ITSENÄISYYSPÄIVÄN VIETTO KANKAANPÄÄSSÄ

JUMALANPALVELUS JA SEPPELEEN LASKU KANKAAPÄÄSSÄ KLO 10 kirkossa ja sankarihautausmaalla ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA KANKAANPÄÄSSÄ 6.12.2025 klo 13 Kankaanpääsali Kahvitus klo 12.30 Tervehdyssanat kaupunginjohtaja Mika Hatanpää Kuudes joulukuuta lapsikuoro Lieriäiset säv. ja san. Kim Kuusi Kankaanpään laulu säv. Liisa Mattila-Oukari, san. Martta Sevio Yö meren rannalla Aliina Pirttikangas, piano H. Kaski Juhlapuhe professori / yrityskummi Jouko Suokas Elämää juoksuhaudoissa Kankaanpään Korsutöpinä säv. G. Dubriansky, san. Usko Kemppi Takaisinpaluu säv. Eino Partanen, san. Saukki – Eino Partanen Kynttilöiden syttyessä säv. Joel Lyons-Sam C. Hart & The Vagabonds, san. Usko Hurmerinta Nuoren puheenvuoro Eelis Erkkilä, abiturientti Kankaanpään yhteislyseo Kertokaa lapsillenne isänmaasta Kankaanpään Sotaveteraanikuoro, säv. ja san. Helena Viertola säestys Reino Rasimus Pienet kukkivat kummut säv. ja san. Ragnar Nyholm Isänmaalleni säv. Paavo Hämäläinen, san. Anni Jokinen Maamme yhteislaulu säv. Fredrik Pacius säestys Kankaanpään Musiikkiopisto

Jari sai kysyä kyselytunnilla

OECD kannustaa Suomea jatkamaan hallituksen aloittamaa talouden uudistamista ja sopeuttamista. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA OECD:n raportti kertoo Suomen talouden sitkeydestä – Koskela syyttää SDP:tä vastuuttomuudesta Eduskunnan kyselytunnilla kansanedustajat keskustelivat muun muassa talousjärjestö OECD:n tuoreesta raportista. Perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Jari Koskela totesi, että raportti kertoo Suomen talouden osoittaneen sitkeyttä vakavien kansainvälisen politiikan luomien haasteiden edessä. Talousjärjestö OECD ennustaa, että Suomen talous alkaa kansainvälisen politiikan luomista haasteista huolimatta vähitellen kasvaa. Järjestö kiittelee myös nykyisen hallituksen parlamentaarisesti sovittua velkajarrua. – Suomea piinaavat kauppapolitiikka tulleineen, Saksan heikko talouskehitys ja Venäjän toimet, kansanedustaja Jari Koskela luetteli Suomen talouden haasteita. Hallitus tekee kasvun politiikkaa Perussuomalaiset katsoo, että hallituksen talouspoliittinen linja vie Suomea oikeaan suuntaan. Koskela muistuttikin OECD:n kannustavan Suomea jatkamaan hallituksen aloittamaa talouden uudistamista ja sopeuttamista. – Tähän me perussuomalaiset olemme sitoutuneet. Suomelta vaaditaan siis lisää toimia, ei vähemmän, arvoisa oppositio. Opposition talouspolitiikalta puuttuu pohja Viime viikkoina on käsitelty oppositiopuolueiden vaihtoehdottomia vaihtoehtobudjetteja, jotka eivät todellisuudessa yritä ratkaista Suomen talouden ongelmia. Vaikka keskeiset oppositiopuolueet ovat sitoutuneet parlamentaariseen velkajarruun, eivät ne vaihtoehdoissaan ole todella sisäistäneet Suomen julkisen talouden lukuisia ongelmia. Koskela sanoi kyselytunnilla, että opposition esittämät vaihtoehtobudjetit ja lukuisat julkiset lausunnot jättävät epäselväksi sen, ymmärtääkö oppositio Suomen julkisen talouden haastavan tilanteen. – Kysymyksiä herättää erityisesti pääoppositiopuolue SDP:n sitoutuminen vastuulliseen talouspolitiikkaan, Koskela totesi viitaten SDP:n puoluejohdon ristiriitaisiin näkemyksiin liittyen julkisen talouden sopeutustarpeeseen ja velkajarruun. LEHTIKUVA/ARKISTO Suomen Uutiset

