torstai 26. tammikuuta 2023

KIpakkaakin keskustelua

Purra ja Orpo ottivat tulisesti yhteen IL-TV:n uudessa ohjelmassa: ”Syntyy orjamaisia työolosuhteita” IL-TV:n Suoraan asiaan -ohjelma: Kannatusmittausten kärjessä olevien kokoomuksen ja perussuomalaisten näkemyksissä on paljon yhteensovittamista ennen kuin hallitustie voisi olla mahdollinen. Suoraan asiaan ensimmäisessä jaksossa keskustelemassa ovat Riikka Purra (ps) ja Petteri Orpo (kok). Jari Hanska jari.hanska@iltalehti.fi Iltalehden uuden Suoraan asiaan -ajankohtaisohjelman ensimmäisessä lähetyksessä kokoomuksen ja perussuomalaisten puheenjohtajat Petteri Orpo ja Riikka Purra ottivat tiukasti yhteen muun muassa työperäisestä maahanmuutosta ja taloudesta. Orpo on linjannut, että Suomi tarvitsee vuosittain kymmeniätuhansia työperäisiä maahanmuuttajia. – Se, että ajatellaan työperäisen maahanmuuton lisäämisen samalla tavalla ku‌in nyt tehdään helpottavan julkisen talouden kestävyysongelmaa, niin se ei edes pidä paikkansa, Purra kritisoi kokoomuksen linjaa. Orpo puolustautui sillä, että nykyisellä ikärakenteella Suomesta loppuvat työntekijät muun muassa telakoilta, tehtaista, vanhusten hoidosta ja joukkoliikenteestä ilman maahanmuuttoa. –  Me ei pärjätä, jos me emme edistä työperäistä maahanmuuttoa järkevällä tavalla, Orpo sanoi. – Mikä on järkevä tapa? Onko tämän hetkinen järkevä tapa, jossa meille tullaan (töihin) pääasiassa matalapalkka-aloille. Nimenomaan sellaisia ongelmia syntyy jatkuvasti, joita meidän pitäisi korjata: esimerkiksi suorastaan orjamaisia työolosuhteita, Purra kritisoi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kritisoi kovin sanoin kokoomuksen maahanmuuttolinjaa.Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kritisoi kovin sanoin kokoomuksen maahanmuuttolinjaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kritisoi kovin sanoin kokoomuksen maahanmuuttolinjaa. INKA SOVERI Purran mukaan perussuomalaiset eivät vastusta osaajien ja korkeasti koulutettujen ihmisten tuloa. Sen sijaan puolue vastustaa sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa. Orpo puolestaan katsoi, että kyse on asenteesta. – Kyse on asenteesta. Meidän täytyy houkutella osaavia ihmisiä. Jos me emme siinä onnistu, niin suomalainen hyvinvointi ei nouse tästä, Orpo sanoi. Ansiosidonnaisesta voidaan neuvotella Tiiviissä ja kiihkeässä väittelyssä keskusteltiin myös työnteon kannusteista. Purra esitti listan keinoja. – Lisätä työn kannustavuutta, helpottaa kohtaanto-ongelmaa, esimerkiksi kannustaa muuttamaan työn perässä ja tietenkin veroja on lopulta laskettava, jotta ostovoima paranee ja työssä on kannustavaa käydä, Purra sanoi. Orpo katsoi, että perussuomalaisille ei kuitenkaan kelpaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen. Kokoomus on ehdottanut sen keston rajaamista nykyisestä 400 päivästä vain 200 päivään sekä porrastamista niin, että tuki olisi alussa korkeampi. Purra kiisti puolueensa vastustavan ansiosidonnaisen porrastusta. – Olemme esittäneet sitä omassakin ohjelmassamme, Purra sanoi. Purra kuitenkin katsoi, että muutos tulisi tehdä työmarkkinajärjestöjen kanssa sopien. – Me olemme sanoneet, että olemme valmiita työmarkkinaosapuolten kanssa sopimaan ansiosidonnaisen porrastamisesta. Sen sijaan näin dramaattista päivien leikkausta emme ole valmiit harkitsemaan, Purra sanoi. Purra ei ottanut kantaa siihen, kuinka monta päivää ansiosidonnaista voisi lyhentää. Hänen mukaan lyhentämisestä voidaan neuvotella tarkemmin. Jos Suomeen muodostuisi huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen porvarihallitus, tässä olisi todennäköisesti sen johtokaksikko: Orpo ja Purra.Jos Suomeen muodostuisi huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen porvarihallitus, tässä olisi todennäköisesti sen johtokaksikko: Orpo ja Purra. Jos Suomeen muodostuisi huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen porvarihallitus, tässä olisi todennäköisesti sen johtokaksikko: Orpo ja Purra. INKA SOVERI ”Ei riitä mihinkään” Kokoomuksen Orpo moitti Purraa siitä, että perussuomalaisten leikkauslistat ovat riittämättömät. – Te ette pysty esittämään oikeita leikkauslistoja. Te esitätte kyllä juhlavasti kunnon populistin tavoin kyllä pitää 12 miljardia sopeuttaa, mutta teillä ei ole mitään muuta kuin ne perinteiset tavat: ilmastopolitiikka ja maahanmuutto, Orpo sanoi. Orpon mukaan perussuomalaisten leikkauslista ”ei riitä mihinkään”. Purra puolestaan katsoi, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa tekemä leikkausehdotus on jopa suurempi kuin kokoomuksella. – Meidän vaihtoehtobudjetissamme on suuremmat leikkaukset kuin teillä. Me emme esitä lainkaan uusia menokohteita, Purra sanoi. – Ongelma on se, että teille ei kelpaa meidän esittämämme kohteet. Te leikkaatte mieluummin suomalaiselta, suomalaiselta köyhältä, pienituloiselta kuin siitä, että me lyömme miljardeja ulkomaille, Purra jatkoi. Tämän Suoraan asian -jakson toimittajana oli Jari Hanska, tuottajana Juha Ristamäki. Petteri Orpon mukaan perussuomalaisten leikkauslistat eivät riitä mihinkään.Petteri Orpon mukaan perussuomalaisten leikkauslistat eivät riitä mihinkään. Petteri Orpon mukaan perussuomalaisten leikkauslistat eivät riitä mihinkään. INKA

