Sauli Niinistö puhui Herättäjäjuhlilla

Sauli Niinistö yllätti uskonnollisilla juhlilla Presidentti Sauli Niinistö on ollut tuttu näky muun muassa erilaisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten seminaarien puhujana. Tänään hän kuitenkin piti puheen poikkeuksellisessa tilanteessa. Salon herättäjäjuhlien päiväseuroissa puhuivat apulaisprofessori Anna Lintunen (vas.) Turusta, presidentti Sauli Niinistö Helsingistä, piispa emeritus Kaarlo Kalliala Turusta ja Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Tapani Rantala Tampereelta. Mika Honkanen / Herättäjäjuhlat Johannes Ijäs lauantai 5.7.2025 klo 14:34 Niinistö piti seurapuheen luterilaisen kirkon herätysliikkeen herännäisyyden eli körttiläisyyden kesäjuhlilla, Herättäjäjuhlilla. Körttijuhlat pidetään loppuviikosta Niinistölle varsin tutussa Salon kaupungissa. Niinistö käytti oman vajaan kymmenen minuutin seurapuheensa juhlien päivä- eli pääseuroissa. Puheensa aluksi Niinistö sanoi, että hänelle on ainutkertainen kokemus nähdä niin iso joukko ihmisiä samalla kertaa. Iltalehdelle arvioidaan paikan päältä, että kuulijoita oli silmämääräisesti arvioiden 3 500–4 500. Niinistö määritteli puheensa teemaksi ihmisen tai ihmiset. Hän kuvasi tavanneensa edustavan joukon ihmisiä suurista päättäjistä kadun ihmisiin. Hänen johtopäätöksensä on ollut, että kaikki ovat vain ihmisiä. – Jos ajatellaan luomakunnan kokonaisuutta tai luonnonvoimia, joista nyt viime päivinäkin on saatu kokemuksia, kyllä me loppujen lopuksi olemme kaikki niitä maan hiljaisia, presidentti totesi. ”Ei mitään uutta” Niinistö puntaroi puheessaan monelta kannalta myös, miten ihminen pysyy teknologian kehityksessä mukana ja totesi, että on syntynyt paljon välineitä sekä hyvään että pahaan. Niinistö pohdiskeli, muuttuvatko ihmisetkin sisäisesti samaa tahtia. – Perustuntemuksemme: rakkaus, viha, ilo, suru, myötätunto tai itsekkyys ja niin edelleen. Ne ovat kyllä aikojen yli säilyneet samoina. Nämä tunteet löytyvät presidentin mukaan niin Raamatusta kuin hellenistisestä kulttuurista. Hän tuntui tuovan esiin Raamatun Vanhan testamentin Saarnaajan kirjan mielenmaisemia: – Ei mitään uutta tunteen pohjaa ihmiskunta ole itselleen kehittänyt, Niinistö summasi ja pohti myös, pitäisikö jotain uutta keksiä. Hän arveli, että siihen ihmisillä ei kuitenkaan ole älyllisiä eikä asenteellisia mahdollisuuksia. ”Onnen lähde” Niinistö kyseli, pärjätäänkö näillä tunteilla ja toi esiin kaksi asennetta. Toinen on luottamus, toinen velvollisuus ja vastuu. Hän käsitteli luottamusta monelta kantilta, muun muassa, mitä se tarkoittaa yksinäisten ihmisten kannalta. Presidentti arveli, että muissa ihmisissä voi herättää luottamusta pienillä liikkeillä, vaikkapa tervehtimällä naapuria. Näin ihminen kokee tulleensa huomatuksi ja luottamus muihin voi kasvaa. Myös velvollisuutta Niinistö halusi käsitellä nimenomaan positiivisena asiana. Hän sanoi, että se voi olla myös ”onnen lähde” silloin kun täyttää velvollisuutensa. – Vastuun kantaminen oman mittansa mukaan itsestä ja toisesta on toisten huomioimista mutta myöskin itsensä palkitsemista, Niinistö evästi. Järjen voitto Puheensa päätteeksi Niinistö tuli perinteisemmälle alueelle maailman tilanteeseen ja ja puhui siitä, miten seuraamme uutisia huolestuneensa pohtien mitä kaikkea pahaa on sattunut ja ehkä vielä sattuu. – Minulla on kuitenkin vähän toisenlainen tunne. Minä uskon siihen, että järki kyllä kaikkien päässä viime kädessä voittaa. Niinistö lopetti puheenvuoronsa anekdoottiin, kertomukseen siitä, kun amerikkalaiselle kirjailijalle Mark Twainille esitettiin kerran kysymys, mitä hän pitää Richard Wagnerin musiikista. Twain ei ollut Niinistön mukaan erikoinen musiikkimies. – Twain vastasi, että siitähän voidaan olla kyllä montaa mieltä, mutta yksi asia on varma: kyllä se on parempaa kuin miltä se kuulostaa, Niinistö letkautti ja kertoi itse kääntäneensä tarinan uuteen muotoon. – Vaikka tämän päivän uutiset meitä huolestuttavakin, niin minä olen varma, että tulevaisuus on parempi kuin miltä se näyttää, hän päätti puheensa lohdullisiin tunnelmiin. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä körttiläisyys on erottunut liberaaleilla äänenpainoilla. Kesäjuhlilla on ennenkin kuultu keskeisten yhteiskunnallisten vaikuttajien puheita.

