Ei tällä kaudella enää alijäämämenettelyä

Purra täräytti melkoisen uutisen eduskuntasalissa: EU-komissio ei vaadi Suomelta alijäämämenettelyn takia mitään lisäsäästötoimia, koska tämä hallitus on toimet jo tehnyt Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään eduskunnan puhujanpöntöstä ison uutisen koskien EU:n alijäämämenettelyä. EU-komissio on tyytyväinen hallituksen toimiin liiallisen alijäämän umpeenkuromiseksi, eikä vaadi Suomelta lisätoimia. – Komission tulkinta on tarkentunut. Tältä hallitukselta ei vaadita komission suunnalta lisää toimia juuri siksi, että tämä hallitus on komissionkin mielestä tehnyt ne toimet, Purra kertoi eduskuntasalissa. – Komissio on sitä mieltä, että tämä hallitus on todella tehnyt sen osansa ja viime vuoden 2025 liikkumavaraa tullaan käyttämään vuosina 2026 ja 2027. Ja kun katsotaan seuraavaa hallituskautta, tämä komission tulkinta helpottaa myös tulevan hallituksen ensimmäisen budjetin tekoa. Ensimmäisessä budjetissa ei edellytetä niin suurta säästökokonaisuutta, mikä vielä muutama kuukausi sitten näytti todennäköiseltä. Purra kummasteli, miksei asia ollut opposition tiedossa, sillä asia sanotaan velkajarruryhmän raportissa. – Hyvät opposition edustajat, te olette tänään olleet kuittaamassa velkajarruryhmän raportin, jossa tämä kerrotaan. En ymmärrä miksi te ette ole tietoisia tästä asiasta. Te tulette tänne vaatimaan tältä hallitukselta komission alijäämämenettelyn edellyttämiä lisätoimia. Ei sellaisia ole. i tällä kaudella enää alijäämämen – Joten, arvoisa oppositio, huoli pois, komissio ei edellytä tältä hallitukselta lisää toimia. Komissio on tyytyväinen niihin toimiin, joita me olemme tehneet.

Joakim Vigelius kirjoittaa

Merkkipaaluista. Eilen Suomen aika itsenäisenä valtiona ylitti ajan, jonka maamme eli Venäjän vallan alla. Puolestaan tänään Ukrainalle tuli täyteen tasan neljä vuotta itsenäisyytensä puolustamista Venäjän laajamittaista hyökkäyssotaa vastaan. Molemmat historian merkkipaaluja, joista ammentaa pari ajatusta. Verrattain lyhyen valtiollisen itsenäisyytensä aikana Suomi on rakennettu maaksi, joka lukeutuu maailman vauraimpiin, hyvinvoivimpiin ja onnellisimpiin. Harva sodan tuoksinassa itsenäistynyt kansakunta on kasvanut ja kypsynyt yhtä nopeasti ja onnistuneesti. Karmean paljon kurjemminkin olisi voinut käydä. Kuten Ukrainassa. Samaan aikaan, kun Suomessa on rakennettu reilua satavuotista itsenäisyyttä, ovat Ukrainaa koetelleet potenssissa liki kaikki modernit vitsaukset. Eestaas marssivat valloitusarmeijat. Veriset miehitysjaksot. Ulkomainen resurssiriisto. Miljoonat kommunismikokeilun nälkäkuolemat. Saksalainen teollisen mittakaavan joukkotuhonta. Etniset puhdistukset. Maan kielen ja kulttuurin pakkovenäläistäminen. Moskovan talutusnuoraan alistaminen. Itsenäistyneen maan aseriisunta. Syvälle ujuttautunut korruptio. Vieraan vallan päättymätön painostus ja uhka. Ja sitten taas uusi miehitys. Ja taas uusi matalan intensiteetin konflikti. Ja taas uusi laajamittainen hyökkäys. Uusi kierros valloitussotaa, turhaa kuolemaa, kaapattuja lapsia, pommitettuja koteja, iskuja energiainfraan pakkastalvella. Neljä vuotta Venäjänä tunnettua idän vitsausta ja uhrit lasketaan miljoonaluokassa. Muusta inhimillisestä ja taloudellista menetyksestä puhumattakaan. Yleensä meillä Suomessa tavataan kerrata itsenäisyyden ja kovalla hinnalla voitetun rauhan arvoa joulukuun kuudentena. Aihetta siihen olisi useamminkin.

Työttömien kasvu johtuu lisääntyneestä maahanmuutosta

Toimi Kankaanniemi Näinkö kehitys on mennyt? Mitä tapahtui loppuvuonna 2022, jolloin maahanmuuttajien työttömyys lähti vahvaan kasvuun? Vasta keväällä 2023 ukrainalaiset alkoivat saada asteittain kotipaikkaoikeuksia ja Orpon hallitus aloitti työnsä. Ville Tavio Oppositiosta suretaan nyt työttömyyttä kovasti. On kuulemma nykyhallituksen vika. Miten oheinen kuvaaja istuu väitteeseen? Miksi oppositiosta halutaan yhä kiihdyttää maahanmuuttoa vaikka tulijoille ei ole selvästikään toimivia työmarkkinoita?

