torstai 19. helmikuuta 2026

Se oli niin lähellä...

Yhdistetyn joukkuesprintin hopeamiehet Eero Hirvonen ja Ilkka Herola. Kultaa Norjalle ja pronssi Itävallalle.

keskiviikko 18. helmikuuta 2026

Wille jo toistamiseen ministeriksi

Wille Rydman on uusi sosiaali- ja terveysministeri – ”Joudumme jakamaan niukkuutta” © Kuva Lauri Heikkinen/ Valtioneuvoston kanslia HALLITUS Orpon hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso jätti eroanomuksen ministerin tehtävästä viime viikolla. Juuso kertoi samalla jäävänsä toistaiseksi sairauslomalle. Perussuomalaiset ilmoitti keskiviikkona Juuson tilalle tulevasta uudesta ministeristä. Hän on Wille Rydman, joka on jo toiminut Orpon hallituksessa elinkeinomisterinä, ennen kuin pesti annettiin Sakari Puistolle. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi tiedotustilaisuudessa, että Rydman on selvinnyt aikaisemmin pahoistakin paikoista. – Olen hyvin luottavainen, että hän ei hätkähdä, vaan toimii hallituksessa täsmällisesti ja hyvin. Purran huomautus siitä, että hän uskoo Rydmanin pystyvän toimimaan myös median ja opposition kanssa, sai tulevan ministerin hymyilemään. Rydman muistetaan pitkällisestä riidastaan Helsingin Sanomien kanssa johtuen lehden julkaisemista artikkeleista. Rydman myönsi, että sosiaali- ja terveysministerin salkku on varmasti hallituksen vaikeimpia, mutta myös tärkeimpiä. Yksi suurimmista haasteista on, miten sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan järjestää niin, että ne voidaan rahoittaa myös tuleville sukupolville. – Joudumme jakamaan niukkuutta, tekemään asioita mahdollisimman tehokkaasti.

