Jussi Halla-aho tosi hyvä Ykkösaamussa

Puhemies Halla-aho häirintäkohusta Ykkösaamussa: ”Eduskunta ei ole lastentarha, jossa edustajia pitäisi paimentaa” Perussuomalaisten Jussi Halla-aholla on haluja asettua ehdolle ensi eduskuntavaaleissa. Eduskunnan puhemiehenä jatkava Jussi Halla-aho (ps.) ei näe tarvetta valvoa nykyistä ankarammin kansanedustajien käyttäytymistä. – Väärin ajatella, että eduskunta olisi jokin lastentarha, jossa puhemiehen tai hallintojohtajan tai kenenkään pitäisi paimentaa aikuisia ihmisiä, Halla-aho sanoi lauantaiaamuna Ylen Ykkösaamussa. Halla-ahon kommentit liittyvät eduskuntaa riepotelleeseen häirintäkohuun. Sen keskiössä on ollut SDP:n eduskuntaryhmä, josta on noussut julkisuuteen kokemuksia epäasiallisesta käyttäytymisestä. Puhemies Halla-aho harmittelee sitä, että epäasialliseen käytökseen on vaikea puuttua. Se johtuu hänen mielestään rakenteellisista asioista. – Kansanedustajan ja avustajan välisiin konflikteihin on vaikea puuttua. Kansaedustajien avustajista osa on työsuhteessa kunkin puolueen eduskuntaryhmään. Aikaisemmin avustajien työnantaja on ollut eduskunnan kanslia. Vanha järjestelmä mahdollistaisi esimerkiksi puhemiehen puuttumisen asiaan. Halla-aho ei kuitenkaan kannata avustajien siirtämistä kanslian alaisuuteen. – Se olisi huonosti hätäinen ja huonosti harkittu paniikkiratkaisu. Puhemies huomauttaa, että nykyisellä järjestelyllä on etunsa. Pikkujouluista syntyy mainehaittaa Toimittaja Seija Vaaherkumpu kysyi Ykkösaamussa yleisöltä saamansa häirintään liittyvän kysymyksen. – Pitäisikö pikkujoulut ja toimittajille järjestetyt glögit lopettaa häirintätapausten vuoksi? Puhemies Halla-aho ei ottanut kysymykseen suoraa kantaa. – Pikkujouluista on ollut varsinkin viime vuosina enemmän harmia kuin iloa, Halla-aho vastasi. Samalla puhemies muisteli menneitä aikoja, jolloin pikkujoulujen tapahtumista ei kerrottu julkisesti. – Aikaisempina vuosikymmeninä on ollut ikään kuin sanaton sopimus siitä, että pikkujouluissa puhuttuja tai tapahtuneita asioita ei riepoteltaisi julkisuudessa, mutta tämä kulttuuri on selvästi muuttunut. Halla-aho totesi, että se ei tee hyvää eduskunnan julkikuvalle. Jatko politiikassa kiinnostaa Seuraavat eduskuntavaalit ovat reilun vuoden kuluttua. Perussuomalaisten Jussi Halla-aholla on ilmeisiä haluja asettua ehdolle vaaleihin. – Minulla ei ole mitään tarvetta lyödä tätä asiaa vielä lukkoon, mutta pitäisi sitä varsin todennäköisenä, että olen ehdolla seuraavissa vaaleissa, Halla-aho vastasi toimittaja Seija Vaaherkummun kysymykseen ehdokkuudesta.

