sunnuntai 9. helmikuuta 2025
Jämin Jänne jälleen suomenmestari
Maastohiihto
Mitä ylivoimaa! Miesten viesti ratkesi murskaavalla tavalla Suomen cupissa Vantaalla
Vantaalla hiihdettiin miesten perinteisen viesti.
Ristomatti Hakola ankkuroi Jämin jänteen voittoon.
Henri Nyholm
Vantaan hiihtoviikonloppu jatkui sunnuntaina Suomen Cupin viestihiihdoilla.
Miesten perinteisellä tyylillä hiihdetyn viestin voitti ennakkosuosikki Jämin jänne joukkueella Lauri Lepistö – Markus Vuorela – Ristomatti Hakola . Jämijärveläiset kiersivät 3 x 7,5 kilometrin lenkin ajassa
Kakkossijalle sivakoi Pohti SkiTeam joukkueella Markus Kasanen – Juuso Haarala – Joni Mäki. Kolmanneksi puolestaan sijoittui Imatran urheilijat joukkueella Olli Ahonen – Ville Ahonen – Miro Karppanen.
Viesti ratkesi jo avausosuudella, kun Lepistö tiputti pahimmat kilpakumppanit yli puolen minuutin päähän. Näin ollen Vuorela ja Hakola saivat tuoda Jämin maaliin varsin rennoissa tunnelmissa. Kakkossija ratkesi vasta viime metreillä, kun Joni Mäki selätti Miro Karppasen hurjassa loppukirissä.
Oikaisu 9.2.2025 klo 15.14: Toisin kuin otsikossa alun perin kerrottiin, kilpailu ei ollut osa SM-sarjaa, vaan osa Suomen cupia.
Miesten Suomen Cupin viesti (p, 3 x 7,5km)
Jämin jänne 59.08,3
Pohti SkiTeam +1.33,6
Imatran urheilijat +1.33,6
Puijon hiihtoseura +2.01,2
Taivalkosken Metsä-Veikot +2.01,4
ProSki Oulu +2.48,5
torstai 6. helmikuuta 2025
Puhemiehen vastaus Presidentin eduskunnan avajaispuheeseen
Puhemies Halla-aho varautumisesta turvallisuusuhkiin: Varautuminen epätodennäköisiinkin uhkiin on helpompaa ja halvempaa kuin jälkien korjaaminen, jos uhat realisoituvat
Tasavallan presidentti Alexander Stubb avasi valtiopäivät ensimmäistä kertaa. Eduskunnan puhemiehenä äänin 105 jatkamaan valittu perussuomalaisten Jussi Halla-aho puhui valtiopäivien avajaisissa muun muassa niistä monista Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvista uhista, joita vastaan maamme on varauduttava.
Jo viiden vuoden ajan reagoiminen ulkoisiin, Suomesta riippumattomiin shokkeihin on ollut keskeinen osa eduskunnan työskentelyä. Vuosi 2020 alkoi maailmanlaajuisella pandemialla kaikkine seurauksineen ja heijastusvaikutuksineen, ja kun koronasta alettiin päästä yli, Venäjä käynnisti valloitus- ja hävityssodan Ukrainaa vastaan.
– Jokainen vuosi on tuonut mukanaan yllätyksiä, yleensä ikäviä, eikä ole syytä uskoa, että vuosi 2025 olisi tässä suhteessa poikkeus. Synkkyyteen ja fatalismiin ei kuitenkaan ole syytä vajota. Henkisellä ja materiaalisella varautumisella ja ennakoivalla otteella voimme vaikuttaa pieneltä osin maailman suuriin tapahtumiin ja suuressa määrin siihen, miten itse pärjäämme näiden tapahtumien keskellä, totesi puhemies Jussi Halla-aho.
– On sanottu, että menneisyyttä ei kannata vatvoa, koska menneisyydessä ei enää tapahdu mitään. Mutta tulevaisuuttakaan ei kannata tyytyä spekuloimaan, koska siellä ei vielä ole tapahtunut mitään. Tulevaisuus on tulosta siitä, mitä teemme ja jätämme tekemättä tänään, joten katse on syytä pitää nykyisyydessä ja omassa tekemisessä.