tiistai 17. helmikuuta 2026

Neljäs pronssimitali, nyt Ilkka Herolalle

Milano-Cortinan olympialaiset 2026 Pronssipaukku: Ilkka Herola pudotti norjalaisen kanveesiin Suomalainen sieti maitohappoa ratkaisevalla tavalla paremmin kuin Norjan hurja hiihtäjä Andreas Skoglund. Näin Ilkka Herola tunnelmoi olympiapronssimitalistina IOC Tekijän kuva Santtu Silvennoinen Tänään klo 17:12 Val di Fiemme Ilkka Herolan taktiikka ennen yhdistetyn 10 kilometrin hiihto-osuutta oli yksinkertainen: ensimmäisellä 2,5 kilometrin lenkillä Jens Oftebron johtama kovien hiihtäjien kopla kiinni, koukku selkään, hetki vähän helpommin ja sitten mitalivääntöön. – Tuntui ihan uskomattoman pahalle fyysisesti. Tiesin, että jos rimpuilee mahdollisimman lähellä kärkiporukkaa, mitali on todennäköisesti siinä, Herola kommentoi. Puolimatkaan mennessä mitalipelistä tuli neljän kauppa. Yksi kvartetista Oftebro, Johannes Lamparter, Herola ja Andreas Skoglund jää ilman palkintoa. Vauhti kiristyi kolmannen kierroksen alussa olevaan radan jäykimpään nousuun. – Kolmosrundin alkupuoli oli paha. Siinä koeteltiin. Skoglund alkoi tippumaan. Minulla oli selkeä tilanne: porukassa pysyminen tuo mitalin tai jos tipahtaa, se on herran haltuun. Yritin pysyä peesissä ja roikkua. Ratkaiseva isku Ilkka Herola (vas.) kypsytti Norjan Andreas Skoglundin. Itävallan Lamparter oli mäkiosuuden jälkeen päässyt matkaan 24 ja Norjan Oftebro 10 sekuntia ennen suomalaista. He olivat suomalaista hieman tuoreempia, kun kirkkaimmasta mitalista hiihdettiin. – Johannes ja Jensillä oli oma kultapeli käynnissä. Minulla oli sitä kultakiriä ajatellen eväät syöty. Herolan kannalta oleellisinta oli, ettei maailmancupin kiertueen viidenneksi paras hiihtomies Skoglund pääse pronssikilpailuun. Siksi suomalainen lähti vetämään kärkitrioa. – Johannes ja Jens ottivat pieniä nykäisyjä, kunnes jäivät seisomaan. Minun piti päästä mahdollisimman pian maaliin. Skoglund oli vielä 7,5 kilometrin hiihdon jälkeen 6,4 sekunnin päässä pronssista, mutta Herolan veto viimeisen kierroksen ensimmäiseen nousuun pudotti norjalaisen kanveesiin. – Se oli mäkiosuuden jälkeisistä lähtökohdista onnistunut suoritus. Yksi hienoimmista hiihtämistäni kilpailuista, Herola myhäili. Viimeisen kierroksen aikana Oftebro ja Lamparter karkasivat odotetusti kultaan ja hopeaan, mutta Herolan pronssia on syytä pitää voitettuna. Skoglund pehmeni Herolan iskun jälkeen yli 25 sekunnin päähän suomalaisesta. – Ei olisi pitänyt mennä niin kovaa ensimmäisillä kierroksilla. Väsyin liikaa, kun jouduin tekemään niin paljon töitä, Skoglund harmitteli. – Tämä oli rankka kisa. Väsyin pahasti, hän lisäsi. FAKTAT Yhdistetyn suurmäen kilpailu: 1. Jens Lurås Oftebro NOR 2. Johannes Lamparter AUT +5,9 3. Ilkka Herola +14,8 4. Andreas Skoglund NOR +41,9 5. Eero Hirvonen +46,5 6. Einar Lurås Oftebro NOR +49,3 7. Kristjan Ilves EST +1.01,4 8. Stefan Rettenegger AUT +1.09,7 9. Vinzenz Geiger GER 1.36,1 10. Johannes Rydzek GER 1.37,2 – -- 16. Wille Karhumaa 2.43,8

