keskiviikko 18. toukokuuta 2022

Suunta oikea

Politiikka|HS-gallup Kokoomus jatkaa selvästi suosituimpana, perus­suomalaisten kannatus kasvoi pitkästä aikaa Tuoreessa mittauksessa muutokset puolueiden kannatuksessa olivat vähäisiä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Teemu Muhonen HS 18.5. 2:00 | Päivitetty 18.5. 6:26 KOKOOMUS jatkaa Suomen suosituimpana puolueena selvällä erolla seuraaviin, käy ilmi HS:n toukokuun mielipidemittauksesta. Oppositiopuolueen kannatus pysyttelee yli 24 prosentissa, jonne se huhtikuussa nousi. Kokoomuksen etumatka toiseksi suosituimpaan Sdp:hen kasvoi, sillä pääministeripuolueen kannatus väheni kuukauden takaisesta hieman. Perussuomalaisten kannatus puolestaan kasvoi yli prosenttiyksiköllä 15,4 prosenttiin. Tätä ennen puolueen kannatus oli laskenut yhtäjaksoisesti viime vuoden marraskuusta saakka. Silloin perussuomalaisten kannatus oli vielä 18 prosenttia. Keskustan kannatus kasvoi toukokuun mittauksessa hieman, vasemmistoliiton taas väheni. Muiden puolueiden kannatukset eivät muuttuneet huhtikuun mittauksesta juuri lainkaan. KOKOOMUS on Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen kiskonut kaulaa muihin puolueisiin. Se saattaa johtua osin siitä, että puolue on ollut Nato-jäsenyyden kannalla jo kauan. Kyselyn tausta-aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että kokoomuksen kannattajiksi siirtyneet keskustalaiset ja perussuomalaiset ovat pysyneet kokoomuksen riveissä. Varsinkin perussuomalaiset on kuitenkin tuoreessa mittauksessa saanut korvattua kannatuksen siirtymää sellaisilla henkilöillä, jotka eivät ole edellisessä mittauksessa ilmaisseet puoluekantaansa. Vielä vuosi sitten toukokuussa perussuomalaiset oli HS:n mittauksessa Suomen suosituin puolue 21,6 prosentin kannatuksella. Kesäkuun kuntavaalien jälkeen edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi luopuvansa puheenjohtajuudesta. Sen jälkeen puolueen kannatus kääntyi laskuun. Vastaavasti kokoomuksen kannatus lähti samoihin aikoihin nousuun.