Uusiin uhkiin vastaaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä
Viimeisten vuosien aikana on puhuttu paljon hybridiuhista, hybridivaikuttamisesta ja hybridioperaatioista. Haasteet ja ongelmat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi, ja päätöksentekojärjestelmien ja -kulttuurin on pystyttävä vastaamaan tähän kehitykseen. Enää ei ole selkeää rajaa sisäisten ja ulkoisten kysymysten, energia-, ympäristö-, maatalous- ja teollisuuskysymysten eikä puolustus- ja EU-kysymysten välillä.
– Uusiin uhkiin on mahdotonta vastata yhden hallinnonalan toimenpiteillä tai ainoastaan yhden hallinnonalan näkökulmat huomioiden. Tämä aika edellyttää saumatonta tiedonkulkua, yhteistyötä ja koordinaatiota eri instituutioiden, kuten tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan välillä, mutta myös valiokuntien välillä eduskunnan sisällä.
– Suomi on pieni ja egalitaristinen yhteiskunta, jossa päätöksentekijät eivät yleensä vartioi mustasukkaisesti omaa reviiriään, vaan kommunikaatiota, myös epämuodollista, voidaan harrastaa matalalla kynnyksellä yli puolue- ja instituutiorajojen. Haluan tässä yhteydessä kiittää teitä, tasavallan presidentti, siitä, että pian täyteen tulevan ensimmäisen virassaolovuotenne aikana olette aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti viljellyt tällaista avoimen ja suoran vuorovaikutuksen kulttuuria eduskunnan suuntaan.
Suomi selvinnyt paremmin kuin useimmat Euroopan maat
Silti keskustelua on käyty ja tullaan Halla-ahon mielestä varmasti jatkossakin käymään siitä, tulisiko valtiollisen päätöksenteon rakenteita ja toimintatapoja uudistaa myös muodollisesti niin, että kansanvallan kovimman ytimen eli eduskunnan rooli ja tiedonsaanti turvattaisiin myös siinä hypoteettisessa tilanteessa, että kemiat instituutioiden välillä eivät olisi yhtä hyvällä tolalla kuin ne nykyään ovat.
– Suomi on selviytynyt Venäjän hyökkäyksen aiheuttamista myllerryksistä monessa suhteessa paremmin kuin useimmat muut Euroopan maat. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on vuosien ja vuosikymmenten aikana tehty kaukonäköisiä ratkaisuja.
– Jatkoimme investoimista sotilaalliseen puolustuskykyyn aikana, jolloin se ei ollut muodikasta, vaan monessa muussa maassa päätettiin, että rahoille on parempaakin käyttöä; olivathan perinteiset sotilaalliset uhat menneisyyden asia. Jatkoimme investoimista ydinvoimaan aikana, jolloin moni muu lankesi halvan venäläisen kaasun houkutuksiin. Olihan kaupankäynti ja keskinäisriippuvuus paras keino edistää demokraattista kehitystä Venäjällä.
– Varautuminen epätodennäköisiinkin uhkiin on helpompaa ja halvempaa kuin jälkien korjaaminen, jos uhat realisoituvat. Varautumiseen kuitenkin liittyy paradoksi. Jos uhat eivät realisoidu, on helppoa väittää, että varautuminen oli turhaa, vaikka ne ovat saattaneet jäädä realisoitumatta juuri siksi, että niihin on varauduttu, Halla-aho huomautti.
Itärajan sulkeminen oli reaktio Venäjän hybridioperaatioon
Venäjän-vastaisen rajan viimeinen ylityspaikka suljettiin joulukuussa 2023, ja koko raja on ollut suljettuna henkilöliikenteeltä siitä lähtien. Tähän oli syynä se, että Venäjä käytti kolmansien maiden kansalaisia aseena Suomea vastaan. Tieto siitä, että Venäjä päästää turvapaikanhakijat rajalle ja että Suomi ei oman lainsäädäntönsä puitteissa pysty eväämään maahantuloa keneltäkään, levisi alkuperämaihin ja houkutteli edelleen ihmisiä liikkeelle.
– Rajan sulkeminen oli reagointia eteen tulleeseen tilanteeseen. Valtioneuvosto ja eduskunta ryhtyivät kuitenkin myös ennakoiviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, ja kevätistuntokaudella talo käsitteli rajalain, joka antaa tietyissä tilanteissa viranomaisille mahdollisuuden poiketa Suomen yleisistä velvoitteista, mitä tulee kansainväliseen suojeluun ja turvapaikan hakemiseen.
