Eilen kirjoitin Seppo Lindblomin kirjasta, tänään heti perään toisen sosialidemokraatin, puhemies Eero Heinäluoman elämänurasta kertovasta kirjasta, Tasavallan vahva mies. Kirja on ilmestynyt vuosi sitten samoihin aikoihin kuin Lindblomin kirja ja on tullut luettua jo aiemmin hyvällä mielenkiinnolla. Kirjan tekstin on kirjoittanut Heikki Saari.
Joku kommentoi jo eilisen kirjoituksen johdosta, että sopisin hyvin demariksi, johon vastasin, että meillä kaikilla on ihmisarvo ja olemme siis yhtä arvokkaita puolueesta riippumatta. Niinpä täytyy kiittää tätä puhemiehen elämästä kertovaa kirjaakin ihan rakentavaksi. Kirjan nimikin kuvaa hyvin päähenkilöä. Sen verran olen häntä eduskunnan puhemiehistössä työskennellessäni oppinut tuntemaan, jotta voin todeta hänen olevan aivan oikealla paikalla ja täysin tehtäviensä tasolla arvostetussa, mutta vaativassa asemassaan.
Kirjasta saa oivan käsityksen demarien vaiheista tällä vuosituhannella, onhan Eero Heinäluoma toiminut puoluesihteerinä, puheenjohtajana, eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä. Myös hallitusneuvotteluista ja yleensä politiikan kulusta 2000-luvulla saa erinomaisen kuvan.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeisistä hallitusneuvotteluista puhuttaessa Heinäluoma toteaa SDP:n saaneen torjuntavoiton niin vaaleissa kuin hallitukseen pääsyssäkin. Perussuomalaisista hän ymmärtävästi sanoo Kataisen nostaneen riman heti aluksi liian korkealle vaatiessaan Portugalin tukipaketin ratkaisemista ennen varsinaisia hallitusneuvotteluita. EU-kysymys nousikin sitten lopullisesti perussuomalaisten hallitustien esteeksi tällä kerralla. Neuvottelut olivat kaiken kaikkiaan vaikeat, koska takana olivat poikkeukselliset vaalit!
Myös Eero Heinäluoman osalle tuli hyvä tilaisuus, kun hänelle avautui tasavallan hierarkian kakkospaikka, heti presidentin jälkeen. Tähän sopiikin hyvin 14-vuotiaan Eeron kokemus hänen ollessaan vieraisilla vanhempiensa kanssa tuttavaperheen luona kotikylällä Korsossa. Kun Eerolta kysyttiin hänen tekemisistään, hän kertoi olevansa oppikoulun kolmannella luokalla ja kuuluvansa yhteiskunnalliseen kerhoon. "No, Eerosta tulee sitten presidentti", rouva totesi.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EU-kriisipaketti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EU-kriisipaketti. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 15. tammikuuta 2014
sunnuntai 28. heinäkuuta 2013
Synkät on näkymät
Ukkoskuurojen aiheuttamien rankkasateiden johdosta on ollut eilen Karjaalla ja tänään Kannuksessa rajuja tulvia ja kaaosta. Maamme ja koko Euroopan tilanne ei näytä yhtään vakaammalta. Aikamoisen synkkää, mutta valitettavasti totuudellista kirjoittelua sisältää viikon vaihteen Helsingin Sanomat. Sielläkin aletaan nähdä todellisuus, kun pääkirjoituksessa todetaan, ettei Euron kriisi parane kesätauon aikana. Suomen tilasta kirjoittaa HS-analyysissa Marko Junkkari, että tiedossa on synkkenevän talouden ja vaikeiden poliittisten päätösten syksyn.
Ei ihme, että hallitus näyttää olevan hukassa. Vasemmistoministerit vaativat elvyttäviä investointeja, kokoomuksen ministeri Vapaavuori puolestaan kuuluttaa rakenteellisia uudistuksia, vaikkei Kataisen kaksi vuotta istunut hallitus ole saanut aikaan yhtäkään merkittävää uudistusta. Paljon mainostettu nuorisotakuukaan ei näytä toimivan, eikä vanhuspalvelulain vaikutuksista ole takeita.
Sitran yliasiamies Mikko Kosonen etsii strategisia uudistuksia talousongelmista pääsemiseksi, koska hänen mukaansa suurin ongelmamme on strategisen ketteryyden puute. Hienoja sanoja, mutta mitä todellisuuspohjaa niillä on? Sanahelinääkö vaan?