1. paastonajan sunnuntai

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 22.2.2026› 2. vuosikerta 1. paastonajan sunnuntai (Invocavit) Pääsiäisjakso, paastonaika Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesus, kiusausten voittaja Päivän latinankielinen nimi invocavit (= hän huutaa minua) tulee tämän sunnuntain antifonin alusta (Ps. 91:15). Ensimmäisen paastonajan sunnuntain keskeinen aihe on kertomus Jeesuksen kiusaamisesta autiomaassa. Häntä houkuteltiin pettämään kutsumuksensa, mutta hän voitti kiusaukset. Kiusaaja ei jätä rauhaan ketään nykypäivänkään ihmistä, mutta apumme on Kristus, kiusausten voittaja. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Herra, meidän Jumalamme, sinä annoit Poikasi joutua kiusauksiin ja ahdistuksiin, jotta hän voisi kiusattuja auttaa. Vahvista meitä, niin että hänen avullaan voittaisimme pahan hyökkäykset. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

Työvelvoite ei toteudu

Purra Brysselissä. Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui euroryhmän ja EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksiin. Arkistokuva. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) puolusti Brysselissä näkemystään maahanmuuttajien työvelvoitteesta, vaikka hän uskoo ehdotuksen törmäävän perustuslakivaliokuntaan. Toisaalta hän on varma, että kansalaisuusperustainen sosiaaliturva ”alkaa jonain päivänä olla hyvin mahdollinen”. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) puolusti tiistaina Brysselissä näkemystään maahanmuuttajien työvelvoitteesta, jotta he voisivat saada sosiaalitukia. ”Sosiaaliturvasta pitää tehdä velvoittavampaa”, Purra sanoi Brysselissä pidettyjen euroryhmän ja EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokousten jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa. Purran mukaan Suomen pitäisi ottaa mallia Tanskasta, jossa toimeentulotuki ja viimesijainen tuki ovat sidottuja 37,5 tunnin viikoittaiseen työvelvoitteeseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja toi asian esiin helmikuussa Suomen Uutisissa, jossa hän sanoi, että velvoite koskee erityisesti ulkomaalaisia ja sisältää yksinkertaisia tehtäviä, kuten siivousta tai risujenkeräämistä, jotka eivät vie keneltäkään oikeaa työtä. Iltalehden mukaan siivousalan ammattilaiset järkyttyivät Purran sanomisista. Valtiovarainministeri vakuutti arvostavansa siivousalan ammattilaisia, mutta nykyjärjestelmää hän kuvasi ”hulluksi”, koska matalapalkka-alojen palkat eivät pysty erityisesti pääkaupunkiseudulla kilpailemaan sosiaaliturvan ja muiden etujen kanssa. ”Tämä on yksinkertaisesti hullua”, Purra sanoi. ”Samaan aikaan kun meillä ulkomaalaistyöttömyys on erittäin korkea, niin tietyt alat kertovat työvoimapulasta yksinkertaisesti muun muassa siitä syystä, että työtä ei kannata ottaa vastaan.” Perustuslain vastaista Purra myönsi, ettei hänen ehdottamansa työntekovelvoite maahanmuuttajille sosiaalitukien vastineeksi todennäköisesti olisi mahdollista nykyisellä perustuslailla. ”Sosiaaliturvan velvoittavuus Tanskan mallin mukaisesti sellaisenaan kuin se on Tanskassa voimassa tuskin menisi perustuslakivaliokunnastamme läpi”, ministeri arvioi. Purran mukaan poliitikkojen tehtävä on kuitenkin tehdä ehdotuksia kohti tulevaisuutta, ja Tanskan malli kuvaa yleisesti suuntaa, johon Suomenkin pitäisi ministerin mukaan kulkea. ”Tämä on pidemmälle tulevaisuuteen kohdistuvaa pohdintaa. Olen melko vakuuttunut, että tähän tullaan ennemmin tai myöhemmin menemään”, Purra sanoi.

Se oli niin lähellä...

Yhdistetyn joukkuesprintin hopeamiehet Eero Hirvonen ja Ilkka Herola. Kultaa Norjalle ja pronssi Itävallalle.

Wille jo toistamiseen ministeriksi

Wille Rydman on uusi sosiaali- ja terveysministeri – ”Joudumme jakamaan niukkuutta” © Kuva Lauri Heikkinen/ Valtioneuvoston kanslia HALLITUS Orpon hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso jätti eroanomuksen ministerin tehtävästä viime viikolla. Juuso kertoi samalla jäävänsä toistaiseksi sairauslomalle. Perussuomalaiset ilmoitti keskiviikkona Juuson tilalle tulevasta uudesta ministeristä. Hän on Wille Rydman, joka on jo toiminut Orpon hallituksessa elinkeinomisterinä, ennen kuin pesti annettiin Sakari Puistolle. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi tiedotustilaisuudessa, että Rydman on selvinnyt aikaisemmin pahoistakin paikoista. – Olen hyvin luottavainen, että hän ei hätkähdä, vaan toimii hallituksessa täsmällisesti ja hyvin. Purran huomautus siitä, että hän uskoo Rydmanin pystyvän toimimaan myös median ja opposition kanssa, sai tulevan ministerin hymyilemään. Rydman muistetaan pitkällisestä riidastaan Helsingin Sanomien kanssa johtuen lehden julkaisemista artikkeleista. Rydman myönsi, että sosiaali- ja terveysministerin salkku on varmasti hallituksen vaikeimpia, mutta myös tärkeimpiä. Yksi suurimmista haasteista on, miten sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan järjestää niin, että ne voidaan rahoittaa myös tuleville sukupolville. – Joudumme jakamaan niukkuutta, tekemään asioita mahdollisimman tehokkaasti.