– Lakia vastustettiin äänekkäästi julkisuudessa, mutta eduskunta piti paineen alla hermonsa kasassa ja hyväksyi lain ja sen kiireelliseksi julistamisen vahvalla 5/6-enemmistöllä heinäkuussa. Lakia on takautuvastikin arvosteltu siitä, että uhka, jota sillä haluttiin torjua, näyttää kadonneen. On kuitenkin syytä huomioida se mahdollisuus, että maailmassa, jossa tieto kulkee reaaliajassa, uhka on väistynyt juuri siksi, että lain myötä meillä on työkaluja sen torjumiseen, ja tämä tiedetään myös rajojemme ulkopuolella.
Siirtolaisaseen käyttö vain yksi esimerkki turvallisuusuhista
Siirtolaisvirtojen aseellistaminen on esimerkki siitä maailman monimutkaistumisesta, johon Halla-aho puheensa aluksi viittasi. Suomessa on totuttu käsittelemään maahanmuuttoa vain ihmisoikeus- tai työvoimapoliittisena kysymyksenä, mutta tänä päivänä se on myös sekä sisäistä että ulkoista turvallisuutta, aivan kuten energiakin.
– Kuluneelta kaudelta voidaan mainita myös Suomen ja Yhdysvaltain välinen puolustusyhteistyösopimus, joka hyväksyttiin eduskunnassa äänestyksettä ja joka astui voimaan 1. syyskuuta. Nato-jäsenyys itsessään luo jäsenmaille poliittisen velvoitteen auttaa toisiaan, mutta jos 5. artiklan pelote ei riittäisi torjumaan aggressiota, liittolaisilla on oltava myös fyysinen kyky panna tämä velvoite täytäntöön. DCA-sopimus luo tätä kykyä. Se on varautumista, joka vahvistaa pelotetta ja vähentää niiden uhkien todennäköisyyttä, joita sillä halutaan torjua, Halla-aho mainitsi.
Vaikea taloustilanne edellyttää vaikeita päätöksiä
Valtiontalouden tila on vakava, ja tästä asiasta vallitsee jokseenkin yhteinen näkemys suomalaisessa yhteiskunnassa ja läpi poliittisen kentän. Nousseiden korkojen aikana velanhoitokulut ovat konkreettista rahaa, joka on pois julkisen vallan perustehtävien hoitamisesta, mutta kun siirrytään ongelman toteamisesta sen korjaamiseen, alkavat myös erimielisyydet.
– Yleisellä tasolla kaikki voivat allekirjoittaa sen, että alijäämän korjaaminen vaatii julkisten menojen leikkausta ja verotulojen kasvattamista, mutta ei ole oikeastaan mitään yksittäistä menoleikkausta tai veronkorotusta, joka ei herättäisi vastarintaa.
– Kun mistä tahansa leikataan tai mitä tahansa veroa korotetaan, se on aina joltakulta pois, ja se joku ei varmasti ole tyytyväinen. Vaalikauden lähestyessä puoliväliä ja seuraavien eduskuntavaalien alkaessa siintää horisontissa tyytymättömyyttä herättävien päätösten tekeminen luonnollisesti muuttuu poliittisesti entistä vaikeammaksi, vaikka ne nähtäisiin välttämättömiksi.
– Neljän vuoden vaalisykli ja desimaaleilla ratkaistavat hallituspaikat luovat poliitikoille väriin katsomatta kannustimen suosia sellaisia toimia, jotka tuottavat edes näennäisiä positiivisia tuloksia hyvin nopeasti, kun taas rakenteellisten uudistusten myönteiset vaikutukset tyypillisesti tulevat viiveellä.
Valoa tunnelin päässä
Halla-aho toivottikin kansanedustajille sekä kylmää päätä että vastuullisuutta ja malttia asettaa tähtäin ja katse seuraavia vaaleja pidemmälle. Suomessa kaikki ovat samassa veneessä, ja monipuoluejärjestelmän ja säännöllisesti pidettävien vaalien ansiosta jokainen saa vuorollaan eteensä yhteisten tekojensa ja tekemättä jättämistensä hedelmät.
– Myös valonpilkahduksia näkyy. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli joulukuussa painunut alle prosenttiin. Vuoden aikana asuntolainojen korot, polttoaineiden hinnat ja jopa ruuan hinta laskivat. Veronmaksajain keskusliiton mukaan palkansaajien nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Kasvu on hieman hitaampaa kuin viime vuonna mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla. Nämä ovat merkityksellisiä asioita tavallisen suomalaisen elämässä, Halla-aho päätti puheenvuoronsa.