Nyt on vapaus antaa

Salon Herättäjä-juhlien lähetysseurojen puheeni on oheisena. Kuultavissa se on alla olevalla Herättäjäjuhlat-sivulla! Herättäjä-Yhdistys ry PL 21, 62101 Lapua Puh. 0400 805 904 hy@h-y.fi www.h-y.fi www.herattajajuhlat.fi Lentävä lause: “Silloin sakotettiin, nyt on vapaus antaa” liittyy Kalajoen käräjille vuonna 1839, kun herännäispapit keräsivät lähetystyölle varoja laatikoilla, joissa oli teksti: “Kukin sydämensä ehdon jälkeen, ei ylönmielten eikä vaatien, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.” Sakotettujen joukossa oli myös Ukko-Paavo Paavo Ruotsalainen, joka syvästi on kokenut, mistä tämä antamisen mieli ja lähetysrakkaus kumpuaa: “Herra Jumala, minä olen syntinen. Sinä, Herra, kuulut olevan syntisten Vapahtaja ja Armahtaja. Voi, jos Sinä armossa katsoisit minun puoleeni ja tahtoisit auttaa minua elämän tielle. Älä heitä minua itsevaltaisesti vaeltamaan, niin kuin meidän turmeltu luontomme tahtoo. Minulla on lapsen oikeus sinun luonasi. Syntisenä minä tohdin uskossa omistaa Kristuksen auttajakseni.” Ja aivan samalla tavalla näiden Salon herättäjäjuhliemme tunnus meidän kaikkien rohkaisuksi on otettu Siionin virsistä, jonka koko rukouksen sisältävä säkeistö kuuluu: “Kuule, Jeesus, minua, MATKALAISTA TALUTA. Sido armon siteellä, rakkauden ikeellä.” Näin oppi-isämme Martti Lutherkin opettaa, miten Jeesus on ottanut meidän syntimme ja antaa meille vanhurskautensa ja tässä voimassa rakkauden voittaminen saamme kukin olla toteuttamassa Jeesuksen meille uskomaa hänen rakkautensa levittämisen sanomaa: “Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni” ja “Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” Lähetystehtävämme on siis Jeesuksen antama ja hän myös takaa työn menestyksen eli sadon. Joskus voi tuntua, että tehtävämme on liian suuri. Mutta meidän ei tarvitsekaan toimia omien kykyjemme varassa, vaan Jumala toimii lähettiläistensä kautta. Näin Jeesuksen lähettiläinä tärkein tehtävämme onkin antautua Jumalan käyttöön, toimia hänen äänenään, käsinään ja jalkoinaan maailmassa. Ja nimenomaan saamme voimaa ja rohkeutta siitä, että Vapahtajamme on luvannut olla kanssamme, seisoa vierellämme ja pitää kädestämme kiinni joka päivä maailman loppuun asti. Näin Hän toimii meidän kanssamme ja kauttamme, jotta Jumalan rakkauden tuoma rauha vallitsisi, sillä myös diakonia ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta vaikuttaminen on aina kuulunut lähetyksen kuvaan. Meillä jokaiselle on oma opetuslapsitiemme ja lähetyskäsky on saanut olla Taluttajani ansiosta matkassani mukana jo siitä lähtien, kun oma äitini toimi seurakunnan vapaaehtoisena lähetyssihteerinä. Teologian opiskelijana sain kuulua Akateemisten vapaaehtoisten lähetysliittoon. Ties monennenko kerran olen taas näillä herättäjäjuhlilla tarjoamassa ostettaviksi Lähetyskenkiä Heränneen kansan lähetysrahaston kartuttamiseksi Herättäjä-Yhdistyksen kansainvälisen työn rahastossa. Ja eritoten kaksi iillä alkavaa lähetystä ovat olleet läheisiä, aiemmin sisarkirkkomme Inkerin työ ystävyysmatkojen kautta ja nykyisin v. 1908 perustetun maamme vanhimman Israel-yhdistyksen Israelin Ystävien hallituksen puheenjohtajana lähetystyötä edistämässä etenkin messiaanisten juutalaisten avustuksella. Ja kuitenkin saan todeta virsirunoilija Simo Korpelan sanojen pitävän paikkansa elämääni tarkastellessani : “Kun matkani muistoja mietiskelen, niin murhe mun mieleni täyttää,/ kun harva mun työni on sellainen, min tohtisin Herralle näyttää/ Ja ehkä on silmissä vanhurskaan sekin väärää, min oikeaks luulen,/ ja ehkä mä siitäkin tuomion saa, mitä ihmisten kiittävän kuulen.” Tänä vuonna kuollut paavi Franciscus oli ottanut nimensä Franciscus Assisilaisen, Köyhyyden ja nöyryyden apostolin, Jumalan kerjäläisen mukaan, joka toteutti Kristuksen seuraamista apostolisessa köyhyydessä, rauhan ja rakkauden sanoman julistajana. Niinpä meillekin sopii mitä parhaiten Franciscus Assisilaisen rukous: Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale, niin että sinne, missä on vihaa, toisin rakkauden, missä loukkausta, toisin anteeksiannon, missä epäsopua, toisin yksimielisyyden, missä erehdystä, osoittaisin totuuden, missä epäilystä, auttaisin uskoon, missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen, missä pimeyttä, loisin sinun valoasi, missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen. Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita, hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia, pyytää rakkautta kuin rakastaa muita, SILLÄ ANTAESSAAN SAA, KADOTTAESSAAN LÖYTÄÄ, UNOHTAESSAAN SAA ANTEEKSI, KUOLLESSAAN NOUSEE IANKAIKKISEEN ELÄMÄÄN.