Olympialaisten avajaiset

Tänään katsottiin Talviolympialaisten avajaisia. Toivotaan Suomeenkin mitaleja, kun mitalimahdollisuuksia on entistä useammissakin lajeissa. Ja hiihdossa tietenkin ainakin viesteistä, kun Norjalla saa olla vain yksi joukkue 😊😊😘

Näyttää siltä, että ei ole väli mistä puhutaan, kun vain puhutaan

Analyysi: Vaaleihin on runsas vuosi aikaa, ja puolue­kannatusten hurjin vuoristorata voi olla vasta edessä Työväestön huoli työttömyydestä ja taloudesta näyttää olevan SDP:n ja perus­suomalaisten kannatus­muutosten merkittävin syy, kirjoittaa politiikan toimittaja Tulikukka de Fresnes. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vastasi tiistaina eduskunnassa toimittajien kysymyksiin, jotka liittyivät syytöksiin ryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen epäasiallisesta käytöksestä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Tulikukka de Fresnes. Politiikka on sekä puhetta että tekoja. Yksi väärä sanavalinta voi suistaa puolueen kannatuksen, ja vastaavasti hieno puheenvuoro voi tuoda poliitikolle ison määrän ääniä. Viime aikoina puolueiden kannatusmittauksiin näyttää kuitenkin vaikuttaneen vähemmän se mitä poliitikot puhuvat, ja enemmän se miltä tehty politiikka tuntuu kansalaisten omissa nahoissa. Kuukausi sitten perussuomalaisten kansainvälisen mittaluokan silmienvenyttelyjupakka ei näkynyt Ylen kannatusmittauksessa negatiivisesti, päinvastoin kannatus nousi. Tällä kertaa SDP:n kannatus nousi yli prosenttiyksikön siitä huolimatta, että puolueen eduskuntaryhmän avustajien häirintää ruodittiin julkisesti viikosta toiseen. SDP:n nousu tapahtui nyt pääosin perussuomalaisten kustannuksella. Etenkin työväestö liikahti tammi-helmikuussa perussuomalaisista demarien taakse. Syynä lienee pitkään jatkunut huono taloustilanne, joka osuu nyt konkreettisesti duunareihin. Puoluekannatus helmikuu 2026 SDP +1,1 25,0 Kok. −0,8 18,8 Kesk. +0,8 14,3 PS −1,8 13,3 Vas. +0,4 11,1 Vihr. −0,5 7,9 RKP +0,6 3,8 KD +0,3 3,4 Liik. +0,3 1,0 muut −0,4 1,4 Ajankohta: 12.1.2026–3.2.2026. Otos: 2 402, kantansa ilmoittaneet: 1 830 (76,2 %). Virhemarginaali: maks. ±2,0 %-yksikköä. Lähde: Yle / Taloustutkimus Heikot työttömyysluvut huolestuttavat, lisäksi hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset alkavat tuntua. Ne kohdistuvat etenkin pieni- ja keskituloisen työväestön kukkaroon. Hallitus on laskenut ison osan leikkaustensa tehosta talouskasvun ja työllistymisen varaan. Koska talous ei kasva, tukien menetystä ei voi kompensoida työllä tai paremmalla palkalla. Vaikka huono taloussuhdanne on tosiasia, hallituspuolueille se ei ole ollut poliittisesti kovin toimiva perustelu. SDP taas on hyötynyt siitä. Alkuvuonna se on kertonut, mitä hallituksen päätöksiä se aikoo perua. Listalla on muun muassa aikuiskoulutustuen leikkaus ja yhteisöveron alennus. Kovasta kannatuksestaan SDP voinee kiittää puheita enemmän niitä samoja talouden madonlukuja, jotka ovat vetäneet hallituspuolueita alas. Keskustan ja persujen sylipaini Pääministeripuolue kokoomuksella ja isoimmalla oppositiopuolueella SDP:llä on vuoden ajan ollut kannatusmittausten perusteella vakaat tukijansa. Sen sijaan keskustan ja perussuomalaisten eli kolmosen ja nelosen tilanne on liikkunut mielenkiintoisesti huhtikuusta asti. Kuvasta näkee, että puolueet ovat syyskuun jälkeen olleet vuorotellen kolmos- ja nelossijoilla. Keskustan pitkän linjan kannattajia alkaa ehkä jo tympiä puolueen paikka oppositiossa. Poikkeuksellisen iso osa keskustan vajaan prosenttiyksikön kannatushypystä tulee nimittäin katsomosta eli niiltä keskustan kannattajilta, jotka eivät viime eduskuntavaaleissa äänestäneet ollenkaan. Tulevissa vaaleissa näiden kahden puolueen keskinäinen järjestys riippuu myös muiden porvaripuolueiden kannattajien ratkaisuista. Keskustan taakse on siirtynyt kannatusta paitsi omilta, myös hallituspuolue kokoomukselta ja perussuomalaisilta. Selvästi keskustaa ja perussuomalaisia tiiviimpi yhteys on vasemmistoliiton ja vihreiden kannatuksella: kun toinen nousee, toinen laskee. Tällä hetkellä niskan päällä on vasemmistoliitto poikkeuksellisella, yli 11 prosentin kannatuksellaan. Vuosi vaaleihin Vielä ei yksikään puolueista voi vetää kannatusmittauksesta johtopäätöksiä eduskuntavaalien kannatuksen, eikä edes puolueiden suurusjärjestyksen suhteen. Vilkaisu edellisten vaalivuosien kannatusmittauksiin osoittaa, että hurjin vuoristorata voi olla vasta edessä. Esimerkiksi vaalien 2023 voittajan kokoomuksen kannatus oli vuodessa luisunut 26 prosentista 20,8:aan. Vaalien toinen eli perussuomalaiset kohosi Ylen kannatusmittauksen kakkoseksi vasta saman vuoden tammikuussa, kuukausitolkulla kestäneen kolmossijan jälkeen. SDP:n kannatus pysyi tasaisena, muttei silti riittänyt vaalivoittoon. Edessä on pitkä hermopelin aika. Riittävän epäonninen ulostulo tai osuva onnistuminen voi kääntää vielä ison kuvan toiseksi.