maanantai 16. helmikuuta 2026

Pojat, kansan urhokkaan

Pidin jopa kolmessa eri tilaisuudessa viime viikolla tämän puheen: Porilaisten marssi Mel. säv. Chr. F. Kress, san. J. L. Runeberg, suom. H. Klemetti Pojat, kansan urhokkaan, Mi Puolan, Lützin, Leipzigin ja Narvan mailla vertaan vuoti, Viel' on Suomi voimissaan, Voi vainolaisten hurmehella peittää maan. Pois, pois rauhan toimi jää, Jo tulta kohta kalpa lyö Ja vinkuen taas lentää luoti. Joukkoon kaikki yhtykää, Meit' entisajan sankarhenget tervehtää. :,: Kauniina välkkyy muisto urhojemme, Kuolossa mekin vasta kalpenemme; Eespäin rohkeasti vaan, Ei kunniaansa myö sun poikas milloinkaan! :,: :,: Uljaana taistolippu liehu, Voitosta voittohon sä vielä meitä viet! Eespäin nyt kaikki, taisto alkakaa Saa sankareita vielä nähdä Suomenmaa! :,: Nämä meille satakuntalaisille tutut Porilaisten marssin sanat johdattavat meidän ajatuksemme isänmaamme historian todella raskaisiin vaiheisiin. Ne tulevat väistämättä mieleen, kun pakosta tarkastelee maailmamme nykyistä lievästi sanottuna sekasortoista tilaa, että miten selviämme eteenpäin.1300 km yhteistä rajaa omaava naapurimme on käynyt jo 4 v räikeää hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan tuhoten lukemattomilla droneillaan nytkin kovilla pakkasilla kaupunkien lämpölaitoksia ja voimaloita. Ja toinen suurvalta Atlantin takana, on ollut turvanamme esim. Natossa, johan suurella yksimielisyydellä liityimme ja on meillä kahdenvälinen puolustusliittokin USA:n kanssa, mutta nyt sekin on käynyt arvaamattomaksi kovine puheineen ja arvaamattomine tekoineen. Oman maamme vaikeaa historiaa tulin pohtineeksi luettuani Teemu Keskisarjan kirjan Murhanenkeli Kaarle X!! aikaisesta v.1700 alkaneesta Suuresta Pohjansodasta ja muistellen sitten 1808-09 käytyä Suomen sotaa, jonka monista urhoollisista taisteluista kertoo J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat. Vaikka näissäkin sodissa Ruotsi-Suomi hävisi niin kuitenkin kaikki kääntyi parhaaksemme ja Venäjän yhteydessä saimme autonomian suuriruhtinaskunta sadaksi vuodeksi, jona aikana kasvoimme kansakunnaksi ja voimme julistautua Venäjän vallankumouksen jälkeen itsenäiseksi joulukuun 6.p:nä 1917. Tässä kaikessa saamme nähdä Kansojen Kaitsijan Taivaallisen Isämme johdatusta ja siunausta ja sen jälkeenkin olemme selvinneet ikävästä v.1918 sodasta ja yhtenäisenä kansakuntana kuten eduskunnan puhemies Väinö Hakkilakin totesi selvisimme Talvisodan ihmeestä: Suurin saavutuksemme, ihanin voittomme kuluneiden raskaiden kuukausien aikana on se täydellinen yksimielisyys, joka on liittänyt kansamme yhteen ankaran koettelemuksen aikana ja edelleen Jatkosodasta. Meillä on ollut ikään kuin rukousrintaama kansamme yllä ja näin eritoten juuri täällä Satakunnassa rukoilevaisalueella, meilläkin Kankaanpäässä kirkkomaallamme on jopa rukoilevaisjohtaja Matti Pukanhaavan patsas, prof. Osmo Tiililä on kirjoittanut Taulunkylässä asuneesta Frans Ulvaasta kirjan Suomalaista kokemuskristillisyyttä ja Vihtiläjärveltä ovat Oskari Rajakallio, Severiina Santasalo sekä Kulhuan Nikodeemus ja Teemu. Tähän sukupolvia yhdistävään rakentavaan rukousrintamaan maamme ja kansamme puolesta saame mekin huonoinakin rukoilijoina liittyä ja todeta kuten VT:n Samuel-profeetta totesi, kun Israel oli saanut voiton sitä vainonneista filistealaisista: Tähän asti on Herra meitä auttanut. Näin saamme nähdä itsenäisyytemme syntymisen ja säilymisen Jumalan hyvänä lahjana, josta saamme kiittää ja ylistää. Kansakuntamme työ ja tarmo ja SISU ja Jumalan armo ja siunaus eivät sulje toisiaan pois. Apostoli Paavalin tavoin saamme tunnustaa: Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole turha, ja se, mitä olen tehnyt en kuitenkaan ole tehnyt minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani. Niinpä näissä nykyisissäkin maailman myllerryksissä voimme luottaa, että kun Jumala on näin paljon vaivaa nähnyt kansamme eteen ei hän varjelustaan vedä vastakaan pois, mutta kunpa mekin osaisimme kaikesta maamme kokemasta vetää kansakuntana ja itse kukin oikeat johtopäätökset esim. Psalmin 50:15 mukaisesti, miten Jumala sanoo: Avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua ja sinun pitää kunnioittaman minua. Ja näin myös kansallisen itsenäisyytemme ja vapautemme takuuna saamme pitää Vapahtajamme meitä kohtaan osoittanutta rakkautta aina ristinkuolemaan asti menemistä syntiemme anteeksiantamiseksi, ja niinpä Jeesus sanoo: Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teidät vapaiksi. Näin tässäkin ajassa saamme iloita Isänmaastamme ja nostaa juhlapäivinämme siniristilippumme laulaen: KuIn taivas ja hanki Suomen on värisi puhtahat, sinä hulmullas mielemme nostat ja kotimme korotat Ja vielä rohkaisuksi ensi sunnuntain teksteistä: Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa.