Suomen Uutiset
keskiviikko 5. helmikuuta 2025
Presidentin eduskunnan avajaispuhe
Stubbilta yllätysavaus presidentin ja eduskunnan työstä
Stubb on valmis ”kirjaamaan ylös käytänteet” presidentin yhteyksistä eduskuntaan.
Stubb muistutti, että turvallisuusympäristön muutos on johtanut siihen, että Natokin on murrostilassa.
Juha Ristamäki kirjoittaja
Stubb sanoo, että on omasta puolestaan valmis tukemaan sitä, että presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon hyvät käytänteet kirjataan ylös.
Stubb muistutti, että turvallisuusympäristön muutos on johtanut siihen, että Natokin on murrostilassa.
Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on Suomelle haaste.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb pohti valtiopäivien avajaispuheessaan presidentin ja eduskunnan suhdetta. Presidentin, hallituksen ja eduskunnan välinen tasapaino ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisessa nousee aika ajoin esiin.
Tälläkin hetkellä valtioneuvostossa on valmisteilla selvitys, jossa pohditaan, millä tavalla eduskunnan tiedonsaantioikeus näissä asioissa toteutuu presidentin suhteen.
– Olen parhaani mukaan pyrkinyt ajamaan Suomen etua tilanteessa kuin tilanteessa - aina yhteistoiminnassa valtioneuvoston ja yhteistyössä eduskunnan kanssa. Tänä päivänä se on tärkeämpää kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen. Vaikeissa paikoissa meidän suomalaisten tulee pitää yhtä, Stubb sanoi puheensa aluksi.
Alexander Stubb puhui eduskunnalle valtiopäivien avajaisissa keskiviikkona.
Myöhemmin puheessaan Stubb palasi laajasti aiheeseen. Stubbin mukaan tasavallan presidentistä ja valtioneuvostosta muodostuva ulkopoliittinen johtamisjärjestelmämme vastaa hyvin tämän ajan tarpeisiin.
– Perustuslain keskeinen tehtävä on tuoda vakautta ja jatkuvuutta valtiojärjestyksen perusteisiin. Pidän tärkeänä, että kunnioitamme perustuslaissamme säädettyä valtiojohdon toimivallanjakoa. Tasavallan presidentille perustuslaki ei ole mielipide, vaan demokratian ja toimivallan peruskivi. Nykyinen järjestelmämme toimii hyvin, ja suomalaiset ovat siihen tyytyväisiä. Olen sitoutunut perustuslain kunnioittamiseen kaikessa toiminnassani, Stubb sanoi.
Presidentti muistutti, että on valtioneuvoston tehtävä antaa eduskunnalle kaikki sen tarvitsema tieto.
– Presidentin ja eduskunnan yhteydenpito on tätä täydentävää kanssakäymistä. Käytännössä se on kuitenkin hyvin tärkeää yhteisen tilannekuvan ylläpitämiseksi. Näin rakennamme yhtenäisyyttä ja lisäämme luottamusta.
– Virkaanastujaispuheessani lupasin pitää tiivistä yhteyttä eduskuntaan ja sen valiokuntiin. Olen toimikauteni ensimmäisen yhdentoista kuukauden aikana tavannut kaikki eduskuntaryhmät. Olen myös tavannut neljää eri valiokuntaa kymmenen kertaa. Lisäksi olemme kokoontuneet eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa. Läheisintä yhteydenpito on luonnollisesti ollut ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan kanssa.
”Hyvät käytänteet ylös”
Stubb sanoi oikeuskanslerin kiinnittäneen huomiota siihen, että eduskunnan tiedonsaanti on kiinni muun muassa kulloinkin vallassa olevista henkilöistä.
– Henkilöiden merkitystä ei tietenkään voida kokonaan poistaa. Eikä keskinäistä luottamusta voida yksin millään sääntelyllä pakottaa. Mutta käytänteet, jotka tukevat näitä tavoitteita, on hyvä ottaa toiminnan pohjaksi.
Niinpä Stubb tekikin puheessaan avauksen, jonka voi tulkita kädenojennukseksi eduskunnalle.