tiistai 17. toukokuuta 2022

Valitettava kuolema

Uutiset Pyöräilijä kuoli törmättyään alikulkutunnelissa olleeseen betoniporsaaseen – silminnäkijän mukaan tunnelin valot eivät toimineet yöllä Onnettomuuden uhri löydettiin tiistaina aamuyöllä puoli kolmen aikaan. Toivontieltä alamäkeen pyöräillyt mies törmäsi alikulkutunnelissa olleeseen betoniporsaaseen ja menehtyi saamiinsa vammoihin. KUVA: PEKKA SÖDERLUND Pekka Söderlund 10:37 | Päivitetty 14:24 Arviolta noin 60-vuotias mies on menehtynyt pyöräilyonnettomuudessa saamiinsa vammoihin viime yönä Kankaanpäässä. Mies oli pyöräillyt lukion suunnasta Toivontieltä kohti Juhaninkatua. Kevyenliikenteenväylässä on kantatie 44:n alittava tunneli, missä mies oli törmännyt betoniporsaaseen. Miehen löysi varhaisella aamulenkillään ollut kankaanpääläinen mies. Löytöhetkellä kello oli noin puoli kolme aamuyöllä. Löytäjä soitti välittömästi hätäkeskukseen. Paikalle tullut ensihoitohenkilöstö yritti auttaa loukkaantunutta, mutta turhaan. ”Ensihoitajat totesivat siinä, ettei mitään ollut tehtävissä”, kertoo onnettomuuden uhrin löytänyt mies. Löytöhetkellä alikulkutunneli oli pimeänä, eli tunnelin valot eivät olleet päällä tai olivat rikki. Poliisi vahvisti onnettomuuden uhrin menehtyneen saamiinsa vammoihin. Kankaanpäässä ”reppuränninä” tunnettuun alikulkutunneliin on kevään aikana asetettu betoniporsas ilmeisesti estämään esimerkiksi autoilla ajamisen tunnelissa. Tiistaina aamupäivällä betoniporsas oli vielä paikoillaan, mutta onnettomuudessa syntyneet veriroiskeet oli pääosin jo pesty pois. Kankaanpäässä ”reppuränninä” tunnettuun alikulkutunneliin on kevään aikana asetettu betoniporsas ilmeisesti estämään esimerkiksi autoilla ajamisen tunnelissa. Tiistaina aamupäivällä betoniporsas oli vielä paikoillaan, mutta onnettomuudessa syntyneet veriroiskeet oli pääosin jo pesty pois. KUVA: PEKKA SÖDERLUND KANKAANPÄÄN kaupungin tekninen johtaja Marja Vaajasaari ei heti tuoreeltaan osannut sanoa mikä on kaupungin vastuu tällaisessa onnettomuudessa. ”Vastuukysymys täytyy selvittää. Tässä vaiheessa en vielä osaa sanoa asiaan mitään”, toteaa Vaajasaari. Vaajasaaren mukaan autoliikenteen estävä betoniporsas oli aiemmin sijoitettuna lähempänä Keskuskatua selkeästi tunnelin ulkopuolella. Alueen asukkailta saadun palautteen mukaan betonieste siirrettiin tunneliin, koska tunnelin ulkopuolella autot kiersivät esteen ja jatkoivat ajoaan tunneliin. ”Tuo on haasteellinen paikka johtuen alamäestä. Ei tämmöistä onnettomuusmahdollisuutta osattu ennakoida”, pahoittelee Vaajasaari. Tiistaina iltapäivällä betoniporsas oli siirretty pois tunnelista toisen sisäänmenoaukon läheisyyteen. KUVA: PEKKA SÖDERLUND KANKAANPÄÄN katuvaloverkosta vastaavasta Vatajankoski Oy:stä kerrotaan kaupungin katuvalojen olleen pimeänä maanantain ja tiistain välisenä yönä. ”Kyseessä on jokavuotinen käytäntö, minkä mukaan Kankaanpään katuvaloverkossa on niin sanottu kesäsammutus voimassa. Vuosittain aivan ydinkeskustaa lukuunottamatta paikkakunnan katuvalot sammutetaan toukokuun puolivälissä ja ne pysyvät sammutettuina aina elokuulle asti. Nyt ei siis ollut kyseessä mikään tekninen vika tai ilkivalta. Tämän vuoden kesäsammutus tuli voimaan sunnuntaina 15. toukokuuta”, kertoo Vatajankosken rakentamispäällikkö Jarno Joensuu. Joensuun mukaan alikulkutunnelit kuuluvat niin sanottuun kesäsammutuksen piiriin. Kantatie 44:n alitse kulkevat kevyenliikenteen tunnelit ovat ongelmaisia paikkoja. ”Niissä on aika heikkotehoiset valaisimet ja ne ovat usein ilkivallan kohteena. Tässä tapauksessa valojen poissaolo ei kuitenkaan johtunut ilkivallasta.” Lue lisää kirjoittajalta Pekka Söderlund

maanantai 16. toukokuuta 2022

Sotien veteraanien merkkien laitto taas aloitettiin

Kolme sotiemme veteraanien hautakivimerkkiä Kankaanpään hautausmaalla, yksi lottamerkki ja yksi sotien veteraanimerkki Jämijärven hautausmaalla oli kevään ensi kerran suoritus. Toivotaan, että siitä se jatkuu, kun uusia vielä ilman merrkiä olevien sotien veteraanien hautaoja saadaan selville. Aikas urakka niitä selvittää, eli haudanhaltijoita ei niinkään helposti tavoita - välttämättä.!

sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Puolueneuvostossa aamuhartaus