EU:n kaikkein syvimmässä kriisissä olevien maiden - Kreikka, Italia, Portugali, Irlanti, Kypros - talous menee aina vain huonompaan suuntaan. Kreikka ei todennäköisesti voi mitenkään selvitä 160 %:n velkaantuneisuudestaan bruttokansantuotteeseen verrattuna. Syyskuun Saksan vaalien jälkeen pn Kreikan veloista osan anteeksianto sekä lisälainojenkin tarve huutava.
Myös Portugalissa ja Espanjassa on vaikeaa eikä tilanneta helpota heilläkin näkyvissä olevat hallituskriisit ja paheneva työttömyys. Kaikkialla EU-maissa, meillä Suomessakin on työttömyyttä, vaikka jotkut ministerimme puhuvat satoihin tuhansiin nousevasta ulkomaisen työvoiman tarpeestamme. Onko tämä enää edes todellisuuden tajuakaan? Koko ajan meillä joka taholla laitetaan väkeä kilometritehtaalle. Omaa väkeä koulutetaan aloille, joissa ei nyt ole riittävästi tekijöitä! Ponnistellaan kaikin voimin hyvän ystävämme Venäjän suuntaan, jotta pääsemme enenevässä määrin viemään suomalaisen korkeatasoisen työmme tuotteita suuren itäisen naapurimme rajattomille markkinoille. Aasian kasvavista talousmahdeista nyt puhumattakaan. Näin voisimme selvitä tästä nykyisestä näköalattomuudestamme.
Ei ihme, että hallitus näyttää olevan hukassa. Vasemmistoministerit vaativat elvyttäviä investointeja, kokoomuksen ministeri Vapaavuori puolestaan kuuluttaa rakenteellisia uudistuksia, vaikkei Kataisen kaksi vuotta istunut hallitus ole saanut aikaan yhtäkään merkittävää uudistusta. Paljon mainostettu nuorisotakuukaan ei näytä toimivan, eikä vanhuspalvelulain vaikutuksista ole takeita.
Sitran yliasiamies Mikko Kosonen etsii strategisia uudistuksia talousongelmista pääsemiseksi, koska hänen mukaansa suurin ongelmamme on strategisen ketteryyden puute. Hienoja sanoja, mutta mitä todellisuuspohjaa niillä on? Sanahelinääkö vaan?
EU:n kaikkein syvimmässä kriisissä olevien maiden - Kreikka, Italia, Portugali, Irlanti, Kypros - talous menee aina vain huonompaan suuntaan. Kreikka ei todennäköisesti voi mitenkään selvitä 160 %:n velkaantuneisuudestaan bruttokansantuotteeseen verrattuna. Syyskuun Saksan vaalien jälkeen pn Kreikan veloista osan anteeksianto sekä lisälainojenkin tarve huutava.
Myös Portugalissa ja Espanjassa on vaikeaa eikä tilanneta helpota heilläkin näkyvissä olevat hallituskriisit ja paheneva työttömyys. Kaikkialla EU-maissa, meillä Suomessakin on työttömyyttä, vaikka jotkut ministerimme puhuvat satoihin tuhansiin nousevasta ulkomaisen työvoiman tarpeestamme. Onko tämä enää edes todellisuuden tajuakaan? Koko ajan meillä joka taholla laitetaan väkeä kilometritehtaalle. Omaa väkeä koulutetaan aloille, joissa ei nyt ole riittävästi tekijöitä! Ponnistellaan kaikin voimin hyvän ystävämme Venäjän suuntaan, jotta pääsemme enenevässä määrin viemään suomalaisen korkeatasoisen työmme tuotteita suuren itäisen naapurimme rajattomille markkinoille. Aasian kasvavista talousmahdeista nyt puhumattakaan. Näin voisimme selvitä tästä nykyisestä näköalattomuudestamme.
lauantai 27. heinäkuuta 2013
Kansan keskellä
Honkajoen markkinat sujuivat erinomaisen kesäsään vallitessa. Säitä onkin todella riittänyt ja lisää on helteitä luvattu säätiedotuksissa. Kyllä kelpaa olla Suomessa kesälläkin, ei kaipaa ulkomaan lämpöjä, kun niitä saa nauttia kotimaassakin.
