AFD:n vaalitulos enteileekö myös Suomeen

Kelan hurjat luvut julki: Jo yli 40 % perustoimeentulotuista vieraskielisille – Vigelius: ”Täysin kestämätöntä’’ Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta. Kelan mukaan aiempaa pienempi osuus vieraskielisestä väestöstä saa eri tukia. Silti vieraskielisten osuus kaikista maksetuista tuista on jatkanut kasvuaan. Kun vuonna 2017 vieraskielisille maksettiin perustoimeentulotuesta 24 % eli 172 miljoonaa euroa, vuonna 2025 osuus oli jo yli 40 % eli 408 miljoonaa euroa. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lukuja pysäyttävinä. – Vieraskielisten osuus Suomen väestöstä on reilut 11 %. Silti vieraskielisille maksetaan yli 40 % perustoimeentulotuesta sekä yli 30 % työmarkkinatuesta ja takuueläkkeistä. Asumistuistakin 25 %. Yliedustus tuensaajissa on moninkertainen, Vigelius sanoo. – Jos sama jatkuu, lähivuosina jo puolet perustoimeentulotuesta maksetaan vieraskielisille. Tilanne on täysin kestämätön. Suomalainen sosiaaliturva ei voi olla tarjolla kaikille Vigeliuksen mukaan vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön korostuminen sosiaaliturvan saajissa on ilmiö, joka havaitaan jo ympäri Eurooppaa. – Suomessa on pakko alkaa eriyttämään sosiaaliturvaa Suomen kansalaisten, pitkään luvalla oleskelleiden ja juuri maahan muuttaneiden välillä. Suomalainen sosiaaliturva ei voi eikä sen tule olla jokaiselle tulijalle tarjolla ensimmäisestä päivästä lähtien, Vigelius päättää. Kelan laskelmissa vieraskielisiksi määriteltiin ne henkilöt, joiden äidinkielenä on Kelan etuusrekisterissä jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saamen kieli. Suomen Uutiset

Piispa mukana Siikasten kirkon remontin jälkeisessä käyttöönotossa

Piispa Mari Leppänen Siikaisten kirkko Pohjois-Satakunnassa on korjattu huolellisesti ja rakkaudella. Tänään kirkko otettiin remontin jälkeen uudelleen käyttöön. Kankaanpään seurakunnan väki liittyi aikaisempien sukupolvien ketjuun, jotka ovat pitäneet tästä rakkaasta rakennuksesta hyvän huolen. Lämmin kiitos siitä. Siikaisten kirkko on avara ja tilava. Kun uusi puukirkko valmistui vuonna 1889, sinne mahtui istumaan peräti 1200 ihmistä. Se on aika paljon kunnassa, jossa asuu tällä hetkellä 1229 asukasta. Kiitollisuuden sunnuntain valoisat tunnelmat sopivat hyvin juhlamessuun, joka kokosi suurenjoukon ihmisiä kiittämään omasta kotikirkosta. Saarnasin juhlamessussa Johanneksen evankeliumin kertomuksesta, jossa Jeesus kohtaa ihmisen perimmäisen yksinäisyyden Betesdan altaalla. Jeesus ei torju sairasta, ei sairautta, ei ulkopuolisiksi itseään kokevia. Hän kutsuu lähelleen muiden hylkäämiä, eri tavoin ahtaalla olevia. Hän pysähtyy, kohtaa, auttaa ja parantaa. Hän näkee ihmisen, joka kokee jääneensä muiden jalkoihin. Hän näkee sen, jonka muut ovat ohittaneet. Hän huomaa sen, joka ajattelee: "Minulla ei ole ketään." Hän näkee myös meidät ja pysähtyy sinun kohdallesi. Jumala, joka on sinut luonut, rakastaa sinua. Hän on luvannut pitää sinusta huolen. Saat olla turvassa kaiken sen keskellä, missä elämääsi elät. Hyvän Jumalan siunausta Kankaanpään seurakunnan ja kaikkien Siikaisissa asuvien elämään!

