Maailmantalouden suhdanteille emme mitään voi

ILtalehti Pääkirjoitus: Hallitus koolle murheellisissa tunnelmissa Juha Ristamäki Hallitus on rakentanut korttitalonsa kohtuullisen talouskasvun varaan, mutta sitä ei ole vieläkään tullut, kirjoittaa Juha Ristamäki. Tänään klo 21:12 Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn julkaisi maanantaina blogitekstin palattuaan Washingtonista Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kevätkokouksista. Rehnin mukaan tunnelma kokouksissa oli ”vakava, mutta ei toivoton”. Viimeisin maailmantalouden kriisi johtuu Iranin sodasta ja siitä seuranneesta energian hinnan noususta. Rehnin mukaan ”olennainen kysymys on, jääkö hinnannousu energiaan vai leviääkö se myös muihin hintoihin ja palkkoihin”. Rehnin mukaan Kansainvälisen valuuttarahaston suositus keskuspankeille on selkeä: ”Kunhan inflaatio‑odotukset pysyvät hyvin ankkuroituina, keskuspankeilla on varaa seurata tilannetta rauhassa”. Euroopan keskuspankki tekee seuraavan kerran rahapoliittiset päätöksensä vappuna. Rehnin blogitekstistä voi päätellä, että korkojen nosto ei ole kirkossa kuulutettu, koska inflaatio on lähellä kahden prosentin tavoitetta. Jos EKP kuitenkin nostaa korkoa – kuten on laajalti povattu –  se on jälleen yksi isku Suomenkin heiveröiselle talouskasvulle. Tilanne kuvastaa itse asiassa hyvin koko Petteri Orpon (kok) hallituskautta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu, Moskova uhittelee yhä enemmän muun muassa Baltian maille ja Suomelle, Trumpin tempoileva tullipolitiikka on jättänyt jälkeensä, Iranin sota on päällä ja niin edelleen. Hallitus on rakentanut korttitalonsa kohtuullisen talouskasvun varaan, mutta sitä ei ole vieläkään tullut. Toivoa on, mutta pahimmassa tapauksessa kuluvankin vuoden kasvu jää lähelle nollaa. Näissä tunnelmissa Orpon hallitus kokoontuu viimeiseen kehysriiheensä tiistaina ja keskiviikkona. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) myönsi maanantaina Helsingin Sanomissa sen, minkä kaikki ovat jo tienneet: hallitus ei saavuta tavoitettaan myöskään julkisen velkaantumisen vakauttamisesta. Kehysriihestä ei suuria panostuksia odoteta, vaikka niitä taatusti kaivattaisiin. Selitys on yksinkertaisesti se, että valtiolla ei ole paukkuja mitä satsata. Uutta velkaa otettaneen kuluvana vuonna lähelle 20 miljardia euroa. Kaikki mahdolliset isot lisäpanostukset pitäisi pystyä leikkaamaan jostain muualta, mutta esillä olleista järjestöavustuksista, kehitysyhteistyövaroista tai yritystuista ei poliittinen kantti kestä enää leikkauksia isolla kädellä. Suurimmat odotukset kehysriihen alla ovatkin muun muassa yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisessa, korjausrakentamisen avittamisessa valtiontuilla ja siinä, lasketaanko varainsiirtoveroa väliaikaisesti. Varat näidenkin toteuttamiseen ovat kiven alla. Kun Orpon hallituksen perintöä jälkikäteen arvioidaan, voidaan hallituksen sanoa onnistuneen työmarkkinoiden uudistamisessa ja maahanmuuton kiristämisessä. Sen sijaan penkin alle ovat menneet talouskasvun luominen ja sitä kautta työttömyyden laskeminen. Kuinka paljon Suomen hallitus sitten ylipäätään voi elvyttää taloutta huonossa kansainvälisessä taloussuhdanteessa, on hyvä kysymys. Joka tapauksessa yksityistä kysyntää voi elvyttää laskemalla esimerkiksi tuloveroja. Sitäkin tämä hallitus on yrittänyt, mutta nähtävästi liian myöhään ja liian vähän. Yleistä alv-veroa hallitus vastaavasti nosti. Taustalla on tietysti jyskyttänyt koko ajan heikkenevä julkisen talouden tila, joka johtuu muun muassa kasvavista sote- ja puolustusmenoista ja räjähtäneistä korkomenoista. Siksi hallitus on leikannut, ja on pitänytkin leikata miljardeilla euroilla. Valitettavasti se on samalla leikannut kulutusta ja talouskasvua. Kun kasvua ei ole näkynyt, eikä kuulunut, hallituksen olisi – jälkiviisaasti sanottuna – pitänyt etsiä elvytysvaraa suoraan kulutukseen vähemmän vaikuttavista leikkauskohteista tai jopa lisää esimerkiksi joidenkin haittaverojen nostosta.Maailmantalouden suhdanteille emme