keskiviikko 25. tammikuuta 2023

Oikein kyllästyttään

Kyllä on mennyt aikka taas tänä iltapuhteena tämän koneen ja facebookin kanssa takkuillessa. Onko tämä laitaa, että jokainen toiminto kestää ja kirjaimetkin kirjoittaessa tulevat viiveellä!!!

tiistai 24. tammikuuta 2023

Natoon pääseminen pohdituttaa

Kotimaa Politiikka Ulkomaat Pääkirjoitus Tampere Turku Oulu Helsinki Espoo Vantaa Työelämä Etusivulle Näin Jussi Halla-aho kommentoi Suomen Nato-polkua Erdoganin kommenttien jälkeen Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa olisi hyvä pohtia, miten toimittaisiin tilanteessa, jossa Turkki ja Unkari ratifioisivat Suomen mutta eivät Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Elias Kaskela 23.1. 21:23 EDUSKUNNAN ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps) mukaan Koraanin polttaminen Tukholmassa järjestetyssä mielenilmauksessa tarjosi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganille helpon verukkeen selittää kotiyleisölleen, miksi Turkki jumittaa Ruotsin Nato-prosessia. Erdogan sanoi maanantaina, ettei Ruotsin tule odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelle sen jälkeen, kun äärioikeistolainen Rasmus Paludan poltti Koraanin mielenilmauksessa lauantaina. – On selvää, että Erdogan reagoi tällä tavoin ja varmasti mielenilmauksen järjestäjät tiesivät sen. Mutta siinä mielessä näiden tapahtumien merkitystä ei mielestäni pidä liioitella, että asioiden eteneminen olisi ollut aika epätodennäköistä, vaikka näitä välikohtauksia ei olisi tapahtunut, Halla-aho sanoo. Halla-ahon mukaan merkkejä siitä, että Nato-prosessi liikkuisi mihinkään suuntaan ei ole pitkään aikaan näkynyt. – Viralliset selitykset, joita Erdogan on antanut viitaten muun muassa ihmisten luovuttamiseen eivät ole mielestäni tuntuneet aidoilta selityksiltä. Takana on luultavasti erilaisten tekijöiden kombinaatio alkaen asekaupoista Yhdysvaltain kanssa ja päättyen kurdijärjestöjen toimintaan Ruotsissa. Lisäksi on varmasti monia muitakin tekijöitä. Suomi on sanonut liittyvänsä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa. Halla-ahon mukaan Suomessa olisi kuitenkin hyvä pohtia, miten toimittaisiin tilanteessa, jossa Turkki ja Unkari ratifioisivat Suomen mutta eivät Ruotsin jäsenyyttä. – Tietenkin haluaisimme liittyä Ruotsin kanssa yhtä aikaa, mutta siinä on kaksi tekijää, joihin emme voi vaikuttaa. – Ensinnäkin se, ratifioidaanko maiden jäsenyydet samaan aikaan ja toisaalta ratifioidaanko Suomenkaan jäsenyyttä ja jos kyllä, niin missä vaiheessa.

