Ruska-aika parhaimmillaan

Pieni videokuvaus Fb-sivullani

Ei pakkoruotsia

UUTISET PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus: Perussuomalaiset hakee ”pakkoruotsista” uutta ”jytkyä” Kreeta KarvalaPerussuomalaiset julkisti maanantaina provosoivan suomalaisuusohjelman, jonka mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu pitäisi lopettaa, kirjoittaa Kreeta Karvala. . Puheenjohtaja Riikka Purra luotsaa perussuomalaisia kohti ensi kevään eduskuntavaaleja. JENNI GÄSTGIVAR Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Perussuomalaisten mukaan ruotsin kielestä pitäisi tehdä valinnainen kieli peruskouluissa ja luopua sitä koskevista vaatimuksista toisella asteella sekä korkeakouluissa. Perustuslain mukaan suomen ja ruotsin kielillä on yhdenvertainen asema Suomen kansalliskielinä, mutta persujen mukaan nykykäytännöt edustavat lain ylitulkintaa. Perussuomalaiset syyttää myös pakollisia ruotsin kielen opintoja suomenkielisten minäkuvan ja kielellisen samaistumisen häiritsemisestä. Väitteet ovat outoja. Kielten osaaminen ei vaikuta ihmisen kansallisuusidentiteettiin, vaan lisää muiden kulttuurien ymmärrystä ja parantaa uramahdollisuuksia. Kuten odotettua, perussuomalaisten ulostulo käynnisti saman tien provosoituneen keskustelun ruotsin kielen asemasta ja merkityksestä. Se oli varmasti puolueen tarkoituskin. Perussuomalaiset on kaivanut tunteita herättävän teeman naftaliinista, sillä puolue ehkä toivoo vuoden 2011 ”tilipäivän eli jytkyn” toistuvan ensi kevään eduskuntavaaleissa, sillä vuonna 2011 ”pakkoruotsin” vastustaminen oli yksi puolueen keskeisistä vaaliteemoista ja myös leikkauskohde. Sen sijaan esimerkiksi puolueen vuonna 2020 julkaisemassa media- ja kulttuuripoliittisessa ohjelmassa ei mainittu sanallakaan ”pakkoruotsin” kiroja, vaan oltiin huolissaan siitä, että ”englannin ylivalta ja maahanmuutto haastavat suomen kieltä monella rintamalla”. Asiasta kirjoitti HS 16.11.2021. Nyt perussuomalaisten tuoreessa ohjelmassa kuitenkin linjataan, että englannin osaaminen on osa yleissivistystä. Tosin puolue on silti yhä huolissaan englannin kielen yleistyvästä käytöstä Suomessa. Perussuomalaiset on osin oikeassa puolustaessaan suomen kielen asemaa etenkin englannin kielen puristuksessa. Suomessa on syytä olla huolissaan etenkin siitä, että monissa kaupungeissa on jo kouluja, joissa ei puhuta suomea, vaan lapset ja nuoret käyttävät keskinäisessä kommunikaatiossaan huonoa ”YouTube”-englantia. Maahanmuuttajalasten kategorisesta ruotsin kielen opetuksesta seuraa nykyisin se, että kun he siirtyvät yksivuotisesta valmistavasta opetuksesta peruskouluun, heidät pistetään ruotsin kielen tunneille, vaikka he eivät osaa edes suomea kunnolla. Siksi etenkin maahanmuuttajalapsille kannattaisi ruotsin kielen opetuksen sijaan lisätä suomi toisena kielenä tunteja. Toinen kielitaitoon liittyvä ongelma on se, että viime vuosina suomalaisten vieraiden kielten, kuten ranskan, saksan ja espanjan osaaminen on kaventunut englannin kielen puristuksessa. Suomi on viennistä elävä maa, jossa kaupankäynti ja poliittisten suhteiden ylläpito edellyttävät vahvaa kieli- ja kulttuuriosaamista. Suomi ja ruotsi ovat maamme virallisia kansalliskieliä ja niiden osaaminen kuuluu yleissivistykseen. Ruotsin kielen osaamisesta on suuri apu yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Me olemme monessa asiassa samassa veneessä niin kaupankäynnin, energian kuin turvallisuusratkaisujenkin osalta. Yhteistyön merkitys korostuu etenkin nyt, kun Venäjä toimii vihamielisesti ja pohjolan puolustusta rakennetaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa

Välikysymystä pukkaa

POLITIIKKA Marinin hallitus sai eduskunnalta luottamuksen: 91–73 Opposition välikysymys koski vanhuspalveluita ja terveyspalveluiden kriisiytymistä. Arkistokuva eduskunnan täysistunnosta viime toukokuulta.Arkistokuva eduskunnan täysistunnosta viime toukokuulta. Arkistokuva eduskunnan täysistunnosta viime toukokuulta. INKA SOVERI Tekijän kuva Mika Koskinen mika.koskinen@iltalehti.fi Tänään klo 13:14 Sanna Marinin (sd) hallitus on saanut eduskunnalta luottamuksen äänin 91–73 eduskunnan täysistunnossa perjantaina järjestetyssä luottamuslauseäänestyksessä. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien välikysymys koski vanhuspalveluiden tilannetta ja terveyspalveluiden kriisiytymisistä.