Pienistä perinnöistä ei enää veroja

Eduskunta hyväksyi kevennykset perintöveroon – Vigelius: ”Yhä useampi suomalainen vapautuu verosta kokonaan” Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen perintö- ja lahjaveron alentamisesta. Perintöveron alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää muutosta oikeansuuntaisena. 30 000 euroa pienempiä perintöjä ei jatkossa veroteta enää lainkaan. Alarajan korotus keventää myös muiden perintöjen verotusta. Lisäksi maksuun tehdään helpotuksia. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius huomauttaa, että selvästi yli puolet suomalaisista perii alarajaa vähemmän. – Nyt tehdyllä muutoksella yhä useampi suomalainen vapautuu perintöverosta kokonaan. Lopuillakin veron määrä alenee useilla sadoilla euroilla. Suunta on oikea, Vigelius toteaa. – Koska perintöveron kokonaan poistaminen osoittautui haastavaksi vaikeassa taloustilanteessa, tämä oikein kohdennettu kevennys oli hyvä kompromissi. Valtio verottaa nyt hieman vähemmän Vigeliuksen mukaan perintöverotuksessa on kyse valtion verotulojen lisäksi myös kohtuudesta. – Kuinka moneen kertaan valtion on oikein verottaa ihmisen tienaamaa, yrittämää, ostamaa ja omistamaa? Tämän päätöksen myötä hieman aiempaa vähemmän, Vigelius toteaa. Ehdotetut lait tulevat voimaan vuoden 2026 alusta. Suomen Uutiset

