Miten meidän käy

Suomalaistaustaisia enää alle viisi miljoonaa – Grönroos: ”Laitetaan maahanmuutto loppumaan, ennen kuin maahanmuutto tekee lopun Suomesta” 15.04.2026 | Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan suomalaistaustaisia on Suomessa enää alle viisi miljoonaa. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Simo Grönroos varoittaa, että ulkomaalaistaustaisen väestön kasvun kiihtyessä suomalaiset ovat jäämässä vähemmistöksi omassa maassaan. Tilastokeskus julkaisi äskettäin vuoden 2025 lopun väestötiedot, joista käy ilmi, että suomalaistaustaisia ihmisiä asuu Suomessa enää 4 992 081 henkeä. Ulkomaalaistaustaisia oli samaan aikaan yli 660 000 henkeä, mikä vastaa noin 12 prosenttia koko väestöstä. Vaikka Suomen kokonaisväkiluku vielä kasvaa, kasvu perustuu voimakkaasti maahanmuuttoon. Itse kunkin on hyvä pohtia, miten ylläpidetään yhteiskunnan yhtenäisyyttä, suomen kieltä ja kulttuuria, kun väestörakenne muuttuu nopeasti? Samoin jokainen voi miettiä, mikä olisi sopiva sana kuvaamaan tätä kehitystä. Vieraskielisten määrä paisuu PS:n varapuheenjohtaja, Suomen Perusta -ajatuspajan johtaja Simo Grönroos kommentoi tilannetta ja varoittaa kehityksen vauhdista. – Suomen väestö kasvaa edelleen, mutta suomalaisten määrä itse asiassa vähenee. Tiesitkö, että suomalaisia on enää alle viisi miljoonaa, Grönroos kysyy, ja jatkaa: – Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä, kun samaan aikaan kotimaisten kielten puhujien määrä väheni 19 000 hengellä. Tätä menoa suomalaiset ovat jäämässä vähemmistöksi omassa maassa vielä tämän vuosisadan aikana. Kehitys on erittäin nopea. On tullut aika laittaa peli seis Grönroos kiinnittää huomiota myös alueelliseen kehitykseen. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on jo selvästi korkeampi: Uudellamaalla noin 20 prosenttia, Espoossa 26 prosenttia ja Vantaalla yli 30 prosenttia. -Suomi ei tarvitse siis lisää vaan vähemmän maahanmuuttoa. Laitetaan loppu massamaahanmuutolle, ennen kuin maahanmuutto tekee lopun Suomesta, Grönroos toteaa.

Tekojakin maatalouden edistämiseksi

Jari Koskela: Eduskunnassa keskusteltiin eilen kansallisesta ruokastrategiasta. Nostin esiin maataloustuottajien tilanteen ja haasteet, kun tuotantokustannukset nousevat. Hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain uudistuksesta on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä. Se omalta osaltaan vahvistaa viljelijän asemaa tilanteissa, joissa ulkoisten kriisien takia esimerkiksi energian hinta nousee jyrkästi. Esitys parantaa viljelijän asemaa suhteessa kauppaan myös muilta osin. Tervetullut uudistus!

Jarin kolumni SK:ssa

Enemmän oikeutta tuottajalle, enemmän voimaa ruokavientiin Suomen elintarvikevienti on edelleen Euroopan pienintä tasoa, vaikka meillä olisi kaikki edellytykset paljon parempaan, Jari Koskela (ps.) kirjoittaa. Jari Koskela 3:00 Maatilojen määrä on vähentynyt vuosi vuodelta, ja vastuu ruuantuotannosta lepää yhä pienemmän joukon harteilla. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2024 enää 40 968 maatilaa, ja määrä laski edelleen edellisvuodesta. Tilakoot ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen, mutta tämä kehitys ei voi jatkua loputtomasti. Tilannetta pahensi vuoden 2022 energiakriisi. Sähkön, polttoaineiden, lannoitteiden, rehujen ja muiden tuotantopanosten hinnat nousivat samaan aikaan, kun tuottaja ei pystynyt siirtämään kustannuksia eteenpäin. Monella tilalla tehtiin töitä entistä suuremmalla riskillä, mutta entistä pienemmällä varmuudella siitä, jääkö omasta työstä ja investoinneista käteen kohtuullinen korvaus. Tämä oli karu muistutus siitä, että ilman kannattavaa alkutuotantoa ei ole kotimaista ruokaa, eikä ilman kotimaista ruokaa ole huoltovarmuutta. Hallitus on juuri antanut esityksen elintarvikemarkkinalain uudistuksesta. Sen tavoite on parantaa tuottajan asemaa suhteessa kauppaan. Esityksessä puututaan muun muassa ostajan oman tuotemerkin suosimiseen, tavarantoimittajilta vaadittaviin kohtuuttomiin tietopyyntöihin, kaupallisiin kostotoimiin sekä tilanteisiin, joissa poikkeukselliset olosuhteet romahduttavat heikomman osapuolen asemaa. Tämä on oikea suunta. Ruokaketjussa riskit ja vastuu eivät voi kasaantua aina alkutuottajan harteille. Pelkkä kotimarkkinan oikeudenmukaisuus ei riitä. Suomen elintarvikevienti on edelleen Euroopan pienintä tasoa, vaikka meillä olisi kaikki edellytykset paljon parempaan. Meillä on puhdas luonto, vähäinen eläintautitilanne, osaava elintarviketeollisuus ja laadukkaat raaka-aineet. Siksi tavoite kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä on toteutettavissa. Satakunta voi olla kokoaan suurempi, sillä tuotamme merkittävän osan Suomen vihannes- ja puutarhatuotteista ja siipikarjasta. Satakunnan kuntien kanssa yhteistyössä toteutettava Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan maisteriohjelma antaa meille myös uusia mahdollisuuksia. Kasvun edellytyksistä puhuttaessa ei pidä vaieta turpeesta. Turpeella on edelleen tärkeä merkitys suomalaiselle elintarvikealalle ja maataloudelle, vaikka aiemmilla kausilla siihen on suhtauduttu vähättelevästi. Kasvuturve on monille puutarhatuotannon aloille kriittinen raaka-aine, ja kuiviketurve parantaa eläinten hyvinvointia, hygieniaa ja tilojen toimivuutta. Näiden rinnalla on nähtävä myös korkean teknologian turvetuotteiden mahdollisuudet. Turpeesta voidaan kehittää biostimulantteja, uusia rehuja ja muita korkean jalostusasteen ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa sekä maatalouden kilpailukykyä että kotimaista osaamista. Luonnonvarakeskus on parhaillaan tekemässä selvitystä näiden uusien turvetuotteiden mahdollisuuksista. Suomessa kannattaa hyödyntää omat vahvuutensa viisaasti, ei luopua niistä huonosti perustelluista ilmastoideologisista syistä. Ruokaketjussa riskit ja vastuu eivät voi kasaantua aina alkutuottajan harteille. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.)