4.9. Jatkosodan päättymisen päivän juhlallisuudet

4.9. Jatkosodan päättymisen 14. Muistokonsertissa Kankaanpään Niinisalon Sotilaskodissa esiintyjät ovat kuvissa. Kankaanpään Korsutöpinä on eka kuvassa ja aloitti musiikkiohjelman allekirjoittaneen tervetuliaispuheen jälkeen. Seuraavaksi lauloin Porin Mieslaulun seniorikuoro ennen Porin Prikkatin tervehdyksen esittäneen apulaiskomentaja Vesa Helmisen puheenvuoroa. Anne Mattila esitti kolme laulua ja sitten juhlapuhujana toiminut työministeri Matias Marttinen piti vaikuttavan Suomen itsenäisyyden säilyttäneen sotiemme sukupolven uhrautuvaa työtä korostaneen puheen korostaen koko kansan yhteishenkeä nykyisen vaikean tilanteen johdosta itsenäisyytemme säilyttämiseksi. Lopuksi porilainen puhallinorkesteri SVeitsikko soitti ja säesti yhdessä seisaaltaan lauletun Veteraanin iltahuudon: Hoivatkaa, kohta poissa on veljet. Muistakaa, heille kallis ol maa. Kertokaa lastenlapsille lauluin. Himmetä ei muistot koskaan saa. Sotilaskoti tarjosi munkkikahvit ja kiitollista yleisöä oli kolmisensataa!

Toritapahtumia

SM-mitalimiehet asialla Sinikan konserttilipun voittajan arvonnassa Kankaanpään torilla! Jakoi julkaisun tekijältä Sinikka Aaltonen Tänään torstaina Kankaanpään toripäivillä arvottiin Sinikan Syyskonserttiin pääsylippu 🎶 Lämpimät Onnittelut Reijo Selvänen 🌹 Onnettarena toimi Anssi Joutsenlahti ja virallisena valvojana Armas Liimu Anssi Joutsenlahti Eeva ja Sulo Kauhajoelta kävivät Kankaanpään torstaitorilla ja meilla kotona kahveilla Ja molemmista jutuista myös kuva fb-sivullani

Suurin vedätys

Riikka Purra Hallitus on tehnyt hallitusneuvotteluiden jälkeen kolme kertaa lisää uusia säästöjä. Jokaista niistä demarit on vastustanut. Puolueen koko intohimo tällä kaudella on kohdistunut kyseiseen asiaan eikä juuri mihinkään muuhun. Ja nyt sitten - kun viimeisimmät uudet säästöt päätettiin keväällä ja vietiin budjettiin nyt - Lindtman on keksinyt, että NYT. PITÄISI. VIELÄ. TEHDÄ. LISÄÄ. SÄÄSTÖJÄ. Puolue, joka ei ole hallituksessa ollessaan kyennyt tekemään ainuttakaan säästöä, ja oppositiossakin vastustanut niistä lähes jokaista, vaatii hallitukselta nyt isompia saksia. ➡️ Tämä demarikeksintö on todennäköisesti vuosikymmenen suurin talouspoliittinen vedätys.

Niilo Kemppen kirjoitusta

Niilo Kemppe · Esko Esé Saajanto Anssi Joutsenlahti lupasi jo vuoden 2011 eduskuntavaalien alla lahjoittaa palkkionsa Pohjois-Satakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavalle kuntayhtymälle (PoSa / aiemmin kansanterveystyön liikelaitoskuntayhtymä). Rahat käytettiin kahden hoitotyöntekijän palkkaamiseen oppisopimuksella. Hän perusteli tekoa vastalauseena ”likaiselle puoluerahoitukselle ja ylenpalttiselle ahneudelle” sekä sillä, että hän pärjäsi rovastin eläkkeellään.  Kun hänet valittiin varapuhemieheksi, hän lahjoitti myös puhemiespalkkion. Yhteensä lahjoitus oli noin 5 000 euroa kuukaudessa, ja vaalikauden aikana summa nousi noin 200 000–240 000 euroon.  Joutsenlahti jätti eduskunnan vuoden 2015 vaaleissa. Lahjoituksen päätyttyä kaksi rahoilla palkattua hoitajaa menetti työnsä, koska kuntayhtymällä ei ollut resursseja jatkaa työsuhteita.  Tämä on dokumentoitu muun muassa Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa, Ylellä ja Wikipediassa. Joutsenlahti on rovasti, valtiopäiväneuvos ja Kankaanpään kunnanvaltuutettu ja kirkkovaltuutettu.