Susijengi pesi kasvonsa

Koripallo Susijengin sankari ”raivosi” kesken ottelun – paljastaa nyt totuuden Susijengin tähtipelaaja Edon Maxhuni nauroi tempulleen ottelun jälkeen. Suomen Edon Maxhuni herätti huomiota avauspuoliskolla, kun hän nakutti 14 pistettä. Eemil Untamala 1.12. 22:54 Suomen Edon Maxhuni ja Alexander Madsen kuuluivat maanantaina Susijengin suurimpiin sankareihin, kun Suomi voitti Ranskan Espoossa 83–76. Maxhuni heitti jo avauspuoliskolla 14 pistettä ja piti Suomea pinnalla kovatasoista Ranskaa vastaan, Madsen taas loisti varsinkin ottelun lopussa. Tehokkuustilastossa he olivat Suomen ja koko ottelun kärkinimet yhdessä Mikael Jantusen kanssa ja ratkaisivat Susijengin ensimmäisen voiton vuoden 2027 MM-karsinnoissa. Penkiltä aloittaneen Maxhunin tunteet roihahtivat avauspuoliskolla, kun hän reagoi näyttävästi Suomen saamaan hyökkäysvirheeseen. Palkintona oli tekninen virhe, mutta Susijengin paras pistemies paljasti tilanteen olleen laskelmoitu. – Se oli taktinen virhe. Välillä niitä pitää ottaa ja vähän valittaa tuomareille, tähtipelaaja kertoo ja aloittaa seuraavan lauseensa nauraen. – Mä hoidin sen, näitä on otettu aikaisemminkin. Siinä tulee sellainen pieni taktinen vaihdos, joka vähän kääntää peliä. Uskon, että sillä käännettiin ottelua vähän. Edon Maxhuni heitti Ranskaa vastaan 20 pistettä. Edon Maxhuni heitti Ranskaa vastaan 20 pistettä. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva Tunteella pelannut Maxhuni sanoo ottaneensa asian ”puheeksi” myös kesken ottelun apuvalmentaja Teemu Rannikon kanssa. – Koutsit eivät ottaneet sitä virhettä mun puolesta, joten mä otin. Huusin vähän Teemulle myös siitä, Maxhuni kertoo hymyillen. – Mutta se kuuluu asiaan, että saadaan vähän tuomaria ja hallia huuruun. Suomen päävalmentaja Lassi Tuovi kommentoi tilannetta ottelun jälkeen. – Kyllä mä nyt aika paljon huusin, mutta ehkä en tarpeeksi, kun mulla on nyt tämä japanilainen tapa olla kohtelias, Tuovi veisteli. Hän valmentaa Japanin pääsarjassa pelaavaa Yokohaman joukkuetta. Suomalaisluotsi kehui Maxhunin otetta. – Se oli hyvä taktinen, jos se oli noin suunniteltu. – Edon pelaa sydämellään ja se näkyi. Se on myös hänen tapansa, hän oli niin latautunut että se menee vähän yli. Mutta kun on äärimmäisen lataus, niin ennen kaikkea heitto toimii. Lassi Tuovi johdatti Susijengin tärkeään voittoon. Suomi on varmuudella vähintään toisena MM-karsintojen G-lohkossa. Lassi Tuovi johdatti Susijengin tärkeään voittoon. Suomi on varmuudella vähintään toisena MM-karsintojen G-lohkossa. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva Myös avainrooliin noussut Madsen aloitti Ranska-ottelun penkiltä. Hän huudatti loppuunmyytyä kotiareenaa erityisen tärkeällä hetkellä, kun hän upotti kolmosen neljä minuuttia ennen loppua. Samalla valkealalainen nosti Susijengin kahden pisteen päähän ja käynnisti 10–0-pisteputken, josta Ranska ei enää toipunut. Jälkikäteen Madsen kuittaili kolmosestaan Suomen kapteeni Sasu Salinille. – Oli kivaa, kun Sasu ymmärsi, että parempi heittäjä löytyy täältä. Hän teki minulle screenin, yleensä se menee toisin päin, hän virnuili. EM-kisoissa neljänneksi yltäneessä Susijengissä Madsen ei saanut suurta roolia. Hän vihjaa, että tilanne otti myös hieman koville. – Henkilökohtaisella tasolla oli EM-kisojen jälkeen vähän tyhjä olo, vastuu oli aika pientä. Ymmärsin sen, meillä on ihan loistavia pelaajia samalla pelipaikalla, hän avaa. – Mutta se oli pieni herätys siihen, että pitää nousta esiin, jos haluaa pelata maajoukkueessa. Se ei ole itsestäänselvyys täällä, että pääsee kentälle. Suomen superlupaus Miikka Muurinen heitti kaikki kolme pistettään vapaaheittoviivalta. Suomen superlupaus Miikka Muurinen heitti kaikki kolme pistettään vapaaheittoviivalta. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva Ranskaa vastaan Suomi pelaa toistamiseen vasta heinäkuussa, jolloin myös NBA-pelaajat saattavat edustaa maajoukkueitaan. Keskellä kautta se ei ole mahdollista. Susijengi voi siis vahvistua Lauri Markkasella, mutta Ranskalla muutos voi olla entistäkin suurempi. – Me tiedetään se, että kesällä Ranskan rosteri tulee olemaan ihan erilainen. Toivottavasti meilläkin, mutta Ranskalla ihan varmasti. Senkään tähtipelaajat eivät pääse kuitenkaan näihin otteluihin. Suomi kohtaa EM-karsinnoissa seuraavaksi Belgian kahdesti perätysten helmi-maaliskuussa. – Toivotan kaikille tsemppiä kauteen, ja toivon että meidän äijät pysyy terveenä, Madsen sanoo. – Ne Belgia-ottelut ovat tärkeitä.