Perussuomalaiset oli jo vakiintuneen tavan mukaan ainoana puolueena omalla teltalla mukana markkinoilla. Jaossa oli lehtiä, "kannamme vastuun" -muovikasseja, ilmapalloja ja muuta tilpehööriä. Teltassa riitti kansaa ja puhuttavaa. Paikalla kävi nuorta ja vanhaa polvea, Kerttu Kokko oli ehkä vanhimpana Lauhalasta. Kävin myös tervehtimässä neljää tuttua viereisessä Honka-kodossa. Olin sanonnan mukaan myös itse "sairailta oppimassa".
Perussuomalaiset ovat todella oppineet kansan keskellä olemisen merkityksen ja hyvin hallitsemmekin tämän hypetyksen. Mikäpä on keskustellessa kansalaisten kanssa, kun olemme asioista niin yhtä mieltä, pakolla ajetusta kunta- ja sote-uudistuksesta aina EU-politiikkaan ja Etelä-Euroopan maiden lainarahoihin asti.
Ihmisten parissa saa myös vinkkejä ajettavista asioista. Honkajoen ja Kankaanpään välisen tien surkia kunto oli monen huolenaiheena.Venäjän kaupan lisäämisessä meillä olisi suuret työllistämismahdollisuudet. Siellä on ostovoimaa ja massaa, senkun vaan kauppa käymään, meiltä kyllä löytyy myytävää.
Myytävää riitti näillä markkinoillakin. Toivottavasti myyjätkin saivat siitä osansa, jotta tulevat seuraavillekin Hongonjoen markkinoille. Muuten on edessä kuivettuminen, kuten Siikaisista pyöräillyt pariskunta kertoi käyneen Siikaisten markkinoille.
Tommi Laitila kommentoi myös markkinamenestystämme facebookissa:
Perussuomalaiset oli jo vakiintuneen tavan mukaan ainoana puolueena omalla teltalla mukana markkinoilla. Jaossa oli lehtiä, "kannamme vastuun" -muovikasseja, ilmapalloja ja muuta tilpehööriä. Teltassa riitti kansaa ja puhuttavaa. Paikalla kävi nuorta ja vanhaa polvea, Kerttu Kokko oli ehkä vanhimpana Lauhalasta. Kävin myös tervehtimässä neljää tuttua viereisessä Honka-kodossa. Olin sanonnan mukaan myös itse "sairailta oppimassa".
Perussuomalaiset ovat todella oppineet kansan keskellä olemisen merkityksen ja hyvin hallitsemmekin tämän hypetyksen. Mikäpä on keskustellessa kansalaisten kanssa, kun olemme asioista niin yhtä mieltä, pakolla ajetusta kunta- ja sote-uudistuksesta aina EU-politiikkaan ja Etelä-Euroopan maiden lainarahoihin asti.
Ihmisten parissa saa myös vinkkejä ajettavista asioista. Honkajoen ja Kankaanpään välisen tien surkia kunto oli monen huolenaiheena.Venäjän kaupan lisäämisessä meillä olisi suuret työllistämismahdollisuudet. Siellä on ostovoimaa ja massaa, senkun vaan kauppa käymään, meiltä kyllä löytyy myytävää.
Myytävää riitti näillä markkinoillakin. Toivottavasti myyjätkin saivat siitä osansa, jotta tulevat seuraavillekin Hongonjoen markkinoille. Muuten on edessä kuivettuminen, kuten Siikaisista pyöräillyt pariskunta kertoi käyneen Siikaisten markkinoille.
Tommi Laitila kommentoi myös markkinamenestystämme facebookissa:
"Markkinat käyty ja mukavasti meni. Vipinää riitti kojullamme ja tuntuu, että aate elää sekä voi hyvin. Kiitokset omalle porukalle, sekä Anssille, Arille ja Lauralle. Ojennuksen pariskunta Parkanosta ansaitsee myös erityiskiitoksen, Helena mm. täytteli toistakymmentä jäsenhakemuskaavaketta! Aika hyvä fiilis taas tämän poliittisen toiminnan suhteen!"
keskiviikko 5. kesäkuuta 2013
Soppa senkun kiehuu vaan
Tänään jatkuu vakuussopan keitto. Englannin Financial Times vakuuttaa hallituksemme pitämien vakuuksien olevan täysin hyödyttömiä. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) toteaa myös olevan mahdollista, ettei Suomi saa monimutkaisten velkajärjestelyiden mukaisia rahoja takaisin. Hän myös kehottaa ministeri Urpilaista myöntämään, ettei Kreikka ole antanut vakuuksia Suomelle.