Purran kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa

Purra: Varo vasemmiston veromoukaria Vasemmistopuolueet pelaavat Suomen taloudella venäläistä rulettia esittämällä jopa yhdeksän miljardin euron veronkiristyksiä, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.). ”Talouskasvusta jäisi jäljelle vain Suomenlahdelle katoavat laivojen perävalot.” Kolumni Riikka Purra Suomen talous on kääntynyt selvään ja laaja-alaiseen kasvuun. Teollisuus, vienti, investoinnit ja kulutus näyttävät vihdoin elpymisen merkkejä pitkän matalapaineen jälkeen, samoin luottamus niin kotitalouksissa kuin yrityksissä. Kunhan työttömyys saadaan laskevalle uralle ja lisää työpaikkoja suomalaisille, alkaa käänne näkyä positiivisesti yhä useamman elämässä. Samaan aikaan esitetyt valtavat veronkiristykset SDP:n ja vasemmiston suunnalta olisivat toteutuessaan juuri tälle kasvulle turmiollisia. Vasemmistopuolueet pelaavat Suomen taloudella venäläistä rulettia esittämällä jopa yhdeksän miljardin euron veronkiristyksiä, jotka otettaisiin suoraan esimerkiksi yrittäjien, työntekijöiden ja kuluttajien selkärangasta. Puheenjohtaja Minja Koskela (vas) pohdiskeli tämän ysimiljardisen veroluodin vaikutuksia varsin kevyesti: ”kun ruvettaisiin koostamaan näistä tietynlaista kokonaisuutta, pohdittaisiin myös sitä, onko sillä kerrannaisvaikutuksia”. Jos valta vaihtuisi ensi keväänä veromoukaria heiluttavalle vasemmistolle SDP:n johdolla, talouskasvusta jäisi jäljelle vain Suomenlahdelle katoavat laivojen perävalot. Pakosuunnitelmiaan hioisivat niin huipputeknologia, teollisuuden tuotantolinjat kuin osa terävimmästä inhimillisestä pääomastammekin. Julkisen talouden krooninen alijäämä ei ole yritysten tai työntekijöiden syy. Julkinen talous on sopeutettava siihen kantokykyyn, jota maamme pystyy todellisuudessa kantamaan. Tämän hallituksen sopeutuslinjaa on jatkettava tulevalla kaudella. On rehellistä tunnustaa, ettei säästöurakka ole helppo. Se, että viennin kirkkaimmilla tähdillä, Nokialla, Koneella ja Iceyella pyyhkii lujaa, on mahtava asia. Pelkkä kirkkain keihäänkärki ei kuitenkaan yksin riitä kääntämään koko maan työllisyyttä kestävään nousuun. Katse on käännettävä pienten ja keskisuurten yritysten arkeen. Juuri niin sanotut ”mies ja Hiace”- tai ”nainen ja Yaris”-yritykset ovat Suomen työllisyyden ja arjen moottori. Jos yksinyrittäjä ei uskalla tai pysty palkkaamaan sitä ensimmäistä tai toista työntekijäänsä, koko Suomen kasvu tulee tyssäämään seinään. Yksi suurimmista esteistä pienten yritysten työllistämiselle on kireän verotuksen ohella kohtuuttomaksi paisunut YEL-maksurasite. Loppukauden tärkeimpiä haasteita onkin purkaa Marinin hallituksen yrittäjille neuloma YEL-pakkopaita. Solmut ovat osoittautuneet tuskallisen konstikkaiksi, sillä järjestelmän on turvattava yrittäjän eläketurva ilman, että se tukahduttaa yrittämistä alkuunsa. Viimeisenä haasteena on ollut tulojen reaaliaikaisuuden kankeus. Yrittäjille on saatava käyttöön tulorekisterin kautta reaaliaikainen ansiotulotieto. Visio on kuukausitasoinen, tulorekisteristä automaattisesti saatava ansiotieto sekä entistä laajemmat vapaudet päättää omasta vakuuttamisestaan. Suomi nousee vain työnteolla ja yrittämisellä – ei veromoukarilla.