Puolueneuvoston aamuhartaus 15.5.2022 Hämeenlinnassa vk 462, 584, 571: 1-4. Hyvät puoluesisaret ja –veljet. Kun olemme koolla täällä Hämeen sydämessä Hämeenlinnassa, muistamme Hämeen maakuntalaulun sanoin: On mulle Suomi suloisin/ vaan Häme siitä rakkahin/ Sen tuskin tiedän vertaista/ niin kaunista, niin herttaista/ kuin kulta Hämeen maa. Ja kun tämä Hämeenlinna on suuren säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen syntymäkaupunki laulamme nyt hänen säveltämänsä virsikirjan virren 462 Soi kunniaksi Luojan Esilaulajina toimivat eduskunnan puhemies Juho Eerola, kanttori puoluehallituksen jäsen Silvia Koski, puoluesihteeri Arto Luukkanen ja Petri Silvennoinen Saamme jälleen aloittaa tämän puolueneuvostomme sunnuntaiaamun perinteisesti hartaudella, kuten on tehty jo vuosikymmenien ajan. Muistan hyvin, miten aikoinaan kokoonnuttiin näin sunnuntaiaamuna paikalliselle torille maakunnittain ryhmittyneinä, josta rovasti Sareksen ja puolueen pj:n puheiden jälkeen lippurivistön ja kansallispukuisten naisten johdolla marssittiin läpi kaupungin kokouspaikalle jatkamaan kokousta. Tänään saamme elää ja vaikuttaa keskellä maamme historian suuria muutoksia turvataksemme maamme demokraattisen itsenäisyyden ja vapauden säilymisen keskellä Eurooppaa valitsevaa häikäilemätöntä ja kaikista kansanvälisistä sopimuksista piittaamatonta Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Osaamme siksi antaa arvon rakentavalle työllemme maamme ja kansamme parhaaksi. Tänään vietämme toukokuun 3. sunnuntaita liputuspäivänä sotiemme kaatuneiden muistopäivää kunnioittaen ja kirkkovuoden kulussa 4. pääsiäisen jälkeistä sunnuntaita aiheena Taivaan kansalaisena maailmassa. Tämä sankarivainajiemme muistopäivä osuu juuri näin kevään kääntyessä kesäksi, kun ruohon ja puiden vehreys on tulossa heleimmilleen ja kaikki elollinen, pienintä olentoa myöten, värähtelee elämisen halusta. Ja juuri tätä taustaa vasten katsottuna sankareittemme uhri tulee oikeaan valaistukseensa. He olivat enimmäkseen aivan nuorta väkeä; heillä oli elämä edessään, ja heidän sydämissään asuivat elämään kohdistuneet toiveet. Moni oli juuri perustanut perheen, toiset eivät vielä olleet ennättäneet näin pitkälle, mutta sitten tuli sota ja astui voimaan sodan ankara laki. Heidät uhrattiin, jotta me toiset jäisimme eloon. Tänäänkin täällä puolueneuvoston kokouksessamme saamme kunnioittaa sotiemme sankarivainajien muistoa kuten myös tietysti kaikkia sotiemme veteraaneja ja kotirintaman naisia! Seuraavaksi laulamme isänmaan virren 584, jonka tekijä Uuno Kailas eli vain 7 pvää vaille 32-vuotiaaksi ja kotiseinältä toin Bromsin maalauksen, jossa näette Kailaan kuvan. Säveltäjänä on Taneli Kuusisto. Laulu esittivät Hgin yhtyneet kirkkokuorot v. 1939 isänmaallisessa suurjuhlassa vain 5 pvää ennen talvisodan syttymistä ja kun 105 kunniapäivää kestänyt sota päättyi maaliskuun 13. pvänä, niin radiossa rauhan ilmoittamisen jälkeen soitettiin tämä Suomalainen rukous! Näin saamme luottaa ja myös rukoilla, että Taivaallinen Isämme siunaa ja varjelee meitä ja alati