Iranin diktaattori on poissa

 

LEHTIKUVA

Iranin kansa juhlii diktaattorin kuolemaa: ”Khamenei meni helvettiin”

PolitiikkaUlkomaat

01.03.2026|Suomen Uutiset

Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.

Juhlat Teheranissa alkoivat lauantaina myöhään illalla jo ennen kuin Iranin valtion televisio vahvisti ajatolla Ali Khamenein kuoleman. Kansa lähti pian kaduille kaikkialla maassa. Väki  hurrasi ilosta ja musiikki raikui, kun tieto diktaattorin kuolemasta levisi.

Kuullessaan uutisen Khamenein kohtalosta teheranilainen Sahran päästi ilmoille huudon ja hyppi ilosta. Hänen miehensä alkoi kävellä hermostuneesti ympäriinsä ja he halasivat toisiaan:

– Sitten ryntäsimme ulos ja huusimme kurkku suorana, nauroimme ja tanssimme naapureiden kanssa.

Teheranilaisen talon katolta kuului BBC:n mukaan huuto ”Khamenei meni helvettiin”.

Vapaus, vapaus!

Kolme teheranilaista näytti videopuheluissa The New York Timesille kotinurkkiensa tapahtumia:

 valtavasti miehiä ja naisia tanssimassa ja hurraamassa. Ohiajavat autoilijat tööttäsivät torviaan. Ilotulitukset valaisivat taivaan ja kovaääninen persialainen tanssimusiikki täytti kadut. Monet asukkaat yhtyivät ikkunoistaan ja parvekkeiltaan huutoon: ”Vapaus, vapaus!”

Lanka- ja matkapuhelinverkot sekä internet pimenivät eri puolilla Irania, mikä vaikeutti yleisen mielipiteen arviointia yli 90 miljoonan asukkaan maassa. Eri tutkimusten mukaan hallinnon vaihtoa Iranissa kannattaa jopa 70–80 prosenttia maan väestöstä.

Kalevalan päivän nimipäiväsankarin kaste

 Tänään Kalevalan päivänä

sain olla kastamassa veljessarjan viidennen Sisu Alex Emielin päivän nimipäiväsankarin!

Zyskowiczilt terveiset Sdp:lle

50 vuotta eduskunnassa istuneen Ben Zyskowiczin (kok) mukaan Sdp ei ole koskaan ollut niin huolissaan Suomen velkaantumisesta kuin nyt. 

 Kristian Saine

 Eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) kehuu sosiaalidemokraatteja näiden osoittamasta huolesta Suomen velkaantumisesta. 

 – Olen ollut eduskunnassa noin 50 vuotta, eikä Sdp ole koskaan ollut niin huolissaan velasta kuin nyt. Se on tietysti hieno asia, kun ovat nyt kokeneet jonkinlaisen herätyksen tässä asiassa vuosi ennen eduskuntavaaleja, Zyskowicz sanoo tiedotteessaan.

 Zyskowicz jatkaa Sdp:n mahdollisen ratkaisun velkaantumisongelmalle olevan hänelle kuitenkin yhä mysteeri.

 Zyskowicz korostaa, että nykyinen velkatilanne ei ole syntynyt hetkessä, vaan pitkän kehityksen seurauksena. Myös Sdp on Zyskowiczin mukaan on ollut keskeisesti vaikuttamassa velkaantumiseen. 

 – Kiteytän eron edellisen ja nykyisen hallituksen välillä. Nimittäin kun edellinen hallitus törmäsi kriiseihin, jotka vaativat hyvin tuntuvia uusia panostuksia, se ei ollut valmis säästämään käytännössä mitään mistään vanhasta.

 Zyskowiczin mukaan nykyinen pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on törmännyt myös uusiin menotarpeisiin esimerkiksi turvallisuuden ja puolustuksen saralla.

 – Kukaan ei voi väittää, etteikö nykyinen hallitus olisi monestakin vanhasta ollut valmis säästämään. Sdp:n mielestä tietysti liikaakin, Zyskowicz sanailee.

 Konkari­kansan­edustaja kuvailee Sdp:n toimintaa irvokkaaksi. Zyskowiczin mukaan Sdp on vastustanut lähes kaikkia hallituksen säästöesityksiä. Samaan aikaan puolue on esittänyt huolta velkaantumisesta ja vaatinut nykyhallitukselta lisää säästöjä.

 – Mutta tämä huolipuhe ei ole kuitenkaan konkretisoitunut omiksi säästökohteiksi, Zyskowicz sanoo.

 Zyskowicz lisää pitävänsä merkittävänä askeleena sitä, että puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet velkaantumisen hillitsemiseen yli vaalikausien velkajarrulla

 – Tosiasia on se, että valtavat julkisen talouden haasteet ovat Suomen ja kaikkien vastuullisten puolueiden edessä vielä vuosikausia ja useita vaalikausia. Velkajarruun sitoutuminen on puolueilta lupaus vastuullisesta taloudenpidosta.

Suomi pitempää itsenäisenä kuin Venäjän valla alla

Tänään Suomessa tehdään historiaa 

22.2.2026 Suomessa kääntyy uusi sivu historian suuressa kirjassa. Itsenäisen Suomen liput heiluivat talviolympialaisissa. 

Pasi Lapinkangas Sunnuntai 22. helmikuuta 2026 kirjataan osaksi Suomen historiankirjoitusta. Silloin Suomi on ollut itsenäinen yhteensä 39 526 päivää. Se on tasan yhtä monta päivää kuin maamme oli osa Venäjää vuosina 1809–1917. 

