden historiassa Matti Paavolan ohella. Kuollessaan hän nöyrästi lausui: Helvetti on ansaittu mutta lisäsi Autuus ja elämä on luvattu armosta. Kuolemansa satavuotismuistona 1933 paljastettiin granaattipatsas, jossa lukevat hänen rakkaat kehotussanansa Vaeltakaa liki Jeesusta. (Muuten tämän patsaan paikkaa on jo kolmasti siirretty kirkkomaalla) Ja sitten ne kaksi Pukanhaavalta Juurmaan Elämän viittatiehen otettua opetusta ss.465,485. 1700-luvun kansanhurskaudesta kertoessaan prof. Eino Murtorinne kertoo teoksensa Suomen Kirkon historia 3, miten Porin, Merikarvian alueella sai jalansijaa hurmoksellinen suunta unissasaarnaajineen, mutta toista suuntaa edusti juuri Matti Pukanhaava laittaen painoa Raamatun lukemiselle ja rukouselämälle. Juho Lund (1837-1917) Leppäruhasta oli pitkiin aikoihin ainoa maallikkopuhuja Kpäässä. Suuren talon poika Nikodeemus Teemu Kulhua (1839-1907) Vihteljärveltä talollinen oli tunnettu rukoilevainen ja häneltä mm. Oskari Rajakallio (1885-1969) myös Vihteljärveltä sai neuvoja pelastuksen asiassa Svebiliuksen katekismuksenkin pohjalta ja niin se oli Oskarillekin rakas koko elämän ajan. Oskari sai syviä vaikutuksia Severiina Santasalolta (1848-1933) herkältä rukoiljalta. (Kävin muuten hänen hautakivellään juuri tällä viikolla ja siinä olevat hänen tunnussanansa Herätkäät hurskaasti kuten nimikin olivat lähes menneet näkymättömiksi, aiheellista korjata tekstin ja muutenkin saada hauta srk:n hoitoon) Oskari Rajakallion puheista ja rukouksista poimittua: Ei sillä vielä ole asia valmis, kun meidät on armahdettu ja vanhurskautettu. Säilyy jatkuva huonouden ja hengen vaivaisuuden tunto, sillä meissä on Adamin perintöturmelus. Ja joka päivä on saatava rukouksella silmävoidetta, että pysytään vaivaisena syntisenä. Itsellänikin on muistoja Oskari Rajakalliosta Kankaanpään rukoilevaisten kesäjuhlista, hän liikkui hyvin lapsenmielisen tuntuisesti kirkossa, taisi nousta saarnatuolikin portaita, mutta puhe oli lämminhenkistä. Ja sitten ehkä vielä kaikkein tunnetuin Kankaanpään rukoilevaisista Taulunkylässä koko elämänsä elänyt Frans Ulvas (1887-halvaantui 1957, kuoli 1963). Tiililä sanoin Ulvasta voidaan pitää kokemuskristillisyyden tyypillisenä edustajana suomalaisessa luterilaisessa hurskaudessa. Hän yhdisti hallelaisen pietismin parannusvaatimuksen suomalaiseen kansahurskauteen niin ehjällä tavalla, että tulosta voidaan sanoa suorastaan pelkistetyksi. Elämänsä viimeiset vuodet hän eli Aaro Holman piharakennuksessa, ja sain kerran käydä siellä pastori Pentti Perttulan kanssa.