Eduskunnan avajaisissa

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti jälleen äärimmäisen hyvän ja realistisen puheen. Pieni ote puheesta tässä: ”– Suomen on syytä tehdä parhaansa maailmassa, ja monesti onnistummekin, mutta silti meidän on syytä olla maltillisia ja kohtuullisia itse itsellemme asettamissamme vaatimuksissa ja ymmärtää, että suurin osa maailman ongelmista ei ole meidän aiheuttamiamme eikä meidän ratkaistavissamme. – Hyvien ja pahojen asioiden tapahtuminen tai tapahtumatta jääminen ei useinkaan ole kiinni siitä, miten kovaa tai nopeasti päättäjämme niitä kommentoivat. Vanhaa rukousta siteeratakseni: meillä pitää olla rohkeutta vaikuttaa niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa; tyyneyttä mukautua niihin asioihin, joihin emme voi vaikuttaa; ja viisautta erottaa nämä toisistaan.”

Jussi Halla-aho jatkaa

Jussi Halla-aho valittiin eduskunnan puhemieheksi – äänimäärä nousi viime vuodesta Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on juuri valittu eduskunnan puhemieheksi 116 äänellä. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho valittiin tänään tiistaina jatkokaudelle eduskunnan kevätistuntokauden ensimmäisessä täysistunnossa 116 äänellä. Halla-ahon äänimäärä nousi aiemmilta vuosilta, sillä viime vuonna hän sai puhemiehen vaalissa 105 ääntä. Vuonna 2024 Halla-aho valittiin 91 äänellä. Mäkelä jatkaa eduskuntaryhmän johdossa Jatkokaudelle perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi on valittu Jani Mäkelä. Hän on toiminut ryhmän puheenjohtajana vuodesta 2023. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Jenna Simula. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin jatkamaan kansanedustaja Miko Bergbom.

Pakkasherra pelottelee

ly: inherit;">MÄ: Saisi pakkanen ruveta laskemaan, muuten ei porukka kasva, edelliskerrasta laski kahdella. Silloinkin jo heitteli pakkanen yli 15 astetta!<

Israeli-ilta

 Israel-ilta Kankaanpään seurakuntasalissa maanantaina 9.2. klo 18. Ilkka Vakkuri ja kahvitarjoilu.