– Olen siksi omalta puoleltani valmis tukemaan sitä, että presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon hyvät käytänteet kirjataan ylös. Presidentti ei voi ohittaa tai korvata valtioneuvostoa, jolle vastuu eduskunnalle tiedottamisesta kuuluu, mutta mielestäni nykyiset hyvät käytänteet voitaisiin silti hyvin vahvistaa presidentin ja eduskunnan välillä, Stubb sanoi.
Stubb kuitenkin antoi ymmärtää, oikeuskansleriin viitaten, ettei asiasta liene syytä yksityiskohtaisesti kirjata ylös.
– Oikeuskansleri totesi myös, ettei ylimmistä valtioelimistä ole mahdollista tai mielekästä säätää kovin yksityiskohtaisesti. Perustelun hän tiivistää osuvasti: ”Sääntelyn tulee mahdollistaa joustava päätöksenteko ja pienelle valtiolle tarpeellinen hallitusvallan lujuus myrskyisässäkin kansainvälisessä ympäristössä.”
– Tällä hetkellä olosuhteet ovat valitettavasti todellakin myrskyisät. Vaikea turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa yhtenäisyyden tarvetta. Se edellyttää kykyä luottamuksellisiin keskusteluihin sekä nopeaan ja päättäväiseen reagointiin. Näihin tarpeisiin järjestelmämme vastaa erinomaisesti, Stubb.
Analyysi: Kiista kytee kulisseissa – Stubb on tehnyt asioita, joita ei olisi pitänyt
Nato ”murrostilassa”
Stubb pohti myös puolustusliitto Natoa ja Suomen asemaa siinä. Hän muistutti, että turvallisuusympäristön muutos on johtanut siihen, että Natokin on murrostilassa.
– Olemme nopeasti ottaneet paikkamme Natossa. Turvallisuusympäristön muutos vaikuttaa kuitenkin myös liittokuntaan ja sekin on murrostilassa.
Stubb puhui lisäpanostuksista Suomen puolustukseen.
– Uhkat vaativat uudenlaisia suorituskykyjä ja suorituskyvyt vaativat aiempaa vahvempaa resursointia. Budjettivallan käyttäjänä te olette paljon vartijana. Lisäpanostukset puolustukseen vaativat laajaa yhteisymmärrystä, presidentti sanoi.
Stubbin mukaan elämme rauhattomuuden aikakautta ja Suomeenkin on kohdistunut ”laajalti hybridivaikuttamisen kirjoa”.
– Maahamme on kohdistettu kyberhyökkäyksiä, maahanmuuton välineellistämistä, informaatiovaikuttamista ja myös fyysistä kriittistä infrastruktuuriamme on vaurioitettu. Kaikissa näissä tilanteissa on tärkeää, että me suomalaiset pidämme pään kylmänä. Varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ensiluokkaisia, Stubb puhui.
Trumpin politiikasta
Stubb muistutti, että ulkopolitiikassa tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.
– Läheisen liittolaisemme Yhdysvaltojen ulkopolitiikka nojaa tällä hetkellä enemmän transaktioihin kuin monenkeskisyyteen. Se on Suomelle ja Euroopalle haaste.
– On selvää, että me pidämme jatkossakin kiinni meille tärkeistä arvoista, kuten demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja instituutioista sekä ihmisoikeuksista.
Stubbin mukaan globaalit haasteet kuitenkin edellyttävät, että Eurooppa tekee läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
– Euroopan onkin periaatteistaan tinkimättä tuotava yhteistyömahdollisuuksia yhteiseen pöytään.
Stubbin mukaan voimapolitiikka haastaa nyt sääntöpohjaista järjestelmää.
– Kahdenvälisyys ja transaktiot ovat tulleet monenkeskisen yhteistyön rinnalle. Liitämme usein varsinkin transaktionaalisuuden Venäjään ja Kiinaan. Mutta samat piirteet koskevat joitakin läntisiäkin valtoja.
– Virkaanastujaispuheessani totesin eteemme tulevan asioita, joihin emme ole tottuneet. Kehotin valmistautumaan siihen, että välillä joudumme reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin myös ripeästi. Joudumme kohtaamaan monia periaatteellisesti vaikeita kysymyksiä.
Viestiä some-käyttäytymisestä
Stubb puhui myös teknolgisesta kehityksestä ja erityisesti sosiaalisesta mediasta.
– Edellisinä vuosikymmeninä tapasimme ajatella teknologisen kehityksen tuovan meille rajattomia mahdollisuuksia ja tekevän yksilöistä ja yhteisöistä älykkäämpiä.
– Demokratia ei ole vieläkään sopeutunut uuden teknologian aikakauteen. Etenkin kun sosiaalisen median alustat tuntuvat suosivan vastakkainasettelua rakentavan keskustelun sijaan.
Stubbin mukaan jokainen päätöksentekijä joutuu pohtimaan, miten he toimivat sosiaalisen median alustoilla.
– Käyttävätkö he moninaisia viestintäkanaviamme vihan ja epävarmuuden levittämiseen vai toivon tuottamiseen?
– Teillä kansanedustajilla on suuri vastuu. Teidän toimintanne vaikuttaa Suomen keskusteluilmapiiriin, ja toimii esimerkkinä etenkin nuorille.
– Demokratiaan kuuluvat erilaiset näkemykset ja mielipiteet. Ja avoin keskustelu. Mustavalkoisen ja henkilöön menevän yhteiskunnallisen keskustelun sijaan toivon kuitenkin näkeväni entistä enemmän toisia kunnioittavaa, rakentavaa debattia, Stubb puhui.
Puheensa lopuksi Stubb siteerasi Runebergin Maamme-runoa.
– Vaikk onni mikä tulkohon, maa isänmaa se meillä on. Mi maailmass on armaampaa ja mikä kalliimpaa?
– Tämän J. L. Runebergin Maamme-runon katkelman myötä haluan kiittää koko eduskuntaa sekä teitä herra puhemies hyvästä yhteistyöstä toimikauteni ensimmäisen vuoden aikana. Me kaikki teemme töitä Suomen eteen, yhdessä, Stubb sanoi eduskunnan edessä.
maanantai 3. helmikuuta 2025
Perussuomalaisten ja kokoomuksen suhteesta
Pääkirjoitus: Kravattipersut valtaavat kokoomusta – Ja Halla-aho myhäilee
Lauri Nurmi
Osa kokoomuslaisista ärsyyntyy, kun heiltä kysyy puolueen ”persuuntumisesta”. Ilmiö on kokoomuksessa edelleen tabu, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa.
Tänään klo 22:01
Petteri Orpo on johtanut kokoomusta vuodesta 2016 lähtien. Vaikka Orpon arvot eivät olisi muuttuneet, kokoomus on muuttunut sisältäpäin hänen kautensa aikana. Inka Soveri
Muuan Jussi Halla-aho aloitteli 20 vuotta sitten verkkoblogiaan eiralaistalon kellarissa.
Syksyllä 2005 blogin kävijämäärä kasvoi Muhammed-piirroskohun seurauksena. Lukijat rohkaisivat Halla-ahoa pyrkimään eduskuntaan.
Puolueekseen hän harkitsi kokoomusta. Perussuomalaiset ei vielä siihen aikaan ollut itsestään selvä vaihtoehto maahanmuuttoa kritisoineille ihmisille.
– Kokoomus oli paljon vähemmän vasemmalla tai sanotaan vihervasemmalla kuin se on tänä päivänä. Sitäkin pidettiin mahdollisena kanavana, jonka kautta voisi osallistua politiikkaan ja tuoda näitä teemoja esille, Halla-aho muisteli syksyllä 2017 ensiaskeliaan politiikassa.
Kesällä 2017 Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Kokoomusta johti – ja johtaa edelleen – sivistysporvarina pidetty Petteri Orpo.
Kun Timo Soini ilmoitti kevään korvalla, maaliskuussa 2017, että luopuisi perussuomalaisten johtajuudesta, Verkkouutiset haastatteli Orpoa.
– Kokoomus toimii vain arvojensa mukaisessa hallituksessa, Orpo tähdensi.
Orpo tarkoitti lausunnollaan, että hallitusyhteistyö halla-aholaisten perussuomalaisten kanssa ei kokoomukselle kävisi. Niinpä keskusta ja kokoomus heittivät nämä ulos hallituksesta.
Kahdeksan vuotta myöhemmin pääministeri Orpo ja kokoomus istuvat toista vuotta hallituksessa perussuomalaisten kanssa. Valtiovarainministerinä vaikuttaa Halla-ahon mallioppilas ja seuraaja Riikka Purra, joka aikanaan tutustui poliittiseen oppi-isäänsä Suomen Sisun keskiviikkokerhossa.
Kumman arvot ovat muuttuneet – kokoomuksen vai perussuomalaisten?
Pitipä Orpo siitä tai ei, hänen johtamansa kokoomuksen kentällä arvot ovat muuttuneet ja paljon.
Kokoomuksessa poliittista elintilaansa ovat kasvattaneet niin sanotut kravattipersut. Puoluekokousten ja vaaliristeilyjen iltajuhlissa Iltalehden politiikan toimittajilla on ollut tapana kysyä kokoomuslaisilta, tekisivätkö he mieluummin hallitusyhteistyötä demareiden vai perussuomalaisten kanssa.
Ylivoimainen enemmistö nimeää ihannekumppanikseen perussuomalaiset. Tere Sammallahden ja Atte Kalevan kaltaiset äänekkäät maahanmuuton vastustajat alkavat olla kokoomuksessa valtavirtaa.
Aavistuksen maltillisemmin samansuuntaisia ajatuksia edistää perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman. Häntä pidetään Orpon seuraajaksi mielivän Antti Häkkäsen tukijana.
Osa kokoomuslaisista ärsyyntyy, kun heiltä kysyy puolueen ”persuuntumisesta”. Ilmiö on kokoomuksessa edelleen tabu.
Mutta missä ovat nuoret alexanderstubbit, jyrkikataiset ja petteriorpot, siis arvoliberaalit sivistysporvarit?
Horisontissa ei sarasta nuoren polven liberaalien marssia kokoomuksen eturiviin.
Etenkin maakuntien kokoomuslaisten ajatuksissa kytee halu jatkaa hallitusyhteistyötä Purran perussuomalaisten kanssa.
Halu on niin voimakas, että puhutaan SDP:n syrjäyttämisestä pääministeripuolueen paikalta, vaikka demarit voittaisivat seuraavat eduskuntavaalit.
Parlamentarismi mahdollistaa sen, että hallituksen muodostaa joku muu kuin suurimman puolueen puheenjohtaja.
Viimeksi näin on tapahtunut kevään 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Kokoomuksen Harri Holkeri nousi pääministeriksi, vaikka eduskunnan suurin puolue oli Kalevi Sorsan johtama SDP. Elettiin kuitenkin tyystin toisenlaista aikaa. Holkerin kohotti pääministeriksi tasavallan presidentti Mauno Koivisto, joka oli suuttunut keskustan Paavo Väyrysen junailemasta kassakaappisopimuksesta.
Mikäli kokoomuslaiset eivät ideologisista syistä halua tehdä yhteistyötä SDP:n kanssa, demarijohtaja Antti Lindtman pystyy kyllä houkuttelemaan keskustan hallitukseen.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyö jatkuu vain, jos jompikumpi voittaa eduskuntavaalit.
Kävi niin tai näin, Halla-aho myhäilee. Ajan henki ja perussuomalaisten pelko ovat muuttaneet kokoomusta. Se tosin voi tarkoittaa perussuomalaisille kannatuspohjan kaventumista.
sunnuntai 2. helmikuuta 2025
Presidenttikin avasi yhteisvastuukeräyksen
Kynttilänpäivä
Erityispyhät, jouluun liittyvät erityispyhät
Kristus, Jumalan kirkkauden säteily
Nimitys kynttilänpäivä juontaa siitä keskiaikaisesta tavasta, että tänä sunnuntaina vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Juhlan raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin ja jumalallinen kirkkaus, joka hänessä tuli maailmaan ja ilmestyi meille. Siunatessaan lasta ja hänen vanhempiaan vanha Simeon ylistää Jumalaa pelastuksesta, jonka hän on valmistanut kaikille kansoille, ja valosta, jonka hän on antanut loistaa kansalleen Israelille.
Raamatun tekstitAvaa kaikki
Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi
1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta
Luuk. 2:22–33
Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 2
Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”.
Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi:
- Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä,
niin kuin olet luvannut.
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,
jonka olet kaikille kansoille valmistanut:
valon, joka koittaa pakanakansoille,
kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.
Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin.
lauantai 1. helmikuuta 2025
Huomenna presidentti Alexander Stubbin yhteisvastuuvetoomus klo 12.
Huomenna vietetään kynttilänpäivää. Tiesitkö, miksi päivän nimi on juuri kynttilänpäivä?
Yhteisvastuu on välittämisen kansanliike
Yhteisvastuu on evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Vuodesta 1950 kerätty Yhteisvastuu on vakiinnuttanut paikkansa suurena välittämisen kansanliikkeenä. Keräykseen osallistuvat kaikki evankelis-luterilaiset seurakunnat ja kymmenet tuhannet vapaaehtoiset ympäri Suomen.
Yhteisvastuukeräyksen avauspäivänä 2. helmikuuta Yle lähettää tasavallan presidentin Alexander Stubbin vetoomuksen klo 12.
perjantai 31. tammikuuta 2025
Rise toi ankkurille viestin toisena
Maastohiihto
Suomi voitti! Jasmi Joensuulta tolkuton veto
Cognessa kisattiin perinteisen parisprintit. Draamaa piisasi.
Jaa
Tallenna
Kommentoi
Kerttu Niskanen (etualalla) ja Jasmi Joensu ottivat voiton.
Tatu Myllykoski
14:08 | Päivitetty 19:58
Suomi voitti hiihdon maailmancupin pariviestikilpailun perjantaina Italian Cognessa. Suomen viestiä veivät Kerttu Niskanen ja Jasmi Joensuu.
Ykkössija ratkesi ankkuriosuudella, jonka puolivälissä Joensuu karkasi ankaralla vedolla.
Suomen kakkosjoukkue Krista Pärmäkoski–Jasmin Kähärä oli seitsemäs.
Miesten kisassa riitti draamaa, sillä Suomen ykkösjoukkue hylättiin karsinnan jälkeen. Iivo Niskanen sai keltaisen kortin, koska hän ei tuomariston mukaan noudattanut vuorohiihtoaluetta. Niskasella oli allaan keltainen kortti, minkä vuoksi Suomi diskattiin suoraan.
Suomen kakkosjoukkue Ristomatti Hakola–Joni Mäki oli miehissä viides. Voittoa juhli Norja.
Seuranta aukeaa alle.
Päätapahtumat
15:15
Miesten pariviestin tulokset
15:11
Suomi jää viidenneksi miehissä - Norja voittoon
14:55
Voittajat haastattelussa Viaplaylla - Niskanen ylistää Joensuuta
14:45
Naisten pariviestin tulokset
14:39
Suomi voittaa naisten pariviestin!
Näytä lisää
Uusin ensin
Vanhin ensin
15:15
Miesten pariviestin tulokset
Norja 1. 16.51,15
Ranska 1, +0,5
Ruotsi 1, +1,0
Norja 2, +2,4
Suomi 2, + 2,7
Sveitsi, +3,0
Ruotsi 2, +7,5
Tatu Myllykoski
15:11
Suomi jää viidenneksi miehissä - Norja voittoon
Norjan ykkösjoukkue Even Northug-Erik Valnes juhlii voittoa. Ranska 1 on toinen ja Ruotsin ykkönen kolmas.
Joni Mäki jäi ankkuriosuudella viidenneksi. Hän oli mukana palkintokoroketaistelussa pitkään, mutta kärki karkasi viimeisessä, loivassa ylämäessä. Eroa kärkeen tuli lopulta 2,7 sekuntia.
Perjantain kisa oli varsinkin Hakolalta melkoinen työnnäyte. Hän valitteli vielä karsinnan jälkeen, että meno oli tukkoista. Finaalissa, varsinkin hänen viimeisellä osuudellaan, homma kuitenkin toimi mainiosti.
Suomen ykkösjoukkue siis hylättiin ennen loppukilpailua.
Tatu Myllykoski
15:06
Viimeinen vaihto - Suomi mukana kärkitaistelussa
Ristomatti Hakolalta todella väkevä osuus. Hän nosti Suomen kakkoseksi. Hakola otti oman ladun jo varhaisessa vaiheessa osuutta ja rempoi hurjaa tasatyöntöä muut kiinni.
Mäellä hieno paikka lähteä ankkuriosuudella. Tuleeko Suomelle toinenkin palkintokorokesija? Eroa kärkeen alle sekunti.
Tatu Myllykoski
15:02
Miesten kisassa kolmas vaihto
Suomi yhdentenätoista, mutta ero viestiä johtavaan Ruotsiin vain 2,2 sekuntia. Sekä Hakola että Mäki pysytelleet porukan keskellä. Varsinaista hevostelua heiltä ei ole nähty.
Tatu Myllykoski
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)