Hyvän Paimenen sunnuntai

Hyvä paim Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Päivän latinalainen nimi misericordia Domini (= Herran laupeus, uskollisuus) tulee päivän antifonin alusta (Ps. 33:5). Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. Joh. 21:15–19 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 21 Kun he olivat syöneet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?” ”Rakastan, Herra”, Pietari vastasi, ”sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Ruoki minun karitsoitani.” Sitten hän kysyi toistamiseen: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?” ”Rakastan, Herra”, Pietari vastasi, ”sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Kaitse minun lampaitani.” Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi: ”Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?” Pietari tuli surulliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran kysyi häneltä: ”Olenko minä sinulle rakas?”, ja hän vastasi: ”Herra, sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Ruoki minun lampaitani. Totisesti, totisesti: Kun olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo.” Näin Jeesus ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Sitten hän sanoi: ”Seuraa minua.

Työn tuloksia

Näin viikonloppuna viikon työn tuloksia, poutasäätä on riittänyt! Kuva pilkotuista puista fb-sivullani

Vesa Suvanto Jarin eduskuntaavustaja

Fb-kuvassa Toinen vasemmalta on Vesa Suvanto, on toistaa kautta Jari Koskelan eduskunta-avustajana ja nyt myös PS:n ryhmäkansliassa avustajana!🥰 Vesa Suvanto Tää viikko oli maahanmuuttopolitiikan superviikko (persuviikko) kun hallitukselta tuli useampi maahanmuuttopolitiikkaa järkevämpään ja vastuullisempaan suuntaan vievää esitystä. Niistä keskustellaan täysistunnossa ensi viikolla. Ensi viikolla myös keskustelussa perusopetuksen osaamistakuu, joka on ollut persujen tavoitteena jo pitkään. Toisin sanoen lainsäädäntöä muutetaan, jotta armovitosia ei enää annettaisi ja koulusta saisi aidosti riittävän osaamistason. Hommat etenee oikeaan suuntaan. Mukavaa viikonloppua 👍🏻🇫🇮 Juha Karjalainen Jyri Tallgren Antti Moisander

Miten meidän käy

Suomalaistaustaisia enää alle viisi miljoonaa – Grönroos: ”Laitetaan maahanmuutto loppumaan, ennen kuin maahanmuutto tekee lopun Suomesta” 15.04.2026 | Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan suomalaistaustaisia on Suomessa enää alle viisi miljoonaa. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Simo Grönroos varoittaa, että ulkomaalaistaustaisen väestön kasvun kiihtyessä suomalaiset ovat jäämässä vähemmistöksi omassa maassaan. Tilastokeskus julkaisi äskettäin vuoden 2025 lopun väestötiedot, joista käy ilmi, että suomalaistaustaisia ihmisiä asuu Suomessa enää 4 992 081 henkeä. Ulkomaalaistaustaisia oli samaan aikaan yli 660 000 henkeä, mikä vastaa noin 12 prosenttia koko väestöstä. Vaikka Suomen kokonaisväkiluku vielä kasvaa, kasvu perustuu voimakkaasti maahanmuuttoon. Itse kunkin on hyvä pohtia, miten ylläpidetään yhteiskunnan yhtenäisyyttä, suomen kieltä ja kulttuuria, kun väestörakenne muuttuu nopeasti? Samoin jokainen voi miettiä, mikä olisi sopiva sana kuvaamaan tätä kehitystä. Vieraskielisten määrä paisuu PS:n varapuheenjohtaja, Suomen Perusta -ajatuspajan johtaja Simo Grönroos kommentoi tilannetta ja varoittaa kehityksen vauhdista. – Suomen väestö kasvaa edelleen, mutta suomalaisten määrä itse asiassa vähenee. Tiesitkö, että suomalaisia on enää alle viisi miljoonaa, Grönroos kysyy, ja jatkaa: – Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä, kun samaan aikaan kotimaisten kielten puhujien määrä väheni 19 000 hengellä. Tätä menoa suomalaiset ovat jäämässä vähemmistöksi omassa maassa vielä tämän vuosisadan aikana. Kehitys on erittäin nopea. On tullut aika laittaa peli seis Grönroos kiinnittää huomiota myös alueelliseen kehitykseen. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on jo selvästi korkeampi: Uudellamaalla noin 20 prosenttia, Espoossa 26 prosenttia ja Vantaalla yli 30 prosenttia. -Suomi ei tarvitse siis lisää vaan vähemmän maahanmuuttoa. Laitetaan loppu massamaahanmuutolle, ennen kuin maahanmuutto tekee lopun Suomesta, Grönroos toteaa.