Jari päivän Satakunnan Kansassa

Vaihtoehtobudjetit paljastavat, kuka maksaa laskun – Hallituksen linja keventää työn verotusta, oppositio kiristäisi arkea ”Vaihtoehtobudjetit ovat tärkeä osa demokraattista prosessia”, Jari Koskela kirjoittaa kolumnissaan. Jari Koskela Eduskunnassa käsiteltiin viime viikolla oppositioryhmien vaihtoehtobudjetteja. Tämä käytäntö aloitettiin vuonna 2011. Vaihtoehtobudjeteissa puolueet voivat esittää omaa politiikkaansa sellaisenaan ilman, että pitää tehdä kompromisseja muiden ryhmien kanssa. Tämän vuoden vaihtoehtobudjeteissa oppositiopuolueita on osaltaan rajoittanut puolueiden sitoutuminen velkajarruun. Se tarkoittaa, että menoja ei voi loputtomasti esittää ainakaan huolehtimatta tulopuolesta. Velkajarru paljastaa nopeasti, kuinka uskottavia puolueiden ratkaisut ovat. Kun menotoiveet kasvavat, SDP:n vaihtoehdossa maksumiehiksi joutuisivat työpaikkoja tarjoavat yrittäjät, autoilijat ja alkutuotanto. Moni näistä SDP:n toimista osuu suoraan maaseudun arkeen. Nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa kiristettäisiin, jakeluvelvoitetta nostettaisiin, vanhemman autokannan verokevennyksiä peruttaisiin, maataloustukea leikattaisiin ja maatalouden fossiilisten polttoaineiden energiaveron palautus poistettaisiin. Turpeen verotukea leikattaisiin ja jopa hevoset joutuisivat leikkuriin. Kun työmatkat ja kuljetukset hoituvat pitkälti autolla, nämä eivät ole pieniä säätöjä. Asuminen ja yrittäminen haja-asutusalueilla olisi entistä kalliimpaa. Samaan aikaan SDP esittää maankäytön muutosmaksua metsäkadon hillitsemiseksi. Käytännössä se tarkoittaa uutta maksua ja epävarmuutta alueille, joissa toimeentulo tulee metsästä, pellosta ja maasta. Keskustan vaihtoehto puolestaan jää vajaaksi. Vuoden 2026 menoja rahoitettaisiin perumalla tulevaisuuden veronkevennyksiä ja poistamalla hankkeita, joita ei vielä hallituksen budjetista löydy. Vihreät verottaisi kaikkea maalla, merellä ja ilmassa ja Vasemmistoliitto esitteli kolmen sivun menolistan ja usean miljardin veronkiristykset. Hallituksen talouslinja vuodelle 2026 on vastuullinen. Työn verotusta kevennetään, ylimpiä ennätyskorkeita marginaaliveroja lasketaan maltillisesti ja erityisesti lapsiperheitä tuetaan verotoimin. Samaan aikaan laskemme ruuan ja polttoaineen sekä pienimpien perintöjen verotusta. Ostovoima on ollut kasvussa kaksi viime vuotta ja kasvaa entisestään vuonna 2026. Vaihtoehtobudjetit ovat tärkeä osa demokraattista prosessia. Niissä näkyy, halutaanko rakentaa Suomea työn ja kotimaisen tuotannon varaan vai tehdä politiikkaa, joka nostaa arjen kustannuksia ja tyhjentää maaseutua entisestään. Perussuomalaisille valinta on selvä. Verotuksen pitää tukea työntekoa ja elämää koko Suomessa, ei rangaista siitä. Suomi ei nouse sillä, että julkisia menoja paisutetaan ja lasku lähetetään yrittäjille sekä maaseudun väelle. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Erityisesti lapsiperheitä tuetaan verotoimin. Lue lisää kirjoittajalta Jari Koskela

Hoosiannasunnuntai

1. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika Kuninkaasi tulee nöyränä Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis). Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Raamatun tekstit Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Mark. 11:1–10 Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 11 Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan Öljymäen rinteelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Heti kun te tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin.” Opetuslapset lähtivät ja löysivät varsan, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He ottivat sen. Paikalla olevat ihmiset kysyivät: ”Mitä te oikein teette? Miksi te viette varsan?” He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. Monet levittivät vaatteitaan tielle, toiset taas lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat: - Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa!