Satakunnan Kansassa on pääkirjoitus otsikolla "Soini sohaisi arkaan kohtaan". Siinä todetaan Urpilaisella riittävän selittämistä niin Kreikka-sopimuksen salailupäätöksestä ja sen valmistelusta kuin myös vakuuksista, jotka ovatkin vain johdannaissopimuksia.
Molemmat iltapäivälehdetkin pistävät lusikkansa hyvin hämmennettyyn soppaan pilakuvillaan. Iltasanomissa Urpilainen sanoo Timolle: "Jos aiot pyrkiä EU:hun vastustamaan EU:ta, eikö olisi isänmaallisempaa tulla hallitukseen vastustamaan hallitusta." Timo seisoo korokkeella kädessään mielenosoitusblakaatti: Alas EU.
Iltalehden piirtäjä kuvaa Timoa kännykkä korvalla sanomassa: "Finnair? Voisiko siihen koneeseen maalata minut ja pari valittua sanaa? Maksoi mitä maksoi..." Kuvaan on piirretty myös ehdotuksilla varustettu Finnairin lentokone.
Satakunnan Kansassa on pääkirjoitus otsikolla "Soini sohaisi arkaan kohtaan". Siinä todetaan Urpilaisella riittävän selittämistä niin Kreikka-sopimuksen salailupäätöksestä ja sen valmistelusta kuin myös vakuuksista, jotka ovatkin vain johdannaissopimuksia.
Molemmat iltapäivälehdetkin pistävät lusikkansa hyvin hämmennettyyn soppaan pilakuvillaan. Iltasanomissa Urpilainen sanoo Timolle: "Jos aiot pyrkiä EU:hun vastustamaan EU:ta, eikö olisi isänmaallisempaa tulla hallitukseen vastustamaan hallitusta." Timo seisoo korokkeella kädessään mielenosoitusblakaatti: Alas EU.
Iltalehden piirtäjä kuvaa Timoa kännykkä korvalla sanomassa: "Finnair? Voisiko siihen koneeseen maalata minut ja pari valittua sanaa? Maksoi mitä maksoi..." Kuvaan on piirretty myös ehdotuksilla varustettu Finnairin lentokone.
tiistai 4. kesäkuuta 2013
VM hiillostettavana
Timo Soini antoi ylimääräisessä ryhmäkokouksessa lisäselvitystä Helsingin Sanomissa sunnuntaina olleeseen koko etusivun ilmoituksestamme. Asian johdosta näyttää olevan hätä monella taholla, niin valtiovarainministeriössä kuin hallituksessakin.
Jatkuvasti väitetään 900 000 miljoonan vakuuksien olevan olemassa, mutta näin ei todellakaan ole. Kreikan valtion kanssa ei ole mitään vakuussopimusta, eivätkä Kreikan pankkien kanssa solmitut johdannaissopimukset ole vakuuksia, vaan tuottojenvaihtosopimuksia, jotka kaiken lisäksi ovat sulkutilillä, joita päsevät tarkistamaan vain hallitus ja Kreikan pankki. Me muut joudumme olemaan täysin tietämättömiä niistä, joten meille voidaan puhua mitä tahansa asiasta.
Esiintuloamme on väitetty galluptulosten laskun siivittämäksi. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen; koko kevään gallupit näyttivät perussuomalaisille nousua ja lehden ilmoitus oli jo jätetty samana päivänä kuin ensimmäisen kerran laskua näyttänyt gallup-tulos julkaistiin. Kun ilmoitus oli jätetty Hesariin torstaina, niin ihme ja kumma, perjantain lehdessä oli sivun juttu olemattomista vakuuksista.
Ilmoituksen hinta ei myöskään ole niin suuri kuin on arveltu, mutta hintakin on täytynyt ilmoittaa, kun ihmetellään, miten näin kallis ilmoitus on tehty. Hinta on 35 000 euroa, ei siis 50 000, koska mukana on mainostoimistoalennus ja yhteiskunnallisen ilmoituksen alennus, kun kyseessä ei ole vaali-ilmoitus, eikä ilmoituksessa ole ainoatakaan vaali-sanaa.