maanantai 23. tammikuuta 2023

Eilen 3. loppiaisen jälkeinen sunnuntai

Kirkkovuosikalenteri 3. sunnuntai loppiaisesta Joulujakso, loppiaisaika Jeesus herättää uskon Jeesuksen julkinen toiminta on alkanut. Opettamalla ihmisiä ja parantamalla sairaita Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa. Hänen ihmetekonsa ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. Raamatun tekstit Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Pyhä Isä, kaikkivaltias Herramme. Sinä tahdot, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Me kiitämme sinua tästä rakkaudesta ja rukoilemme: Vahvista uskoamme. Auta meitä viemään sanaasi eteenpäin ja julistamaan evankeliumia, niin että kaikki kansat saisivat kiittää ja palvella sinua. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme Jeesus Kristus. Me elämme liiaksi oman viisautemme varassa ja luotamme omaan voimaamme. Koettelemusten tullessa huomaamme, että viisautemme on riittämätöntä ja voimamme ovat vähäiset. Herra, opeta meille uskon yksinkertaisuutta. Auta meitä näkemään, että sinussa ovat kätkettyinä kaikki viisauden ja tiedon aarteet. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Herra, meidän luoksemme tulee ihmisiä idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä. He tulevat muukalaisina, pakolaisina ja vainottuina. Meitä pelottaa, me vierastamme. Auta meitä avautumaan, ymmärtämään ja rakastamaan. Ota meidät yhdessä vastaan valtakuntasi juhla-aterialle. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

sunnuntai 22. tammikuuta 2023

Humanitaarinen maahanmuutto ei suosiossa

Pääkirjoitus: Kansa karsastaa humanitaarista maahanmuuttoa – edessä on pitkä keskustelu asiasta Juha RistamäkiMeillä on edessämme pitkä ja vakava keskustelu erityisesti humanitaarisesta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, kirjoittaa Juha Ristamäki. Syksyllä 2015 Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita erityisesti Pohjois-Suomen kautta. Syksyllä 2015 Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita erityisesti Pohjois-Suomen kautta. Iltalehti julkaisi viikonloppuna juttuja Taloustutkimukselta tilatusta kyselystä, jossa kartoitettiin toisaalta suomalaisten kantoja maahanmuutosta, toisaalta mahdollisia rasistisia mielipiteitä. Gallupissa kysyttiin kansalaisilta muun muassa, miten toivottavana he pitävät tietyistä maista kotoisin olevien maahanmuuttajien tuloa Suomeen. LUE MYÖSIL-kysely: Venäläisistä maahanmuuttajista tuli erittäin epätoivottuja Silmiinpistävää kyselyn tuloksissa on, että suomalaiset suhtautuvat hyvin torjuvasti maahanmuuttoon Somaliasta, Irakista, Afganistanista ja Syyriasta. Nämä ovat käytännössä samat maat, joista meille on tullut ja tulee paljon turvapaikanhakijoita, eli niin sanottua humanitaarista maahanmuuttoa. Epätoivottujen tulomaiden listalla ykköseksi oli noussut Venäjä, mutta se johtuu maan hyökkäyksestä Ukrainaan. Kolikon kääntäpuoli on, että maahanmuuttoa Ukrainasta suomalaiset katselevat hyvin myönteisin silmin. Vastaava kysely oli toteutettu Suomen Kuvalehden teettämissä kyselytutkimuksissa vuonna 2015 ja vuodenvaihteessa 2019–2020. Suomalaisten suhtautuminen somalialaisiin, irakilaisiin, afganistanilaisiin ja syyrialaisiin maahanmuuttajiin on muuttunut kielteisemmäksi aiemmista kyselyistä. Kartoitimme myös, mitä mieltä suomalaiset ovat humanitaarisesta maahanmuutosta. Sitä kysyttiin väittämällä ”Humanitaarinen maahanmuutto pitäisi lopettaa kokonaan”. LUE MYÖSIL-kysely: Yli neljännes suomalaisista haluaa lopettaa humanitaarisen maahanmuuton Kaikista vastaajista 64 prosenttia oli eri mieltä tämän väittämän kanssa. 27 prosenttia suomalaisista on kuitenkin täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, eli käytännössä olisivat lopettamassa humanitaarisen maahanmuuton. Melkoisella varmuudella voi sanoa, että jos olisi kysytty, pitäisikö humanitaarista maahanmuuttoa kiristää, olisi samaa mieltä olleiden joukko ollut selvästi korkeampi kuin 27 prosenttia. Viime viikolla eduskuntaa myöten keskusteltiin maahanmuuttajataustaisten lasten selvästi kantaväestöä huonommasta koulumenestyksestä. Tiedämme, että tietyissä rikoksissa, esimerkiksi seksuaalirikoksissa, maahanmuuttajien osuus on reippaasti yli sen, mikä se pitäisi olla heidän väestöosuuteen nähden. Naapurimaan Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa ollaan sormi suussa pääosin maahanmuuttajataustaisten jengien väkivaltaisuuden edessä – samoja viitteitä on pienessä mittakaavassa jo Suomessakin. Turvapaikanhakijana Suomeen tulleiden työllisyys on ollut noin 40 prosentin luokkaa. Vertailun vuoksi voidaan sanoa, että työperusteisesti maahan tulleiden työllisyys on noin tuplaten isompi. Kun muun muassa nämä asiat yhdistää Iltalehden teettämän kyselyn tuloksiin, jokainen ymmärtää, että meillä on edessämme pitkä ja vakava keskustelu maahanmuutosta, erityisesti humanitaarisesta maahanmuutosta ja kotouttamisesta. Nyt keskustelua poliitisella kentällä käyvät pääosin ääripäät. Perussuomalaiset eivät oikein sulata edes työperäistä maahanmuuttoa, vihervasemmistolaiset haluaisivat pitää maassa myös täällä laittomasti oleskelevat. Keskustelua sekoittavat myös rasistiset mielipiteet ja rasistiksi leimaamiset. Iltalehden kyselyssäkin esille tullutta rasismia ei voi muuksi selittää sillä, että kansasta tuota rasistisiivua isompi osa vastustaa humanitaarista tai tietyistä maista tulevaa maahanmuuttoa. Eikä ketään pidä leimata rasistiksi vaan siksi, että hän haluaa käydä keskustelua maahanmuuton ongelmista. Tanskassa ja Ruotsissa maahanmuuttopolitiikka on jo politiikan valtavirtaa. Molemmissa maissa toteutetaan jo myös tiukentunutta maahanmuuttopolitiikkaa. Meillä myös nykyinen hallitus on tehnyt maahanmuuttopoliittisen ohjelman, joka tähtäsi työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseen. Tämä on hyvä ja sitä pitää jatkaa, mutta seuraavalla hallituskaudella pitää enemmän olla fokuksessa myös humanitaarisen maahanmuuton ongelmat ja niiden ratkaisu.

