kANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ kANKAANPÄÄSSÄ

Nyt Kansallisen veteraanipäivän juhlallisuudet Kankaanpäässä alkavat klo 10 messulla kirkossa, josta lähdetään lippuvartion ja seppelpartio jälkeen sankarihaudoille. Kankaanpään nuorisoseuran puhallinorkesteri soittaa. Varsinainen juhla alkaa kahvituksella Seurakuntakodilla seppeleenlaskun jälkeen. T E R V E T U L O A ! Anssi Joutsenlahti Kansallisen veteraanipäivän juhla Seurakuntasalissa su 27.4.2025 klo 12.30 Kahvitus klo 12 alkaen Ohjelma Tervetuloa Anssi Joutsenlahti Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan pj. Isänmaalleni Kankaanpään säv. P. Hämäläinen, san. A. Jokinen Sotaveteraanikuoro Pienet kukkivat kummut Kankaanpään säv. ja san. R. Nyholm Sotaveteraanikuoro Juhlapuhe tykistörykmentin komentaja, everstiluutnantti Tuomas Mäkinen Kotimaani tähdet Kankaanpään Korsutöpinä säv. W. Bochmann, san. Annuli Näky nuotiolla Kankaanpään Korsutöpinä säv. G. de Godzinsky, san. K. Mustonen Ilta Skanssissa Kankaanpään Korsutöpinä säv. ja san. G. Malmsten Juhlapuhe Eelis Erkkilä Kankaanpään yhteislyseo Perinneyhdistyksen tervehdys Olavi Rajala Tammenlehvän Satakunnan perinneyhdistys ry. Seurakunnan tervehdys kirkkoherra Mika Kyytinen Entrée puhallinorkesteri Kapom, R. Ampuja Kankaanpään musiikkiopisto (joht. Eeva Kunnas) Jääkärien marssi puhallinorkesteri Kapom säv. J. Sibelius, san. H. Nurmio Veteraanin iltahuuto Yhteislaulu säv. K. Hämäläinen, sov. T. Laine Maamme Yhteislaulu säv. F. Pacius, A. Kuikka Kankaanpään kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta

Puoliväliriihen satoa

Kansanedustaja Miko Bergbom iloitsee duunareiden veronalennuksesta ja esittää vetoomuksen suuryrityksille Hallitus päätti puoliväliriihessä merkittävistä veronalennuksista, jotka kohdistuvat yrityksiin, pieni- ja keskituloisiin sekä korkeimpiin marginaaliveroasteisiin. – Valtion talous on viimeksi ollut ylijäämäinen, kun olen itse ollut ala-asteella. Kaikenlaisia kalliita tukipaketteja ja tulonsiirtoja on kokeiltu, jolla saataisiin talous toipumaa. Ne eivät ole auttaneet, joten on jo korkea aika keventää verotusta, jolla toivottavasti saadaan aikaan lisää työtä ja yrittämistä Suomeen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom toteaa. ”Duunari on palkkansa ansainnut” Hallitus keventää hallituskauden aikana ansiotuloverotusta kautta linjan, ja erityisesti pieni- ja keskituloiset sekä lapsiperheet hyötyvät päätöksistä merkittävästi. Puoliväliriihessä pieni- ja keskituloisille suunnatun veronalennuksen hintalappu on valtiolle yli 700 miljoonaa euroa, kun huomioidaan myös työtulovähennyksen kasvattaminen lapsiperheille ja yksinhuoltajille. – Duunari on palkkansa ansainnut – nyt se näkyy myös verotuksessa. Palkasta jää enemmän käteen, ja se kasvattaa ostovoimaa, kannustaa työntekoon ja tuo piristystä kotimarkkinoille. Nyt vahvistetaan uskoa siihen, että omalla työllä voi rakentaa parempaa tulevaisuutta, iloitsee Bergbom. Suuryritykset näyttämään esimerkkiä Bergbom vetoaa suuryrityksiä näyttämään esimerkkiä. Palkansaajien veroalennusten lisäksi myös yrittäjille on luvassa helpotusta yhteisöveron kevennyksen muodossa. Mahdolliset uudet investoinnit hyödyttävät luonnollisesti myös suomalaista alihankkijoiden verkostoa, joka koostuu pienemmistä yrityksistä. – Hallitus on nyt ottanut merkittävän askeleen yritysten suuntaan. Tämä on selkeä viesti: Suomessa yrittämistä tuetaan. Mutta tämä on myös vetoomus – nyt on etenkin suuryritysten vuoro toimia. Investoinneille on luotu uusia, merkittäviä edellytyksiä, ja nyt yritysten olisi saatava investointeja liikkeelle, vaikka maailmantalouden tilanne on tällä hetkellä epävarma. Ilman riskinottoa kasvua ei kuitenkaan synny, Bergbom toteaa. SUOMEN UUTISET

Touhua riittää

Eduskuntaretkellä Jari Koskelan vieraina Kankaanpäästä ja Honkajoen miestenpiiriläiset yht. 30 henkeä. Olimme myös kyselytunnilla. Myös liikenneministeri Lulu Ranne kävi tervehtimässä!