sunnuntai 15. helmikuuta 2026

Laskiaissunnuntaina

Laskiaissunnuntai (Esto mihi) Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait Jumalan rakkauden uhritie Sunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. Sunnuntain latinankielinen nimi esto mihi (= ole minulle) on puolestaan saatu päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps. 31:3). Jeesuksen julkinen toiminta saavuttaa käännekohtansa. Vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkaa. Mutta juuri tällä tiellä Ihmisen Poika kirkastetaan. Jumalallinen rakkaus voittaa antaessaan itsensä alttiiksi kuolemaan asti. Tarvitsemme silmiemme avautumista, jotta näkisimme, miten Jeesus kärsii meidän puolestamme ja koko maailman puolesta. Vapahtaja kysyy myös meiltä itsemme alttiiksi antamista Jeesuksen seuraamisessa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 12:25–33 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 12 Jeesus sanoi: ”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän. Jos joku tahtoo olla minun palvelijani, seuratkoon minua. Missä minä olen, siellä on oleva myös palvelijani, ja Isä kunnioittaa sitä, joka palvelee minua. Nyt olen järkyttynyt. Mitä sanoisin? Isä, pelasta minut tästä hetkestä! Ei! Juuri tähän on elämäni tähdännyt. Isä, kirkasta nimesi!” Silloin kuului taivaasta ääni: ”Minä olen sen kirkastanut ja kirkastan jälleen.” Paikalla oleva väkijoukko kuuli äänen ja sanoi ukkosen jyrähtäneen. Jotkut kyllä sanoivat: ”Enkeli puhui hänelle.” Silloin Jeesus sanoi: ”Ei tämä ääni puhunut minun tähteni, vaan teidän tähtenne. Nyt tämä maailma on tuomiolla, nyt tämän maailman ruhtinas syöstään vallasta. Ja kun minut korotetaan maasta, minä vedän kaikki luokseni.” Näillä sanoilla Jeesus ilmaisi, millainen tulisi olemaan hänen kuolemansa.

lauantai 14. helmikuuta 2026

Riikka Purra kankaanpäässä

Valtiovarainministeri Riikka Purraa kokoontui kuulemaan ja tapaamaan väkeä pakkasessakin! Jari Koskela Riikka Purra kävi tänään vierailulla Kankaanpäässä. Pakkasesta huolimatta väkeä riitti. Hyvää ystävänpäivää! Sinikka Aaltonen Kyllä oli mukava päivä 👍💎🇫🇮 Piilota Anssi Joutsenlahti Kankaanpäässä oli makkaratarjoilu torilla ja kahvit PerusPesällä. T E R V E T U L O A 😘 😍 🥰 😊 Ja HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

perjantai 13. helmikuuta 2026

Lenkki -18 pakkasessa kahdeksan miehen voimin

Tunnin Lenkki Roktähti Juissi Läskinen Tänään en itse ehtinyt lenkille juontokeikka kiireiden vuoksi mutta ehdin kuitenkin maalialueelle ottamaan kuvan lenkillä olleista kahdeksasta lenkin suorittaneesta "pakkasukosta". Anssi tai Unto varmaankin kertoo matkasta? Ainakin kaikki ovat ehjinä vaikka olikin perjantai 13. Anssi Joutsenlahti Tunnin Lenkiltä palatessa liikuntakeskuksen ulkoseinämittari näytti jo -18 astetta, menimme Rivieran uimarannalta opistolle, nousimme Järventaustaan ja takaisin Veteraanikatua ja Tapalankatua 5,5 km kahdeksalla hengellä kuten kuvastakin näkyy! 😊😘 😍 🥰 😉