Kaksi Seppo Sisätön kirjaa

KYLLÄ LUKEMINEN KANNATTAA Kesti vuoden ennen kuin luin Seppo Sisätön kirjan Kuulinko oikein ti taaa ti, ja siihenkin pakotti vain tieto kirjan jatko-osan Menetetyn paluu ilmestyttyä tänä keväällä. Mutta kirjan luettua oli myös pakko hankkia jatko-osakin edelleen tekijän omistuskirjoituksin ja nyt ei enää lukeminen viivästynyt eikä kestänytkään kuin pari päivää, siksi jännittävät tapahtumat seuraavat toinen toistaan peilaten myös maamme historiaa ja myös maailman historiaa: viimeinen osa viime sotien ajalta, eka osa sitä edeltävältä aikakaudelta. Ja ennen kaikkea on mielenkiintoista henkilöhistoriaa ja tapahtumia liittyen jopa Seppo Sisätön omaankin kokemukseen ja omaan kotiseutuun Ikaalisten Sisätön kylään. Kaiken kaikkiaan nämä kaksi kirjaa ovat mielenkiintoinen ja avartava lukukokemus.

Gallup lähti nousuun

Näin se vaan menee, Reijo on eduskuntakollegani! Peitossa oleva vasemmisto 9,8 +0,3 Reijo Tossavainen 14 t · Kun perussuomalaiset lähtivät hallitukseen ja valtiovarainministeripuolueena joutuvat tekemään ikäviä päätöksiä, niin ennustin, että kannatus romahtaa. Samalla ennustin, että se lopulta kääntyy nousuun ja eduskuntavaaleissa parin vuoden kuluttua se on yli 15 prosenttia. Ja siltä näyttää... Seuraava hallitus kepu+sdp+kok joutuu tekemään ikäviä leikkauksia vähintään yhtä paljon kuin nykyinen hallitus. Silloin perussuomalaiset suurimpana oppositiopuolueena voi joka päivä muistuttaa, että "kaiken voi tehdä reilummin". Seurauksena on superjytky... Ylen kannatusmittaus, puoluekannatus (%) SDP 225,1(0,0) KOK 20,8(-0,7) KESK 13,9 (-0,2) PS 11,8(+1,0) VAS 9,8(+0,3) VIHR 7,6(-1,1) RKP 4,0(+0,3) KD 4,0(+0,3) Liik (+0,3) MUUT (-0,2)