Salailupäätöksen purkaminen oli suuri voitto meille perussuomalaisille. Oikeuskansleri purki päätöksen Pirkko Ruohonen-Lernerin ja lakimiehemme Erkki Havansin kantelun johdosta. Tänään Helsingin Sanomat kirjoittaa epäilystä, että salailupäätöksen isänä olisi valtiovarainministeriön tilaaman ulkopuolisen lakiasiaintoimiston kädenjälki. Otsikkona on: "VM ulkoisti julkista valtaa."
Päivän Iltasanomat puolestaan kirjoittaa aukeaman artikkelissa Suomen jäävän ilman vakuusrahoja Espanjan lainoissa, koska sopimuksessa on miina, joka lauetessaan jättäisi Suomen ilman vakuuksia. Eilinen Iltalehti on koonnut viisi kappaletta vakuussopan keskeisiä kummallisuuksia.
Ja kaiken kaikkiaan on muistettava, että parhaassakin tapauksessa vakuudet ja vastaavat kattavat vain osan lainoista ja takuista, joiden määrääkään ei kukaan tiedä, on vain esitetty 50-70 miljardiin nousevia lukuja.
Jatkuvasti väitetään 900 000 miljoonan vakuuksien olevan olemassa, mutta näin ei todellakaan ole. Kreikan valtion kanssa ei ole mitään vakuussopimusta, eivätkä Kreikan pankkien kanssa solmitut johdannaissopimukset ole vakuuksia, vaan tuottojenvaihtosopimuksia, jotka kaiken lisäksi ovat sulkutilillä, joita päsevät tarkistamaan vain hallitus ja Kreikan pankki. Me muut joudumme olemaan täysin tietämättömiä niistä, joten meille voidaan puhua mitä tahansa asiasta.
Esiintuloamme on väitetty galluptulosten laskun siivittämäksi. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen; koko kevään gallupit näyttivät perussuomalaisille nousua ja lehden ilmoitus oli jo jätetty samana päivänä kuin ensimmäisen kerran laskua näyttänyt gallup-tulos julkaistiin. Kun ilmoitus oli jätetty Hesariin torstaina, niin ihme ja kumma, perjantain lehdessä oli sivun juttu olemattomista vakuuksista.
Ilmoituksen hinta ei myöskään ole niin suuri kuin on arveltu, mutta hintakin on täytynyt ilmoittaa, kun ihmetellään, miten näin kallis ilmoitus on tehty. Hinta on 35 000 euroa, ei siis 50 000, koska mukana on mainostoimistoalennus ja yhteiskunnallisen ilmoituksen alennus, kun kyseessä ei ole vaali-ilmoitus, eikä ilmoituksessa ole ainoatakaan vaali-sanaa.
Salailupäätöksen purkaminen oli suuri voitto meille perussuomalaisille. Oikeuskansleri purki päätöksen Pirkko Ruohonen-Lernerin ja lakimiehemme Erkki Havansin kantelun johdosta. Tänään Helsingin Sanomat kirjoittaa epäilystä, että salailupäätöksen isänä olisi valtiovarainministeriön tilaaman ulkopuolisen lakiasiaintoimiston kädenjälki. Otsikkona on: "VM ulkoisti julkista valtaa."
Päivän Iltasanomat puolestaan kirjoittaa aukeaman artikkelissa Suomen jäävän ilman vakuusrahoja Espanjan lainoissa, koska sopimuksessa on miina, joka lauetessaan jättäisi Suomen ilman vakuuksia. Eilinen Iltalehti on koonnut viisi kappaletta vakuussopan keskeisiä kummallisuuksia.
Ja kaiken kaikkiaan on muistettava, että parhaassakin tapauksessa vakuudet ja vastaavat kattavat vain osan lainoista ja takuista, joiden määrääkään ei kukaan tiedä, on vain esitetty 50-70 miljardiin nousevia lukuja.
keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
13. välikysymyskeskustelu
Välikysymyskeskustelu on parhaillaan menossa eduskunnassa. Jo kolmen tunnin aloituksessa, ryhmäpuheenvuorojen jälkeisessä debatissa käytettiin 90 puheenvuoroa. Välikysymyksen ensimmäisellä allekirjoittajalla Timo Soinilla oli peräti 12 keskustelupuheenvuoroa ja keskustelu oli aika kiperää. Keskustelu jatkuu iltamyöhään niin kauan kuin puhujia riittää. Etukäteen on pyydetty kuutisenkymmentä puheenvuoroa, joista puolet perussuomalaisia, peräti 24 peräjälkeen. Kello 19 pääsen johtamaan puhetta todennäköisesti loppuun asti.