Valtiovarainministeri Riikka Purra jaksaa

Näin on marjat Pihlajan vaikka ovatkin jo pudonneet tai lintujen syömiä! Riikka Purra Olen varoitellut Suomen valtion velkakehityksestä tasaisin väliajoin – viimeksi eduskunnassa velkajarrukeskustelussa – ja monien mielestä liian negatiivisesti ja turhia piruja seinille maalaillen. Kuluvana vuonna valtion budjettitalouden alijäämä ilman korkomenoja on noin 11 miljardia euroa. Otamme velkaa lisää siis valtavan määrän. Valtiolla on velkaa pian 200 miljardia euroa. Tämä siis siitä huolimatta, että olemme päättäneet julkista taloutta vahvistavista toimista jo nyt 10 miljardin edestä. Menoja on karsittu ja verojakin jouduttu korottamaan. Suhdanne on ollut valitettavan huono, joten julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet hidastavat velkaantumista täydellä painollaan vasta suhdanteen käännyttyä. Ja kyllä, leikkaukset leikkaavat myös kasvua lyhyellä aikavälillä. Tekemättä ei voi silti jättää. Tilanne maailmalla ei ole helpottanut urakkaa: tullikilpailut, sota Ukrainassa. Kasvu on vaatimatonta Saksassa, joka on meille keskeinen vientimaa. Ja kaiken sen päälle Suomen melko tavalla vaatimaton kasvu jo 18 vuoden ajan. Suomen kansantalouden perimmäinen ongelma on yhtäältä talouskasvun puute, toisaalta liialliset rakenteelliset menot julkisessa taloudessa. Menojen karsimista täytyy jatkaa seuraavassa hallitusohjelmassa. Arvioni on, että noin 10 miljardin sopeutuskokonaisuus on välttämätön. Emme voi teeskennellä ja uskotella kasvun riittävän. Seuraavan hallituksen ohjelma talouspolitiikan osalta tulee olemaan siis kriittinen Suomen luottokelpoisuuden kannalta. Velkasuhde on saatava laskuun vuodesta 2027 alkaen. Nämä ratkaisut kannattaa tehdä kohtuullisen sään aikana. Emme tee säästöjä EU:n vuoksi, vaan siksi, että voisimme jättää lapsillemme paremman maan. Puolustusmenojen raju kasvu iskee erityisesti vuosikymmenen loppupuolella. Sote-menot jatkavat ripeää kasvuaan. Soten kokonaisuuden osalta on selvää, että nykyinen malli johtaa suuriin ongelmiin ja seuraava hallitus joutuu korjaamaan valuvikaista rahoitusmallia. Tämä hallitus ei suuriin muutoksiin ehdi, sillä valmistelu vie kauan aikaa ja se on tehtävä huolellisesti tietoon perustuen. Liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen on realismia. Tämä vain korostaa sitä, mitä olemme tähän saakkakin tehneet. Yhtäältä säästäneet, toisaalta luoneet kasvutoimia, jotta tulevaisuus olisi parempi. Kasvu syntyy liiketoiminnasta, yksityiseltä sektorilta. Tarvitsemme entistä enemmän realismia ja kykyä tunnustaa ikävät tosiasiat. Tehottomiin yritystukiin ei ole varaa, työn pitää olla kannustavaa, tulonsiirtoihin nojaava maahanmuutto on huono diili. Tarvitsemme kansantalouden kokonaisvaltaisen kasvuremontin. Sen täytyy koostua koulujemme opetuksen ja oppimisen korjauksesta, vaatimustason nostosta kaikkialla, perusteellisesta priorisoinnista ja menoleikkauksista sekä rakenneuudistuksista. Terve kasvu syntyy markkinatalouden pohjalta, ei ylläpitämällä OECD-maiden suurimpiin kuuluvaa julkista sektoria tai keksimällä uusia tukia jaettavaksi sinne tänne. Olemme tehneet jo paljon suunnan korjaamiseksi, mutta lisää tarvitaan. EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen kertoo siitä, että kymmenien vuosien aikana tehty väärä talouspolitiikka johtaa huonoihin tuloksiin. Suuntaa on muutettava nyt, kun ulkopuolellakin nähdään Suomen valtiontalouden heikko kehitys. Liiallisen alijäämän menettely ei tarkoita sitä, että EU päättää rahojemme käytöstä, mutta se on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta, jos suunta ei muutu. Otamme varoituksen vakavasti. Toimiin on jo ryhdytty, ja sopeutuksia viedään edelleen täytäntöön budjettiriihen päätösten mukaisesti. Kasvun oraita on onneksi myös näkyvissä: jäänmurtajia, energiaklusterin tapahtumia, investointeja ja kotitalouksien kasvavia kulutussuunnitelmia. Nyt vain täytyy jatkaa ja tehdä vielä paremmin.