Saloon

Taas mennään viikonloppuna Herättäjä-Juhlille, tällä kertaa Saloon, jossa puhujana myös Presidentti Sauli Niinistö. Kankaanpääläisiä ym. kenkiä on myös tarjolla😊😘 Sami-Pekka Ylikoski 2. heinäkuu 2022 · Juhlatunnelmissa Joensuun herättäjäjuhlilla Anssi Joutsenlahti ja Hellin kanssa Sami-Pekka Ylikoski Salossa nähdään! On siellä puhujana myös kankaanpääläinen rovasti 😀 11 t Vastaa Anssi Joutsenlahti Sami-Pekka Ylikoski Niinpä ollahan, samoin puhuu Ulla Suontausta Kankaanpäästä!😘 1 min Vastaa 😘

Iltalehden kantaaottava pääkirjkoitus

Pääkirjoitus Pääkirjoitus: Kaksi merkittävää linjausta tuli – Suomi on tehnyt oikeita päätöksiä itärajalla Juha Ristamäki Linjaukset ovat loogisia ja hyvin tarpeellisia niiden ihmisten mielestä, joiden mukaan kansallinen turvallisuus on juuri nyt tärkeysjärjestyksen kärjessä, eivät muut asiat, kirjoittaa Juha Ristamäki. Tänään klo 20:51 Vaalimaalta Pietariin on matkaa reilut 200 kilometriä. Pete Anikari Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuna 15. joulukuuta 2023 lähtien eli jo yli puolitoista vuotta. Valtioneuvosto teki viimeisimmän päätöksen rajanylityspaikkojen kiinni pitämisestä 16. huhtikuuta. Päätös on voimassa toistaiseksi. Raja on kiinni siitä yksinkertaisesta syystä, että sillä pyritään estämään se, että Venäjä päästäisi turvapaikanhakijoita rajalle hallitsemattomasti eli käyttäisi heitä niin sanotussa välineellistetyssä maahantulossa. Luonnollisesti rajan kiinni pitämisellä pyritään estämään maahanpääsy myös henkilöiltä, joilla saattaisi olla tehtävänään suomalaisen yhteiskunnan vahingoittaminen jollain tavalla. Raja pysyy kiinni, koska Suomen viranomaisten mukaan maahan pyrkiminen voisi muuten jälleen käynnistyä jo aiemmin nähdyillä tavoilla. Jos ilmiö alkaisi ja jatkuisi, hallituksen mukaan se ”uhkaisi vakavasti Suomen kansallista turvallisuutta sekä yleistä järjestystä Suomessa”. Euroopan parlamentti on tehnyt päätöksen, jolla se lopetti itärajan avaamista koskevan vetoomuksen käsittelyn. Vetoomuksen takana olivat eräs Suomen kansalainen ja Suomessa asuvien venäjänkielisten Aleksanterinliitto-yhdistys. Lyhykäisyydessään päätös tarkoittaa, että Euroopan parlamentin mukaan Suomella on oikeus sulkea itärajansa. Asiasta uutisoineen Ylen mukaan päätös perustui asiakirjaan, jossa todetaan, että hyökkäyssodan ja Venäjän hybridivaikuttamisen uhkien vuoksi Suomella on Schengenin rajasäännöstön mukaisesti oikeus sulkea tietyt ulkorajan rajanylityspaikat kansallisen turvallisuuden tai yleisen järjestyksen suojelemiseksi. Toinen merkittävä linjaus tuli puolustusliitto Natolta Haagin-huippukokouksesta. Naton alustavien päätösten mukaan rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan tietyin rajoituksin laskea jatkossa mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Nato tunnistaa myös välineellistetyn maahanmuuton uhaksi, jonka torjuminen on tarpeellista paitsi kansalliselle turvallisuudelle mutta myös koko puolustusliiton turvallisuudelle. Edellä mainitut linjaukset ovat varsin loogisia Suomen eduskunnan enemmistön ja kansalaisten mielestä. Ne ovat loogisia ja hyvin tarpeellisia niiden ihmisten mielestä, joiden mukaan kansallinen turvallisuus on juuri nyt tärkeysjärjestyksen kärjessä, eivät muut asiat. Sekä itärajan sulkemisesta että erityisesti niin sanotusta rajalaista on käyty kiihkeät poliittiset väännöt. Rajalain tavoitteena on torjua välineellistetyllä maahantulolla Suomeen kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta sekä varautua vakavimpiin tilanteisiin. Hallitus on ajanut asiat läpi kansallisen turvallisuuden perusteella. Vastaan on hangannut kansanedustajia vasemmalta ja vihreistä sekä pitkä liuta oikeusoppineita ja Helsingin Sanomat. Demokratiassa pitää luonnollisesti ottaa vakavasti myös vähemmistöön jäävien kannat, tässä tapauksessa huolet siitä, millä tavalla ihmisoikeudet toteutuvat, jos ja kun itärajalla ei käytännössä voi jättää turvapaikkahakemuksia. Mutta totuus on, että juuri tällä hetkellä kansallinen turvallisuus on poliittisia päätöksiä määrittävä tekijä. Niin sen pitääkin olla. Euroopan parlamentin ja Naton linjaukset alleviivaavat tätä. Mikäli autoritäärisen Venäjän aggressiota ei saada taltutettua, on vaikea nähdä, miten esimerkiksi itärajalla palattaisiin normaaliin turvapaikkakäytäntöön. Se, että Suomelle koituisi päätöksistään kansainvälistä mainehaittaa, on myös aika kaukaa haettua.

Uusi elinkeinoministeri laittaa tuulemaan

Elinkeinoministeri Sakari Puiston ykköstehtävä on kasvun hakeminen: ”Suomessa on menestyksen tekijöitä, joille maailmalla on tarvetta juuri nyt” 30.06.2025 | Uusi elinkeinoministeri Sakari Puisto linjaa, että Suomessa tulee nyt päästä tahmeasta talouskehityksestä aivan erilaiseen moodiin. Puisto katsoo luottavaisesti, että että Suomella on jo nyt runsaasti tietotaitoa ja osaamista, jotta kasvua voidaan saada aikaan eri markkinasegmenteillä. Muutama viikko sitten elinkeinoministerinä aloittanut Sakari Puisto sanoo, että uudessa tehtävässään hän tulee toimimaan erityisesti talouskasvun vahvistamisen edistämiseksi. Ministeripestin alkuvaiheilla Puisto aikoo kiinnittää huomiota etenkin yritysrahoituksen vahvistamiseen. – Olipa kyseessä sitten tavallinen yrittäjyys, korkean teknologian startup-yritys tai vaikka maatalous, niin nihkeyttä on paljon, ja tilanne on saatava kuntoon. Näkisin, että tämä on ollut yksi kasvun esteitä. – Samoin kiinnitämme huomiota siihen, että pankkisektorilla ei muodostu asiattomia esteitä palveluiden tarjoamiseen. Perinteisillä markkinoilla paljon saavutettavaa Yrittämisen edellytyksiä hallitus parantaa nyt korjaamalla myös yrittäjien eläkejärjestelmää. Jatkossa eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan. Puisto katsoo että Suomella on runsaasti tietotaitoa ja osaamista, jotta kasvua voidaan saada aikaan eri markkinasegmenteillä. – Esimerkiksi Yhdysvalloissa terveysteknologia ja puolustusteollisuus ovat tällaisia aloja. – Saavutettavaa on paljon paitsi perinteisillä markkinoilla, myös uusilla markkinoilla, joissa mukana jo on suomalaisia yrityksiä. Potentiaalia ja terävää kärkeä on useillakin eri teknologia-aloilla. Jatkossa meidän on kuitenkin rakennettava entistä laajempia menestystarinoita. Perinteisiin vahvuuksiin nojaa menestyksen tekijöitä Puiston mukaan kasvun mahdollisuudet kiteytyvät kysymykseen: onko Suomella tarjottavaa sellaisilla aloilla, millä on maailmalla juuri nyt kysyntää. – Mielestäni vastaus on selkeästi myönteinen. Perinteisistä vahvuuksistamme lähtee paljon aloja, ja mahdollisia menestyksen tekijöitä, joille maailmalla juuri nyt on tarvetta, kuten esimerkiksi suomalainen ajattelu huoltovarmuudessa ja taloudellisessa turvallisuudessa, monilla korkean teknologian aloilla, bioaloilla sekä luovilla aloilla.