Toisin sanoen maanantaista 23. helmikuuta lähtien olemme olleet kauemmin itsenäinen valtio kuin Venäjän vallan alla. Asiasta kertoi aiemmin tässä kuussa muun muassa Suomen Kuvalehti. 

17. syyskuuta 1809 Venäjä ja Ruotsi solmivat Suomen sodan päättäneen Haminan rauhan. Tuolloin maamme siirtyi Ruotsilta Venäjän keisarikunnan haltuun.

Ei tällä kaudella enää alijäämämenettelyä

Purra täräytti melkoisen uutisen eduskuntasalissa: EU-komissio ei vaadi Suomelta alijäämämenettelyn takia mitään lisäsäästötoimia, koska tämä hallitus on toimet jo tehnyt.   

Valtiovarainministeri  Riikka Purra kertoi tänään eduskunnan puhujanpöntöstä ison uutisen koskien EU:n alijäämämenettelyä. EU-komissio on tyytyväinen hallituksen toimiin liiallisen alijäämän umpeenkuromiseksi, eikä vaadi Suomelta lisätoimia. 

Komission tulkinta on tarkentunut. Tältä hallitukselta ei vaadita komission suunnalta lisää toimia juuri siksi, että tämä hallitus on komissionkin mielestä tehnyt ne toimet, Purra kertoi eduskuntasalissa.

 – Komissio on sitä mieltä, että tämä hallitus on todella tehnyt sen osansa ja viime vuoden 2025 liikkumavaraa tullaan käyttämään vuosina 2026 ja 2027. Ja kun katsotaan seuraavaa hallituskautta, tämä komission tulkinta helpottaa myös tulevan hallituksen ensimmäisen budjetin tekoa.

 Ensimmäisessä budjetissa ei edellytetä niin suurta säästökokonaisuutta, mikä vielä muutama kuukausi sitten näytti todennäköiseltä. Purra kummasteli, miksei asia ollut opposition tiedossa, sillä asia sanotaan velkajarruryhmän raportissa. 

 – Hyvät opposition edustajat, te olette tänään olleet kuittaamassa velkajarruryhmän raportin, jossa tämä kerrotaan. En ymmärrä miksi te ette ole tietoisia tästä asiasta. Te tulette tänne vaatimaan tältä hallitukselta komission alijäämämenettelyn edellyttämiä lisätoimia. Ei sellaisia ole. i tällä kaudella enää alijäämämen 

 – Joten, arvoisa oppositio, huoli pois, komissio ei edellytä tältä hallitukselta lisää toimia. Komissio on tyytyväinen niihin toimiin, joita me olemme tehneet.

Joakim Vigelius kirjoittaa

Merkkipaaluista.

Eilen Suomen aika itsenäisenä valtiona ylitti ajan, jonka maamme eli Venäjän vallan alla. Puolestaan tänään Ukrainalle tuli täyteen tasan neljä vuotta itsenäisyytensä puolustamista Venäjän laajamittaista hyökkäyssotaa vastaan. Molemmat historian merkkipaaluja, joista ammentaa pari ajatusta.

 Verrattain lyhyen valtiollisen itsenäisyytensä aikana Suomi on rakennettu maaksi, joka lukeutuu maailman vauraimpiin, hyvinvoivimpiin ja onnellisimpiin. Harva sodan tuoksinassa itsenäistynyt kansakunta on kasvanut ja kypsynyt yhtä nopeasti ja onnistuneesti. Karmean paljon kurjemminkin olisi voinut käydä. Kuten Ukrainassa.

Samaan aikaan, kun Suomessa on rakennettu reilua satavuotista itsenäisyyttä, ovat Ukrainaa koetelleet potenssissa liki kaikki modernit vitsaukset. Eestaas marssivat valloitusarmeijat. Veriset miehitysjaksot. Ulkomainen resurssiriisto. Miljoonat kommunismikokeilun nälkäkuolemat. Saksalainen teollisen mittakaavan joukkotuhonta. Etniset puhdistukset. Maan kielen ja kulttuurin pakkovenäläistäminen. Moskovan talutusnuoraan alistaminen. Itsenäistyneen maan aseriisunta. Syvälle ujuttautunut korruptio. Vieraan vallan päättymätön painostus ja uhka. Ja sitten taas uusi miehitys. Ja taas uusi matalan intensiteetin konflikti. Ja taas uusi laajamittainen hyökkäys. Uusi kierros valloitussotaa, turhaa kuolemaa, kaapattuja lapsia, pommitettuja koteja, iskuja energiainfraan pakkastalvella. Neljä vuotta Venäjänä tunnettua idän vitsausta ja uhrit lasketaan miljoonaluokassa. Muusta inhimillisestä ja taloudellista menetyksestä puhumattakaan. 

 Yleensä meillä Suomessa tavataan kerrata itsenäisyyden ja kovalla hinnalla voitetun rauhan arvoa joulukuun kuudentena. Aihetta siihen olisi useamminkin.

Työttömien kasvu johtuu lisääntyneestä maahanmuutosta

Toimi Kankaanniemi 

 Näinkö kehitys on mennyt? Mitä tapahtui loppuvuonna 2022, jolloin maahanmuuttajien työttömyys lähti vahvaan kasvuun?

Vasta keväällä 2023 ukrainalaiset alkoivat saada asteittain kotipaikkaoikeuksia ja Orpon hallitus aloitti työnsä. 

 Ville Tavio Oppositiosta suretaan nyt työttömyyttä kovasti. On kuulemma nykyhallituksen vika. Miten oheinen kuvaaja istuu väitteeseen? Miksi oppositiosta halutaan yhä kiihdyttää maahanmuuttoa vaikka tulijoille ei ole selvästikään toimivia työmarkkinoita?