Tekojakin maatalouden edistämiseksi

Jari Koskela: Eduskunnassa keskusteltiin eilen kansallisesta ruokastrategiasta. Nostin esiin maataloustuottajien tilanteen ja haasteet, kun tuotantokustannukset nousevat. Hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain uudistuksesta on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä. Se omalta osaltaan vahvistaa viljelijän asemaa tilanteissa, joissa ulkoisten kriisien takia esimerkiksi energian hinta nousee jyrkästi. Esitys parantaa viljelijän asemaa suhteessa kauppaan myös muilta osin. Tervetullut uudistus!

Jarin kolumni SK:ssa

Enemmän oikeutta tuottajalle, enemmän voimaa ruokavientiin Suomen elintarvikevienti on edelleen Euroopan pienintä tasoa, vaikka meillä olisi kaikki edellytykset paljon parempaan, Jari Koskela (ps.) kirjoittaa. Jari Koskela 3:00 Maatilojen määrä on vähentynyt vuosi vuodelta, ja vastuu ruuantuotannosta lepää yhä pienemmän joukon harteilla. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2024 enää 40 968 maatilaa, ja määrä laski edelleen edellisvuodesta. Tilakoot ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen, mutta tämä kehitys ei voi jatkua loputtomasti. Tilannetta pahensi vuoden 2022 energiakriisi. Sähkön, polttoaineiden, lannoitteiden, rehujen ja muiden tuotantopanosten hinnat nousivat samaan aikaan, kun tuottaja ei pystynyt siirtämään kustannuksia eteenpäin. Monella tilalla tehtiin töitä entistä suuremmalla riskillä, mutta entistä pienemmällä varmuudella siitä, jääkö omasta työstä ja investoinneista käteen kohtuullinen korvaus. Tämä oli karu muistutus siitä, että ilman kannattavaa alkutuotantoa ei ole kotimaista ruokaa, eikä ilman kotimaista ruokaa ole huoltovarmuutta. Hallitus on juuri antanut esityksen elintarvikemarkkinalain uudistuksesta. Sen tavoite on parantaa tuottajan asemaa suhteessa kauppaan. Esityksessä puututaan muun muassa ostajan oman tuotemerkin suosimiseen, tavarantoimittajilta vaadittaviin kohtuuttomiin tietopyyntöihin, kaupallisiin kostotoimiin sekä tilanteisiin, joissa poikkeukselliset olosuhteet romahduttavat heikomman osapuolen asemaa. Tämä on oikea suunta. Ruokaketjussa riskit ja vastuu eivät voi kasaantua aina alkutuottajan harteille. Pelkkä kotimarkkinan oikeudenmukaisuus ei riitä. Suomen elintarvikevienti on edelleen Euroopan pienintä tasoa, vaikka meillä olisi kaikki edellytykset paljon parempaan. Meillä on puhdas luonto, vähäinen eläintautitilanne, osaava elintarviketeollisuus ja laadukkaat raaka-aineet. Siksi tavoite kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä on toteutettavissa. Satakunta voi olla kokoaan suurempi, sillä tuotamme merkittävän osan Suomen vihannes- ja puutarhatuotteista ja siipikarjasta. Satakunnan kuntien kanssa yhteistyössä toteutettava Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan maisteriohjelma antaa meille myös uusia mahdollisuuksia. Kasvun edellytyksistä puhuttaessa ei pidä vaieta turpeesta. Turpeella on edelleen tärkeä merkitys suomalaiselle elintarvikealalle ja maataloudelle, vaikka aiemmilla kausilla siihen on suhtauduttu vähättelevästi. Kasvuturve on monille puutarhatuotannon aloille kriittinen raaka-aine, ja kuiviketurve parantaa eläinten hyvinvointia, hygieniaa ja tilojen toimivuutta. Näiden rinnalla on nähtävä myös korkean teknologian turvetuotteiden mahdollisuudet. Turpeesta voidaan kehittää biostimulantteja, uusia rehuja ja muita korkean jalostusasteen ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa sekä maatalouden kilpailukykyä että kotimaista osaamista. Luonnonvarakeskus on parhaillaan tekemässä selvitystä näiden uusien turvetuotteiden mahdollisuuksista. Suomessa kannattaa hyödyntää omat vahvuutensa viisaasti, ei luopua niistä huonosti perustelluista ilmastoideologisista syistä. Ruokaketjussa riskit ja vastuu eivät voi kasaantua aina alkutuottajan harteille. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.)