Mukaan veteraanipäivän juhlaan

MUKAAN ENSI SUNNUNTAINA VETERAANIPÄIVÄN JUHLAAN Kansallisen veteraanipäivän juhla Kankaanpäässä Keskuskatu 51 b, 38700 Kankaanpää 27.4.2025 Kankaanpää Kansallisen veteraanipäivän juhla Kankaanpäässä Seppeleenlasku sankarihaudoilla Kankaanpäässä messun jälkeen ja Honkajoella ennen. Kahvitus Kankaanpään Seurakuntasalissa klo 12 ja juhla klo 12.30. Tervetuloa! Tervetuloa Kansallisen veteraanipäivän juhlaan sunnuntaina 27.4.2025! Juhlaa vietetään Kankaanpään seurakuntasalissa (Keskuskatu 51 B). Päivän ohjelma: 🔹 Messu Kankaanpään kirkossa klo 10 ja Honkajoen kirkossa klo 13 🔹 Seppeleenlasku sankarihaudoilla – Kankaanpäässä messun jälkeen, Honkajoella ennen messua 🔹 Kahvitarjoilu seurakuntasalissa klo 12 alkaen 🔹 Juhlatilaisuus seurakuntasalissa klo 12.30 alkaen Pukukoodi: tumma puku, kunniamerkit Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! – Kankaanpään kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta Tapahtuman tiedot Tapahtuma-aika: 12:00-13:30 Paikka: Keskuskatu 51 b, 38700 Kankaanpää, Kankaanpään Seurakuntasali

Emmauksen tien opetuslapset

Tänään 2.pääsiäispäivän evankeliumissa kerrotaan, miten Emmauksen tien opetuslapsilta oli mennyt usko ja luottamus. Elämän pohja oli poissa. Maailma oli sortunut ja tuhoutunut pirstaleiksi. He olivat eläneet siinä toivossa, että Jeesus olisi ollut hän, joka lunastaa Israelin. Myös meidän aikanamme on paljon kärsiviä ihmisiä, joilta usko ja luottamus Jumalaan on kadonnut. Mutta ihme onkin siinä, että Herra lähestyy juuri niitä, joilla on murheellinen henki, ahdistettua ja särjettyä sydäntä hän ei hylkää. Näin hän tuli Emmauksen tien kahden opetuslapsensakin luo, näin hän tulee meidänkin luoksemme tuoden armon ja iankaikkisen elämän sanat ja on kanssamme vaikeimpinakin hetkinä. Me saamme vain olla vastaanottajina, saamme uuden voiman ja uuden pohjan elämällemme. Voimme käyttää vertauksena pimeää käytävää. Nykyajan ihminen voi helposti kokea elämän kuin kulkemisena pimeässä käytävässä, jossa ei valoa näy. Mutta juuri pääsiäisen ylösnousemussanoma on kuin käytävän päässä loistava valo, siellä seisoo itse Jeesus Kristus. Hän on kulkenut pimeän käytävän läpi, mutta hän on voittanut kuoleman ja aloittanut aivan uuden aikakauden toivon ja rakkauden, armon ja anteeksiantamuksen ajan. Niinpä kuuluisan venäläisen kirjailijan Dostojevskin kirjoittaman Karamazovin veljesten lopussa päähenkilö huudahtaa: Sanooko uskonto totta siinä, että me kaikki nousemme kuolleista ja heräämme uuteen elämään ja näemme toinen toisemme. Hän saa vastauksena: Ehdottomasti me nousemme kuolleista, ehdottomasti näemme toisemme ja kerromme iloisina ja riemuiten toisillemme kaikki mitä on tapahtunut. Näin nämä kaksi Emmauksen tien opetuslastakin, joista toinen oli Kleopas, sanoivat myöhemmin: Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?

Olimme Kankaanpään kirkossa

Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut! Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 24:1–12 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 24 Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle ja ottivat hankkimansa tuoksuöljyt mukaan. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta, ja kun he menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat ymmällä tästä, heidän edessään seisoi yhtäkkiä kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: ”Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: ’Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.’” Silloin he muistivat, mitä Jeesus oli puhunut. Haudalta palattuaan naiset veivät tästä sanan yhdelletoista opetuslapselle ja kaikille muille. Nämä naiset olivat Magdalan Maria, Johanna ja Jaakobin äiti Maria, ja vielä muitakin oli heidän kanssaan. He kertoivat kaiken apostoleille, mutta nämä arvelivat naisten puhuvan omiaan eivätkä uskoneet heitä. Pietari lähti kuitenkin juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan sisään hän näki ainoastaan käärinliinat, ja hän lähti pois ihmetellen mielessään sitä, mikä oli tapahtunut.

Pitkäperjantaina olin Jämijärven kirkossa

‹Perjantai 18.4.2025› 1. vuosikerta Pitkäperjantai Jumalan Karitsa Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät ’suuri perjantai’ (esim. vir. suur reede). Kristityn saamaa sovituksen lahjaa kuvastaa myös englannin nimitys Good Friday, ’hyvä perjantai’. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’ (esim. ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar -osa on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’). Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ’Pitkää’ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että ’pitkää’ on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa (Long Friday). Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa (ks. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki Jumalanpalvelusten kirjassa). Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle, jolla Jumala on pyhittänyt meidänkin hautamme lepokammioksi. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 23:32–46 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 23 Jeesuksen kanssa teloitettavaksi vietiin kaksi muuta miestä, kaksi rikollista. Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. Mutta Jeesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Sotilaat jakoivat keskenään Jeesuksen vaatteet heittämällä niistä arpaa. Kansa seisoi katselemassa. Hallitusmiehiäkin oli siellä ivailemassa Jeesusta. He sanoivat: ”Muita hän kyllä on auttanut - auttakoon nyt itseään, jos hän kerran on Messias, Jumalan valittu.” Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He tulivat hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä ja sanoivat: ”Jos olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi.” Jeesuksen pään yläpuolella oli myös kirjoitus: ”Tämä on juutalaisten kuningas.” Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: ”Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!” Mutta toinen moitti häntä: ”Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa.” Ja hän sanoi: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” Jeesus vastasi: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” Oli jo kuudes tunti. Silloin, keskipäivällä, aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran.