Taas Ervastia Maaseudun Tulevaisuudesta

Hidas demokratia on vaikeaa nopean diktatuurin naapurissa Kolumni 19.01.2022 Jos Suomi aikoo joskus hakea läntisen sotilasliiton jäsenyyttä, päätös lienee pakko tehdä sotilaallisen ripeästi, lyhyin syöksyin, arvelee Pekka Ervasti. Nato-kiima on terminä julistettu pannaan ainakin, jos oirehtiva henkilö on naisoletettu. Oireyhtymä ei kuitenkaan ole mihinkään hävinnyt. Päinvastoin. Hinku Natoon on suorastaan ryöpsähtänyt, kun sotilaallinen jännitys Itämeren alueella ja varsinkin Ukrainan itärajalla on kasvanut. Venäjä puhaltaa hiileen posket pullollaan. Liikkistä, että Natosta ollaan nyt Suomessa kiinnostuneempia kuin silloin, kun asiasta olisi voitu kaikessa rauhassa käydä vähemmän tunnepohjaista keskustelua. Tyynempinä aikoina moni ajatteli, että Nato-asia voidaan ratkaista hötkyilemättä normaalin demokratian askelmerkkejä seuraten. Kansanäänestys tuntui reilulta tavalta tehdä kaikkia kansalaisia koskeva merkittävä ulkopoliittinen päätös – suunnanmuutos oikeastaan. Kansanäänestyksen kautta mentiin Euroopan unioniinkin. Vaikka keskustelu kävi välillä kuumana, lopputulos oli lopulta selkeä: enemmistö tuki liittymistä. Myöhemmin moni kyllä-äänestäjä on tosin tullut katumapäälle, mutta jäsenyydellä on edelleen enemmistö takanaan. Nato-jäsenyyden kohdalla mahdollisuus kansanäänestyksen kaltaiseen verkkaisen raskassoutuiseen prosessiin taitaa olla menetetty. Aika on ajanut sen ohitse. Venäjän aggressiivinen painostus naapureitaan kohtaan ja Naton laajenemisen vimmattu vastustaminen ennustavat, että se tuskin istuisi toimettomana, jos Suomessa ryhdyttäisiin puuhaamaan kansanäänestystä Natosta. Sitä keskustelua suomalaiset tuskin saisivat käydä rauhassa omassa lintukodossaan. Venäjä yrittäisi ilman muuta vaikuttaa lopputulokseen kaikin mahdollisin keinon – ihan suoraa ja raakaa sotilaallista interventiota ehkä lukuun ottamatta. Rajoilla pullisteltaisiin, diplomaattista sotaa käytäisiin ankarasti puhumattakaan kaikenkarvaisista salaisista vaikuttamisyrityksistä niin reaali- kuin virtuaalimaailmassakin. Hidas demokratia on vaikeaa nopean diktatuurin naapurissa. Jos Suomi aikoo joskus hakea läntisen sotilasliiton jäsenyyttä, päätös lienee pakko tehdä sotilaallisen ripeästi, lyhyin syöksyin. Tuleen ei voi jäädä makaamaan. Vastuu lankeaa jalkaväkiryhmän kokoiselle porukalle ulkopolitiikan kärkipäättäjiä, presidentille ja avainministereille. Muodollisesti korkeinta päätösvaltaa käyttävä eduskunta tuskin asettuu poikkiteloin. Historian tiukimmissa käänteissä se on lojaalisti siunannut johtajien linjaukset – ja kansalaiset ovat seuranneet perässä. Kokonaan toinen asia on, kannattaako Suomen ylipäätään liittyä Natoon. Siitä keskustellaan siihen asti, kunnes Natoon on liitytty. Sitten ei enää tarvitse. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

ON MUUTAKIN KUIN PELKÄÄ SÄÄTÄ PIDELLYT

Pientä liikettä on ollut tänään keskiviikkona; vein kukkia 88-vuotta täyttäneelle ystävälle, huolto-asemalla sain veikkausvoittovaroja, kun veikkauskortti ei ollutkaan käytössä, kävin pankissakin erään ystävän asialla, kun satun olemaan syksyn vaalien jälkeen edelleen pankin edustajistossakin,hautausmaan toimistollakin oli asiaa, kun lauantaina olen siunaamassa veteraanilesken. Ja huomenna torstaina on taas toripäivä ja on luvattu 10 cm lumikerrosta työstettäväksi. Ja on sitten juoksulenkkejäkin tehty ja tänään oltu fysioterapiakäsittelyssäkin😘🥰😍😊

On se säitä pidellyt

Maanantaita vastaan yö toi 20 cm lumikerroksen, joten lumitöitä riitti ihan kotitarpeiksi. Pakkanenkin viime yönä kiri reippaasti yli kymmenen asteen ja tänään sitten jo illansuussa oli lämpömitari plussalla. Edellisiltana sain hienon kuvan kuutamosta, katso fb-sivullani, jo yli 300 tykkääjää. Tänään Israel-illassa Kankaanpäässä oli mukana myös rabbi Simon Livson!

Remontti-Reiska

Politiikka Järvenpään kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä, monille myös television remonttiohjelmista tuttu Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen on ehdolla Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon Suomen kaikkien aikojen ensimmäisissä aluevaaleissa. Piisinen näkee, että uusilla sote-alueilla tulee kyetä tekemään ratkaisuja, joissa tarpeettomista kustannuksista luovutaan ja keskitytään olennaiseen. – Aikaa ja resursseja ei ole haaskattavaksi jonninjoutavuuksiin, Piisinen sanoo. Jorma Piisisen, kuten kaikkien muidenkin ehdokkaiden, valmistautumisessa vaaleihin oman sävynsä on antanut korona-aika ja alueelliset rajoitukset, joiden puitteisiin vaalityö on pitänyt sovittaa. Piisinen lähtee silti kohti vaalipäivää positiivisella mielellä vaikka ajankohta onkin haastava. – Muutamia toritapahtumia lukuun ottamatta en juurikaan ole ehtinyt olla läsnä ihmisten kanssa. Kampanjointini onkin keskittynyt enimmäkseen sosiaaliseen mediaan ja ulkomainontaan. En osaa vielä sanoa, miten hyvin tämä kaikki on mennyt, sehän nähdään sitten viikon kuluttua sunnuntaina, Piisinen naureskelee. Lähtökohta vaaleihin on silti vahva. Viime vuonna Piisinen nousi kotikaupunkinsa Järvenpään valtuustoon komealla 1 038 äänen potilla. Hoitoon pääsyn vaikeudet kestopuheenaihe Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy uusille hyvinvointialueille viimeistään tammikuussa 2023. Uudistuksessa alueet ja niiden uusien valtuustojen johtoon valittavat päättäjät tulevat tekemään valtavia muutoksia alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen ja tuottamiseen. Käytännössä alueet rakentavat koko palveluverkon valmiiksi tämän vuoden aikana. Piisinen tietää, että Keski-Uudenmaalla polttavin ongelma on sama kuin monella muullakin alueella Suomessa, eli kansalaisen terveydenhoitoon pääsy on hidasta ja hankalaa. – Meillä Järvenpäässä hoitoon pääsyn vaikeudet ovat kestopuheenaihe, ja siitä myös monet äänestäjät haluavat kanssani keskustella. Ongelmat voivat liittyä vaikka siihen, että hoitohenkilökuntaa ei edes tavoita puhelimella. – Hoitoon pääsy on eräissä tapauksissa voinut kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Vaikka meillä on olemassa takaisinsoittopalvelu, mistä pitäisi saada yhteydenotto jo saman päivän aikana, niin sekään ei palvele riittävästi, koska välttämättä takaisinsoittoa ei ole tullut edes samalla viikolla. Yksityisten palvelujen käyttäjät näyttäisivät olevan hieman paremmassa asemassa, koska siellä resursseja on enemmän. Ongelmien purkamiseen ei ole nopeita ratkaisuja Piisinen näkee ongelmien taustalla useita tekijöitä, päällimmäisenä on hoitajavaje. Useiden arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä jopa 30 000 uutta hoitajaa, sillä lähivuosina alalta eläköityy runsaasti ammattilaisia ja samaan aikaan vanhusväestön määrä kasvaa. Henkilökunnan vaje korostuu korona-aikana. – Koronan vuoksi on myös jouduttu siirtämään muiden sairauksien hoitoa ja leikkauksia eteenpäin. Samankaltainen tilanne on pitkälti myös hammashoidon puolella. Todennäköisesti näin tulee olemaan vielä jonkin aikaa. Piisinen suhtautuukin realistisen vakavasti terveydenhuoltopalvelujen uudistusten ja jonojen purkamisen etenemiseen. – Valitettavasti nopeita ratkaisuja ei ole luvassa. Paljon on esitetty, että ulkomailta tuotaisiin tänne hoitajia. Siinä kuitenkin tulee eteen kieliongelmat, etenkin vanhemman väestön kohdalla, jolla ei ole samanlaista kielitaitoa kuin nuoremmilla. Ulkomailta saapuvat tulijat tarvitsevat myös itse resursseja ja palveluja, kuten asuntoja ja lapsille päivähoitoa. Ja jos hoitajan palkalla ei pysty elättämään perhettä, ulkomailta saapuneelle hoitajalle saatetaan joutua lisäksi maksamaan tukia, mikä ei ole enää kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Piisinen näkee, että olennaista onkin ryhtyä pikaisesti korjaamaan hoiva-alan sisäisiä ongelmia. – Lähtisin siitä, että ensinnäkin meidän on käytettävä olemassa olevan hoitohenkilökunnan työpanosta ja inhimillistää ja parantaa heidän työolosuhteitaan. Parhaimmillaan saisimme myös alalle kouluttautuneita, mutta muualla työskenteleviä ammattilaisia takaisin. – Tarpeen mukaan on myös mahdollista kouluttaa osa työnhakijoista muunto- tai lisäkoulutuksella hoitotehtäviin. Se olisi kansantaloudellisestikin järkevää. Sote-pomoille korkeat vaatimukset Piisinen kiinnittää huomiota myös terveydenhuollon hallintoon, jonka tulee toimia tehokkaasti ja järkevästi. Piisinen torjuu useiden tasojen johtajajärjestelmien rakentamisen, sillä resurssit tulee hänen mukaansa kohdistaa käytännön terveydenhuoltotyöhön. – Jos jostain pitää tinkiä, niin hallinnosta ja keskittää resursseja käytännön toimintaan. Ei hallinnossa tarvitse olla useita johtajia, joilla on alemmat johtajat ja heillä omat alaisensa. Kuitenkin suorittava taso on kaikkein tärkein, koska se konkreettisesti hoitaa meidän suomalaisten terveyttä. Eli nyt tarvitaan lisää niitä paljon puhuttuja hoitavia käsiä, jotka ovat myös kuvattuna Tehyn logossa, Piisinen heittää. Suomen suurimman sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn logossa todellakin on kuvattuna Auttavat kädet -merkki. Vertauskuvallisesti auttavista käsistä puhuminen on tällä viikolla nostattanut runsaasti pöhinää sosiaalisessa mediassa. Hallinnossa toki tarvitaan myös johtajia. Piisinen sanoo, että pomoille tulee asettaa korkeat vaatimukset. – Me tarvitsemme sellaisia johtajia, joilla on syvällistä näkemystä sekä terveydenhuoltoon että talouteen. Nyt tulee kyetä tekemään ratkaisuja, joissa tarpeettomista kustannuksista luovutaan ja keskitytään olennaiseen. Aikaa ja resursseja ei ole haaskattavaksi jonninjoutavuuksiin. Kansan vaali-into alkaa nousta Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan vain runsas kolmannes suomalaisista olisi hyvin kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa. Monen tietämys alueiden toiminnasta on saattanut jäädä vähäiseksi. Piisinen kuitenkin näkee kokonaistilanteen valoisampana. Ehdokas arvioi, että etenkin parin viime viikon aikana kansalaisten vaali-innossa on nähty selkeää piristymistä. Kiitosta Piisinen jakaa myös medialle. – Nyt kun puolueiden puheenjohtajat ovat päässeet esittelemään vaihtoehtoisia linjauksia ja niitä on jopa päästy vertailemaan televisiossa, ihmisten kiinnostus on selvästi nousussa. Piisinen korostaa, että aluevaaleissa on nyt kyse ei vähemmästä kuin rahasta ja hengestä. Perussuomalaiset puolustaa sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyttämistä nopeasti ja helposti saatavana perusoikeutena – pelastustoimea unohtamatta. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen, ja tulevat aluevaltuustot tulevat päättämään jopa useiden miljardien jättibudjeteista. – Kiitettävästi kiinnostus alkaa nousta myös sen suhteen, mihin tarkoituksiin rahoja käytetään, Piisinen sanoo. Jokaisella myös vastuu omasta terveydestään Piisinen huomauttaa, että jokaisella on myös henkilökohtaista vastuuta omasta terveydestään, erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä. Piisinen korostaa vahvasti liikunnallisuuden ja terveellisten elämäntapojen merkitystä. – Itselläni on pitkä liikunnallinen tausta. Liikunta on myös aina hyväksi kaikenlaisten, tuki- ja liikuntaelinten ja sydänsairauksien sekä myös elintason aiheuttamien terveydellisten ongelmien hoidossa, Piisinen sanoo. Hän painottaa, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia myös mielenterveyteen. – Olen huomannut, että kun ahdistaa ja mieltä painaa, niin kun lähtee metsään kävelylle tai pururadalle lenkille, palatessa on jo paljon kirkkaammat ajatukset ja kevyempi mieli. Se ei edes maksa mitään. SUOMEN UUTISET Jaa Facebookissa

Kotimaassa yli 70 000 hoitajaa vaihtanut muulle alalle

Politiikka Sote-uudistuksen myötä valittavien aluevaltuustojen odotetaan löytävän ratkaisuja hoitojonoille ja siten helpottaa hoitoon pääsyä. Hallituspuolueet keskusta, vihreät ja SDP olisivat valmiita tuomaan Suomeen töihin hoitajia ulkomailta, perussuomalaiset kuitenkin pyrkisi työllistämään ensin Suomessa jo olevat koulutetut ammattilaiset. Perussuomalaiset myös katsoo, että lääkärin ja hoitajien on osattava suomen kieltä. Kiireettömässä hoitoon pääsyssä tarvitaan lisää hoitavia käsipareja. Useiden arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä jopa 30 000 uutta hoitajaa, sillä lähivuosina alalta eläköityy runsaasti ammattilaisia ja samaan aikaan vanhusväestön määrä kasvaa. Suomessa ollaan poikkeuksellisen yksimielisiä siitä, että tällä hetkellä kansalaisen on liian vaikeaa päästä perusterveydenhuollon palveluiden piiriin. Ongelma ei ole pelkästään pienillä paikkakunnilla, vaan jonoja kasaantuu myös pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa keskuksissa. Mitoitukset tai takuut eivät vielä hoida ketään Ilta-Sanomien järjestämässä viiden suurimman puolueen, SDP:n, perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja vihreiden, puheenjohtajien aluevaalitentissä eilen pääministeri Sanna Marin (sd) otti esille hallituksen esityksen hoitotakuusta, jonka mukaan kiireettömään hoitoon pääsisi jatkossa seitsemässä vuorokaudessa. – Tällä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksella pyrimme – yhdessä hoitotakuuesityksen kanssa – että jokaisessa Suomen kunnassa saisi hoivan ja avun seitsemän vuorokauden sisällä, Marin sanoi. Perussuomalaisten Riikka Purra huomautti, että mitoitukset tai takuut eivät vielä hoida ihmisiä. – Ymmärrän, että lainsäädännöllisesti näille on tarvetta, mutta yleensä ne tarvitsevat merkittäviä resursseja toimiakseen. Esimerkiksi hoitotakuu: Meillä on eri puolilla Suomea vakavaa lääkärivajetta ja pulaa hoitajista. Hoitajapula ei suinkaan johdu siitä, etteikö koulutettuja hoitajia olisi saatavilla, heitä on ehkä vain väärissä paikoissa ja hoitotyö ei ole riittävän kannustavaa. Tässä tilanteessa hoitotakuuta ei tulla saavuttamaan, Purra sanoi. Hallitus esittää ratkaisuksi maahanmuuttoa Suomessa ei ole pulaa hoitajista. Kuitenkin jopa 72 000 koulutettua sote-ammattilaista vaihtanut muihin töihin sotealan huonon palkan ja kuormittavan työn vuoksi. Hoitajavajeeseen Marinin hallitus esittää silti ratkaisuksi maahanmuuttoa eli hoitajien tuomista EU-alueen ulkopuolelta. – On ihan selvää, että me tullaan tarvitsemaan osaajia ulkomailta, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi. Perussuomalaisille ratkaisu ei kelpaa, sillä ensin pitäisi työllistää kaikki saatavilla oleva suomalainen työvoima. Perussuomalaiset vaatii samalla, että Suomessa lääkärien ja hoitajien on osattava suomea. Purra painotti, että sote-uudistukseen tarvitaan lisää resursseja ja lisää virkoja, jotta töissä jo olevien kuorma ei muodostuisi liian raskaaksi. – Samaan aikaan tarvitaan tietysti parannusta johtamiseen ja prosesseihin ja siihen, että hoitajat saavat itse vaikuttaa omiin työvuoroihinsa. SUOMEN UUTISET Jaa Facebookissa

Puoluesihteerin uutiskirje

PERUSSUOMALAISTEN UUTISKIRJE 14.1.2022 • Klo 13:03 Vaalikamppailu paljasti - puolueilla on eroa - kannattaa äänestää erityisesti nyt! Keskustan viesti - menkää sossuun! SDP:n viesti - bensan hinta ei nouse! Raha tai oikeammin sen puute on asian ydin sotessakin Vaalien lähestyessä ja hermojen kiristyessä, meidän perussuomalaisten suut yritetään tukkia - niin median kuin muiden puolueiden toimesta - puhuessamme rahan riittävyyden tärkeydestä. Puheemme on kiusallista. Aluevaaleissa ei ole muka kyse rahasta, bensan hinnasta, energian hinnasta tai ostovoimasta. Päinvastoin. Kyse on juuri näistä. Rahasta. Kenelle riittää annettavaksi ja kenelle ei? Mikä on meidän tärkeysjärjestys - suomalainen vai joku muu ensin? Sähkön hinnan tuplaantuminen suistaa suomalaisia energiaköyhyyteen. Keskustapuolue ei tunne sääliä suomalaisia kohtaan. Ministeri Lintilän eilinen sanoma energiaköyhyyden partaalla oleville: menkää sossuun! SDP:n ministeri Harakka lupasi varmuudella vielä vuosi sitten, että bensan hinta ei nouse - no nyt se nousee ja rapsakkaasti nouseekin. Toreilla yrittäjät kertovat uskoneensa Sanna Marinin vakuutusta siitä, että koronan takia yksikään yhtiö ei mene nurin. Enää eivät usko, kun yhtiö lähti alta ja rahat ovat loppu. Nyt on kyse asioiden tärkeysjärjestyksestä ja arvoista Suomalainen ensin kiertue on ulottunut koko maan halki. On kierretty, keskusteltu ja kuunneltu. Kaikkialla ihmiset kertovat arjen kipupisteistä. Yksi on yli muiden. Se on tuska siitä, kun rahat ei riitä. Sotevaaleissa on ennen kaikkea kyse tärkeysjärjestyksestä - mihin me rajalliset rahamme laitamme. Panostammeko rahamme suomalaisiin vai kylvämmekö rahamme ulkomaille? Pohjimmillaan kyse näissäkin vaaleissa on se haluatko, että sinun verovarasi menevät suomalaiseen kotiin? Suomalaisille, lapsille, vanhuksille, sairaille ja palomiehille. Vai haluatko, että sinun ostovoimasi valuu tyhjiin bensapumpulla tai sähkölaskuissa? Mihin ne rahat riittävät? Pitääkö rahat käyttää siihen, että suomalaiset konsulit etsivät Teheranin kortteleista veronmaksajille elätettäviä ihmisiä yksityiskoneella Suomeen lennätettäväksi? Äänestämisen tärkeys! Nyt vaalien lähestyessä olennaisinta on äänestää! Jokainen perussuomalainen ääni on nyt kultaakin kalliimpi - se ääni voi aikuisen oikeasti pelastaa suomalaisia ihmishenkiä. Äänestäkää suomalaisten kurjistajat pihalle! Arto Luukkanen - puoluesihteeri

Liukkautta riittää

Jos ei oo vuodet veljeksiä, ei oo päivätkään, edellislenkillä maanantaina oli pakkasraja lähes parikymmentä astetta, tänään nollakelin ansiosta liukkautta ja tuulta, pääkadut onneksi - niin kuin Juissi Läskinen todistaa - olivat hiekoitettuja. Kun taas noustiin Myllymäestä ränniä Yhteiskoulun ohi, menin tapani mukaan montun kautta, eikä helppoa, rinne oli laskettelijoiden jäljiltä tosi liukas ja samoin kuntoportaat piikkikengillekin😘 Roktähti Juissi Läskinen: Reipas vauhtinen lenkki tehtiin seitsemän jäsenen voimalla. Keli oli niin luistava että matka taittui hieman alle tuntiin. Kaikki pysyivät liukkaudesta huolimatta kuitenkin pystyssä.