Unkari tervehtyy

 

IS SEURAA

Magyar: Venäjä on uhka

Unkarin vaalitulos on käänteentekevä.

Toistetaan mainosta 1 /

IS

12.4. 8:00 | Päivitetty 18:05

Unkarin parlamenttivaalit on voittanut oppositiopuolue Tisza, jota johtaa Peter Magyar. Magyar sanoi juhlapuheessaan, että Unkari on ”voitettu takaisin”.

Tisza on saamassa kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin.

Unkarin itsevaltaisen pääministerin Viktor Orbanin Fidesz-puolue koki karvaan vaalitappion. Orban myönsi häviön ja sanoi tuloksen olevan selvä. Hän onnitteli vastustajiaan.

Venäjä-mielinen Orban kampanjoi vaaleissa EU:n ja Ukrainan vastaisella viestillä. Tiszaa johtava Magyar on syyttänyt Orbania erityisesti Unkarin rehottavasta korruptiosta.

Äänet on laskettu nyt melkein kokonaan. Tulos on käänteentekevä, sillä Orban on ollut pääministerinä vuodesta 2010 ja ajanut maata autoritääriseen suuntaan.

Viikko pääsiäisestä

 

1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti)

Pääsiäisjakso, pääsiäisaika

Ylösnousseen todistajia

Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet) on päivän antifonin (1. Piet. 2:2) alkusanoista ja viittaa pääsiäisenä kastettuihin. Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää ”uutena ihmisenä” tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin.

Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai, alkuaan pitempi muoto dominica in albis depositis (= pois riisuttujen valkoisten vaatteiden sunnuntai). Kannettuaan koko ”valkoisen viikon” kasteessa saamaansa valkoista vaatetta kastetut pukeutuivat nyt jälleen tavalliseen arkiasuun. Heidän tehtävänsä oli tästä lähtien todistaa jokapäiväisessä elämässään ylösnousseesta Vapahtajasta ja hänessä täyttyneestä Jumalan lupauksesta. Tämä lupaus pysyy lujana silloinkin, kun ihminen heikkoudessaan epäilee sitä.

Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä.

Erilaisia lenkkejä

 Tänään 10 km juoksulenkki tutussa Kuninkaanlähteen maastossa loppui klo 21.12 juuri ennen pimeäntuloa. Nyt en lähtenyt oikomaan, kuten kaksi viikkoa sitten samalla lenkillä ja samoin illan suussa, kun myös pimeyskin alkoi vaikuttaa, ja yritin lyhentää lenkkiä todetakseni lopulta, etten oikein tiennyt missä olen, mutta kuitenkin Hämeenkankaan molemmin puolin ovat maantiet, joten tielle lopulta pääsin, tosin eripuolelle harjua kuin luulin.

Porukalla maastossa

 Tänään tunnin lenkki ensimmäistä kertaa näin talven jälkeen maastolenkillä liikuntakeskuksen kuntoreitillä, itse tänä varhaisena keväänä olen ollut jo maastossa vaikka kuinka monta kertaa, useasti täällä liikuntakeskuksessa, samoin useasti Kuntsarin 1 km reitillä 4 kierrosta kerallaan, samoin käynyt 5-tienristeyksen 5 km kuntoreitillä, Niinisalossa urheilukentällä ja viereisellä harjun kuntoreitillä ja kuten olen kertonut myös Kuninkaanlähteen maastossa jopa sitten aina pimeyteen astikin!