Torstaina Meggalaa eduskunnassa

Jari Koskela on henkilön Sofia Latvajärvi Os Kuuskoski seurassa. 11 t · Eduskunnassa oli tänään Suomi syö Satakunnasta -tapahtuma. Talon väki löysi hyvin paikalle. Sain olla ylpeä, että myös Kankaanpäästä oli edustus. Viinitila Meggalan Sofia Latvajärvi Os Kuuskoski esitteli tällä kertaa alkoholitonta tuotetta.

Taattua Ervastia ajankohtaista asiaa

Kun rajan takana on maa, joka pakottaa kansalaisiaan sotaan, naapurikin saa valmistautua kutsumattomiin vieraisiin Uutiset|Politiikka28.9.202206:00 Kolumni Pekka Ervasti Täyssinän rauhan (1595) raja kulkee osapuilleen pari kilometriä kesämökkini länsipuolelta Kuusamossa. Siis länsipuolelta. Nykyinen valtakunnan raja kulkee osapuilleen 10 kilometriä mökin itäpuolella. Kahdeksankymmentä vuotta sitten se kulki kymmeniä kilometrejä idempänä. Näen nekin maat mökkiniemestäni. On siis ollut sekä vaihtelevaa että epämääräistä, missä Suomen (tai aikoinaan Ruotsin) ja Venäjän (tai Neuvostoliiton) raja on kulloinkin kulkenut Koillismaan korvessa. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Yleisen nykyisen ymmärryksen mukaan valtioiden välinen raja on linja, jota ei ihan noin vain saisi ylittää. Sekin on teoriaa. Rajan yli on aina kuljettu myös luvatta. Kerrotaan, että sotien jälkeen muutamat kuusamolaiset metsämiehet kulkivat vanhasta muistista jahdissa uuden rajan takana tutuilla erämailla. Siihen tuli kuitenkin stoppi nopeasti. Hirvet jäivät juoksentelemaan rajan taakse, jonne Neuvostoliitto perusti myös omilta kansalaisilta kielletyn, kymmeniä kilometrejä leveän sotilasalueen. Sodan ja melskeen aikana raja ei kuitenkaan pidä. Suomen itsenäisyyden alussa ja itänaapurin sisällissodan aikana pilkotuksen yli tuli Kuusamoon tuhansia pakolaisia Vienasta. Väkeä oli niin paljon, että Kortesalmeen perustettiin kansainvälisen Punaisen Ristin rahoittama pakolaisleiri. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Ei siitä niin hirveän kauan ole. Asia on vain päässyt unohtumaan, kun meillä totuttiin pitämään itärajaa miltei rautaesirippuna ja 1990-luvulta lähtien ainakin jonkinlaisena järjestäytyneenä ja rauhallisena linjana kahden valtion välillä. Sitä paitsi väkeä tuli yli Suomen puolelle myös Neuvostoliiton aikana. Silloin tällöin rajamiehet tarkistivat ajoneuvoja rajan pinnassa, jos joku oli rajakylissä nähnyt loikkarin maastossa. Koillissanomien kesätoimittajana en 1970-luvulla saanut lausuntoa rajavartiostolta, jos lukijoiden soittamia loikkarivinkkejä yritin tarkistaa. Muutama päivä sitten rajavartiolaitos kertoi itse, että Tammelan kylän kohdalla tuli neljä laitonta rajanylittäjää Kuusamon puolelle. Loikkareiden kansallisuutta ei kerrottu. Kun luvaton rajanylitys tapahtui samoihin aikoihin, kun Venäjällä julistettiin osittainen liikekannallepano ja väkeä tulee vilkkaasti yli myös laillisten raja-asemien kohdalla, epäilykset tietysti heräävät. Venäjä käy sotaa Ukrainassa, mutta on ilmoittanut presidenttinsä Vladimir Putinin suulla, että taistelua käydään oikeastaan länttä vastaan. Voi olla, että väkeä saattaa vielä tulla enemmänkin ylitse. Kun rajan takana on maa, joka pakottaa kansalaisiaan sotaan, naapurikin saa valmistautua kutsumattomiin vieraisiin. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Synodaalikokouksessa

Lakeudenristi Seinäjoella on tämän päivän Lapuan hiippakunnan synodaalikokouksen pitopaikkana. Kuvia fb-sivullani.

Tunnin lenkki vetää

Tunnin lenkillä viime perjantaina oli 15 kaveria, tänään kuulemma 12. Kaupunginvaltuuston jälkeen mäkin kävin koko liikuntakeskuksen 5 km kuntoreitin ja Risen portaat aluksi ja lopuksi, on todella komeasti valaistut näin pimeällä!