synnyinmaalle siipiens suojan suo. Ja juuri nyt läntiseen puolustusliitto NATOon liittyessämme saamme sanoa, että on väärin, jopa Jumalan sanan vastaista, jos suuri ja voimakas valtakunta pakottaa pienemmän alaisuuteensa, sillä maamme puolustaminen on kansamme siveellinen velvollisuus ja itsenäinen Suomi ei uhkaa ketään ylläpitämällä tehokasta maanpuolustusta. Tutussa laulussa sanotaankin: Täällä Pohjantähden alla,/ on nyt kotomaamme,/ mutta tähtein tuolla puolen/ toisen kodin saamme. Ja vaikka niinkin kävisi, että täällä alhaalla menettäisimme osamme, onnemme, jäälle meille kuten Luther taisteluvirressään sanoo: kuitenkin Jumalan valtakunta. Ja mikäpä tästä kertoisi paremmin kuin juuri sunnuntaipäivämme kirkollinen aihe: Taivaan kansalaisena maailmassa. Saamme siis olla kahden maan kansalaisia, täyttää ajalliset tehtävämme eli kuten sananlasku toteaa: käsi aurassa, mutta sydän taivaassa.. Emme tietenkään ajattele niin, että meitä ajaa hyviin tekoihin palkkioajatus: kun teen niin ja niin, niin ansaitsemme autuuden. Mutta saamme luottaa siihen, että Vapahtajamme Jeesuksen ansion turvin armosta saamme rakkauden synnyttämän halun auttaa lähimmäisiämme niin lähellä kuin aina kaukana lähetysmaillakin. Päivän teksteissäkin kerrotaan Jeesuksen olevan suurena esirukoilijamme. Ja vaikka tuntisimmekin itsemme vaikka kuinka huonoiksi ja lankeaviksikin Jeesuksen seuraajiksi, niin ulkoisesta ja sisäisestä ahdistuksesta huolimatta saamme jo täällä ajassa ja sitten kerran iankaikkisuudessa iloita Vapahtajamme meille lahjoittamasta Elämästä oikein isolla E-kirjaimella. Aivan kuten vanhassa rukoilevaisvirressä syvästi koetaan: Elämä ja elämä ja iankaikkinen elämä, se alkaa jo täällä maitten päällä ja kestää iäti taivaassa. Näin olkoon tästä lähin jumaluusoppini: Myös viimeinen ja vähin saa olla omasi. Ja Jaakko Löytyn tunnettua virttä mukaillen: Matkalla, Herra, lupaat meitä johdattaa, kaitse askeleita horjuvien lasten. Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa; olen kahden maan kansalainen. Ja lopuksi, kaatuneiden muistopäivän tunnustamme, että sankarivainajamme kaatuivat maallisen isänmaamme puolesta. Kristus Vapahtajamme on kuollut ristillä valmistaakseen meille pääsyn ylhäiseen isänmaahan. Rukoilemme: Jumala Isämme, kansojen Kaitsija. Tänään kiitämme Sinua kotimaastamme ja sen vapaudesta. Kiitos vapaudestamme päättää omista asioistamme. Ja tänään muistamme edessäsi erityisesti sodissamme kaatuneita ja haavoittuneita ja sotiemme veteraaneja ja kotirintamanaisia ja rukoilemme hyökkäyssodan keskellä olevaa Ukrainan kansaa. Auta meitä kaikki näkemään oma paikkamme ja vastuumme sukupolvien ketjussa. Isä meidän joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimesi, tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä kuin taivaassa, anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme ja anna meille meidän syntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet, äläkä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti Amen Ja tietysti suvivirsi 571: 1-4, kun kerran meillä on vapaus laulaa!