---
Välikysymyskeskustelu kesti kello 21.10 asti. Tässä keskustelussa käytettiin puheenvuoroja Kyproksen tukemisesta osana euroalueen talouskriisiä kaiken kaikkiaan lähes puolistoistasataa eli 149 kappaletta. Se ei siis suinkaan ollut turha kysymys! Äänestys on perjantain istunnon aluksi.
Timo Soini esitti erinomaisen puheensa lopuksi hallitukselle kiusallisia kysymyksiä:
Aiotteko jatkossakin olla täysin piittaamaton siitä tosiasiasta, että EU on jatkuvasti sekä systemaattisesti rikkonut omia sääntöjään?
Miten Suomen valtiovarainministeri saattoi hyväksyä ensimmäisen tukipakettipäätöksen, jossa hyväksyttiin talletussuojan murtuminen?
Miksi sijoittajavastuuta ei ulotettu Kyproksen valtionvelkakirjoihin sijoittaneisiin?
Oletteko selvittäneet, paljonko rahaa katosi Kyproksen pankkien ulkomaisista sivukonttoreista, kun kyproslaiset jonottivat kahdensadan euron maksiminostojaan pankkiautomaateilla Kyproksen saarella?
Eikö olisi oikein, että ensin selvitetään, tuemmeko rahanpesijöitä, ennen kuin paketti myönnetään?
Miten olette varmistaneet, että Kypros pystyy maksamaan velkansa takaisin, kun maan velka on jo nyt 89,7 % sen bruttokansantuotteesta, ja nyt maksettava 10 miljardin tukipaketti on kokoluokaltaan 60 % maan bruttokansantuotteesta?
---
Välikysymyskeskustelu kesti kello 21.10 asti. Tässä keskustelussa käytettiin puheenvuoroja Kyproksen tukemisesta osana euroalueen talouskriisiä kaiken kaikkiaan lähes puolistoistasataa eli 149 kappaletta. Se ei siis suinkaan ollut turha kysymys! Äänestys on perjantain istunnon aluksi.
Timo Soini esitti erinomaisen puheensa lopuksi hallitukselle kiusallisia kysymyksiä:
Aiotteko jatkossakin olla täysin piittaamaton siitä tosiasiasta, että EU on jatkuvasti sekä systemaattisesti rikkonut omia sääntöjään?
Miten Suomen valtiovarainministeri saattoi hyväksyä ensimmäisen tukipakettipäätöksen, jossa hyväksyttiin talletussuojan murtuminen?
Miksi sijoittajavastuuta ei ulotettu Kyproksen valtionvelkakirjoihin sijoittaneisiin?
Oletteko selvittäneet, paljonko rahaa katosi Kyproksen pankkien ulkomaisista sivukonttoreista, kun kyproslaiset jonottivat kahdensadan euron maksiminostojaan pankkiautomaateilla Kyproksen saarella?
Eikö olisi oikein, että ensin selvitetään, tuemmeko rahanpesijöitä, ennen kuin paketti myönnetään?
Miten olette varmistaneet, että Kypros pystyy maksamaan velkansa takaisin, kun maan velka on jo nyt 89,7 % sen bruttokansantuotteesta, ja nyt maksettava 10 miljardin tukipaketti on kokoluokaltaan 60 % maan bruttokansantuotteesta?
tiistai 16. huhtikuuta 2013
Vuojoen kartanossa
Ensin käynti eduskunnassa, sitten illaksi Eurajoen Vuojoen kartanoon, jossa Länsi-Suomen Osuuspankin edustajisto piti kokousta. Puheenjohtajana tällä kertaa oli vuorossa kankoonpääläinen ja arpa lankesi meikäläiselle, kun Ari Jalosen kanssa juuri ja juuri ehdimme, "melkein ajoissa", kokouksen alkuun.