lauantai 14. toukokuuta 2022

Puolueneuvostossa

Sunnuntaiaamuna kaatuneiden muistopäivänä klo 10 pidän aamuhartauden Hämeenlinnassa PS:n puolueneuvostossa. Esilaulajina varapuhemies Juha Eerola ja kanttori, puoluehallituksen jäsen Silvia Koski! Perussuomalaisten puolueneuvosto kokoontuu viikonloppuna Hämeenlinnassa (suora lähetys) - Suomen Uutiset SUOMENUUTISET.FI Perussuomalaisten puolueneuvosto kokoontuu viikonloppuna Hämeenlinnassa (suora lähetys) - Suo

perjantai 13. toukokuuta 2022

Ari-Pekka Koiviston valinta varmistui

Uutiset|Syyttäjälaitos ”Jaksan kyllä touhuta” – Pitkän matkan urheilija Ari-Pekka Koivisto nimitettiin valtakunnansyyttäjäksi Kankaanpäästä lähtöisin olevalla Koivistolla on parinkymmenen vuoden kokemus syyttäjänä. Ari-Pekka Koivisto aloittaa valtakunnansyyttäjänä lokakuussa, jolloin nykyinen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen jää eläkkeelle. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA Susanna Reinboth HS ”KYLLÄ tämä on hiljainen ja nöyrä hetki.” Näin kuvailee tunnelmiaan oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston päällikkö, ylijohtaja Ari-Pekka Koivisto, 57. Tasavallan presidentti nimitti hänet perjantaina uudeksi valtakunnansyyttäjäksi. Koivisto aloittaa virassa lokakuussa, jolloin nykyinen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen jää eläkkeelle. Koivisto palaa tuttuun paikkaan, sillä hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus syyttäjänä. Hän toimi muun muassa syyttäjänä Vantaalla sekä valtionsyyttäjänä ennen kuin hän lähti vuonna 2011 rajan palvelukseen. Myös nykyisessä virassaan Koivisto on säännöllisesti pitänyt yhteyttä Syyttäjälaitoksen johtoon, sillä hän on Syyttäjälaitoksen tulosohjaajana mukana laitoksen tulosneuvotteluissa. KOIVISTO sanoo palaavansa nyt voittavaan joukkueeseen. Syyttäjälaitos on vahvassa kunnossa, vaikka haasteitakin riittää. Esimerkiksi vanhojen juttujen rästit ovat päässeet kasvamaan kohtuuttoman suuriksi. Tuhannet jutut ovat odottaneet syyttäjän päätöstä yli puoli vuotta tai jopa yli vuoden. Tämä on oikeusturvaongelma sekä päätöstä odottavalle kansalaiselle että syyttäjälle itselleen. Syyttäjän on huolehdittava siitä, ettei syyteoikeus pääse juttupinossa vanhenemaan, Koivisto huomauttaa. Juttuja on paljon, ja ne ovat myös entistä vaativampia, hän jatkaa. Resursseja on siis yksinkertaisesti liian vähän. Koivistolla on suuret odotukset historian ensimmäisestä oikeudenhoidon selonteosta. Oikeusministeriössä valmisteltavan selonteon odotetaan valmistuvan lokakuussa. Koiviston mukaan selonteon kärkitavoite on, että oikeudenhoidon toimintaedellytykset turvataan yhtä vaalikautta pidemmälle ajalle. Tämä koskee kaikkia oikeudenhoidon toimijoita eli tuomioistuimia, syyttäjiä, ulosottoa, Rikosseuraamuslaitosta, oikeusrekisterikeskusta ja oikeusapua. ALALLA pitäisi päästä eroon siitä, että kriisejä hoidettaisiin vuosittaisen budjetin ja lisäbudjetin hätärahoituksella, Koivisto sanoo. ”Perusrahoitus pitäisi laittaa kertarysäyksellä kuntoon sille tasolle kuin kansalaiset edellyttävät. Kansalaisilla on tällä hetkellä odotuksia, jotka eivät toteudu. He odottavat päätöksiä vuosia tai eivät edes uskalla viedä asiaansa eteenpäin.” Selonteossa ei ole tarkoitus puuttua rikostutkintaan, mutta Koiviston mielestä tätäkään puolta ei voi sivuuttaa. Poliisin rikostutkinnassa on tällä hetkellä liian vähän väkeä ja ammattitaitoa. Poliisilla on tällä hetkellä noin 40 000 juttua, jotka ovat olleet esitutkinnassa yli vuoden, Koivisto huomauttaa. ”Onko tämä oikeusvaltion luku? Poliisin tutkinnallisten resurssien turvaaminen on myös edellytys oikeudenhoidon asianmukaiselle toiminnalle.” Tulevat vuodet ovat budjetin suhteen tiukkoja, mutta Koivisto on optimistinen. Oikeushallinnon kuntoon laittaminen ei maksaisi kovinkaan paljon. Koko oikeusministeriön hallinnonalan osuus valtion budjetista on tänä vuonna noin miljardi euroa, kun koko valtion menot ovat noin 65 miljardia euroa. PERUSRAHOITUKSEN heikkous on tarkoittanut myös sitä, että alalla on paljon määräaikaisia työntekijöitä, Koivisto sanoo. Se on jo itsessään ongelma. Syyttäjälaitoksella on tällä hetkellä vaikeuksia tarjota nuorille juristeille ja muille työntekijöille sellaista pysyvyyttä ja urapolkuja kuin Koiviston mielestä pitäisi, jotta työntekijöistä pystyttäisiin pitämään kiinni. Kilpailu juristeista on kovaa, sillä tällä hetkellä heitä koulutetaan Koiviston mielestä liian vähän. Syyttäjiksi tulevat eivät myöskään ole niin valmiita kuin aiemmin, Koivisto arvioi. Aiemmin he olivat valmiita varatuomareita, siis tuomioistuinharjoittelun suorittaneita. Nyt järjestelmä vähän sakkaa eikä varatuomareita tahdo löytyä. Alalle tulee kyllä innokkaita ihmisiä, mutta heidän koulutuksensa alkaa vasta Syyttäjälaitoksessa. Se taas sitoo kokeneiden syyttäjien resursseja. ”Täytyy selvittää, mitä tälle voi tehdä. Ongelma on ilmeinen ja pysyväkin, kun koulutusmäärät ovat näin pienet.” ITSEÄÄN Koivisto kuvailee pitkän matkan urheilijaksi – sekä konkreettisesti että kuvaannollisesti. Hän harrastaa kesällä suunnistusta ja talvella hiihtoa ja metsätöitä. ”Sitkoa riittää, en ole pikavoittojen hakija. Jos prosessi kestää pitkään, jaksan kyllä touhuta.” Myös paineensietokykyä on, Koivisto vakuuttaa. Sitä tarvitaan, sillä syyttäjiin kohdistetaan entistä enemmän suoranaista maalittamista. ”Olen ollut 32 vuotta rikostorjunnallisissa tehtävissä ja saanut oman osani kansalaisten joskus vihamielisestäkin palautteesta. Se menee kuitenkin vähän kuin hanhen selkää, jos ei ihan iholle tulla.” Koivisto korostaa, että hän on korkeassa virassa, joten häntä saakin arvostella. Mitä vanhemmaksi hän on tullut, sitä enemmän hän kertoo kannattavansa julkisuutta ja sananvapautta. ”Sietoni näissä asioissa on kova.”