On kyllä komea kartano tämä Vuojoen kartano, joka nykyään on avoinna kaikille halukkaille kokous- ja kokoontumispaikkana. Aamulla on paluu takaisin eduskuntaan linjabiilillä ja junalla, välikysymyskeskustelua Kyproksen EU-kriisipaketista taitaa bukata iltamyöhään asti, perussuomalaisten aloitteesta.
On kyllä komea kartano tämä Vuojoen kartano, joka nykyään on avoinna kaikille halukkaille kokous- ja kokoontumispaikkana. Aamulla on paluu takaisin eduskuntaan linjabiilillä ja junalla, välikysymyskeskustelua Kyproksen EU-kriisipaketista taitaa bukata iltamyöhään asti, perussuomalaisten aloitteesta.
perjantai 5. huhtikuuta 2013
Sanooko kolmas kerta toden
Tämän vuoden kolmas ja kaikkiaan 13. välikysymys jätettiin tänään hallituksen vastattavaksi. Timo Soini luki perussuomalaisten tekemän välikysymyksen Kyprokselle annettavista tuista, joilla pelastetaan rahanpesijöitä ja venäläisten oligarkkien sijoituksia. Hallitus ei aikonut tuoda koko Kypros-pakettia julkiseen käsittelyyn eduskunnan suureen saliin, vaan aikoi hyväksyttää sen vain suuressa valiokunnassa. Näin ikävät asiat halutaan viedä mahdollisimman näkymättömästi. Mutta niinhän laulussakin sanotaan: "Ollos huoleton, poikas valveil´ on." Niinpä tästäkin asista käydään nyt julkinen keskustelu ja hallitus saa taas uusia kiviä kuormaansa myös kansalaisten silmissä.
Tämä sama näytelmähän on jo nähty monta kertaa. Kreikan ensimmäinen ja toinen pelastuspaketti, Irlannin rahalähetys, Portugalin tuet ja Espanjan pankkituet. Ja loppua ei ole näkyvissä. Ja kaikki nämä ovat EU:n omien perusartikloiden vastaisia, sanalla sanoen siis laittomia.
Kyproksessa tuemme nyt paljon puhuttuja ja arvosteltuja veroparatiiseja. Siellä ei kerätä omia veroja ja nyt me pelastamme kyseenalaisia rahalähteitä ja tuemme näin rahanpesua. Kyproksen pankkisektori on valtava, jopa kymmenkertainen maan talouteen verrattuna.
Nyt ensi kertaa Suomen hallitus on mukana murtamassa talletussuojaa, joka olisi koskenut piensäästäjiäkin. Tässähän saatiin sentään pienimmille talletuksille suoja.
Kaiken tämän johdosta me 39 perussuomalaista kansanedustajaa jätimme hallituksen vastattavaksi seitsemän kiperää kysymystä EU:n omien sääntöjen rikkomisesta, rahanpesijöiden tukemisesta, talletussuojan rikkomisesta ja siitä, miten on selvitetty, pystyykö Kypros maksamaan velkaansa takaisin, joka on 10 miljardia ja 60 % maan bruttokansantuotteesta.
Tämä sama näytelmähän on jo nähty monta kertaa. Kreikan ensimmäinen ja toinen pelastuspaketti, Irlannin rahalähetys, Portugalin tuet ja Espanjan pankkituet. Ja loppua ei ole näkyvissä. Ja kaikki nämä ovat EU:n omien perusartikloiden vastaisia, sanalla sanoen siis laittomia.
Kyproksessa tuemme nyt paljon puhuttuja ja arvosteltuja veroparatiiseja. Siellä ei kerätä omia veroja ja nyt me pelastamme kyseenalaisia rahalähteitä ja tuemme näin rahanpesua. Kyproksen pankkisektori on valtava, jopa kymmenkertainen maan talouteen verrattuna.
Nyt ensi kertaa Suomen hallitus on mukana murtamassa talletussuojaa, joka olisi koskenut piensäästäjiäkin. Tässähän saatiin sentään pienimmille talletuksille suoja.
Kaiken tämän johdosta me 39 perussuomalaista kansanedustajaa jätimme hallituksen vastattavaksi seitsemän kiperää kysymystä EU:n omien sääntöjen rikkomisesta, rahanpesijöiden tukemisesta, talletussuojan rikkomisesta ja siitä, miten on selvitetty, pystyykö Kypros maksamaan velkaansa takaisin, joka on 10 miljardia ja 60 % maan bruttokansantuotteesta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)