torstai 12. toukokuuta 2022

Ari-Pekka Koivisto

Hieno uutinen, että kankaanpääläissyntyinen Ari-Pekka Koivisto on nousemassa valtakunnansyyttäjäksi, varmasti tehtäviensä tasalla aivan eri tavalla kuin edeltäjänsä, jonka syytteet olivat käsittämättömiä! Maaseudun Tulevaisuus: Uudeksi valtakunnansyyttäjäksi on nousemassa Ari-Pekka Koivisto Koivisto on toiminut oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston osastopäällikkönä vuodesta 2020 alkaen. Ari-Pekka Koivisto on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän on toiminut oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston osastopäällikkönä vuodesta 2020 alkaen. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa. Uutiset|Politiikka12.5.202214:01 STT Ari-Pekka Koivisto on nousemassa valtakunnansyyttäjän virkaan, kun nykyinen viranhaltija Raija Toiviainen jää eläkkeelle lokakuussa. Valtioneuvosto esittää, että presidentti päättää nimityksestä huomenna presidentin esittelyssä. Koivisto on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän on toiminut oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston osastopäällikkönä vuodesta 2020 alkaen. Lisäksi Koivisto on työskennellyt valtionsyyttäjänä Valtakunnansyyttäjänvirastossa sekä kihlakunnansyyttäjänä Vantaalla.