lauantai 21. tammikuuta 2023

Standardit

Karhu kääntää kylkeä talvitempauksessa Porin Mikonkadun rukoushuonella jaettiin Herättäjä-Yhdistyksen myöntämät Standardit ahkerille vapaaehtoistyöntekijöille vas. Reetta Kopsalle ja Meeri Tarrille. Jakajina Tapio Seppälä, Ilona Koivisto ja Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteeri Leena Väyrynen-Si.

perjantai 20. tammikuuta 2023

Inkluusio

Kansanedustaja Jari Koskela 1 pv · Koskela vaatii suunnanmuutosta koulutuspolitiikkaan – inkluusioajattelusta on luovuttava Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela vaatii totaalista suunnanmuutosta Suomessa viime vuosikymmeninä harjoitettuun koulutuspolitikkaan. Koskelan mukaan hallituksessa ei haluta nähdä suurimpia syitä oppimistulosten laskun taustalla, eikä nykyinen hallituskoalitio näin ollen kykene toimivia ratkaisuja laskeviin oppimistuloksiin edes tarjoamaan. – Hallituksessa suurimpana syynä oppimistulosten laskuun pidetään koulutusleikkauksia. Näillä tietysti on osansa, mutta viime vuosikymmeninä harjoitetulla politiikalla oppimistulokset olisivat laskeneet ilman leikkauksiakin. Muistetaan se, että esimerkiksi 90-luvulla myös koulutuksesta leikattiin tuntuvasti, mutta oppimistulokset jatkoivat nousuaan. Leikkaukset itsessään eivät siis ole ainoa saati riittävä syy ikävälle kehitykselle, korostaa kansanedustaja Jari Koskela. Uudet opetusmetodit oppimistulosten laskun taustalla Dosentti Aino Saarinen on väitöskirjassaan nostanut esiin useita syitä oppimistulosten laskuun. Saarisen tutkimustulosten mukaan taustalla ovat uudet opetusmetodit kuten itseohjautuvuus, liika digitalisaatio ja oppilaslähtöinen opetustapa. Saarisen tutkimustuloksissa kyseenalaistettiin myös liian aikaista varhaiskasvatusta sekä puolustettiin perinteistä opettajalähtöistä opetusta. – Dosentti Saarisen tutkimustulokset herättivät valtaisen kritiikkivyöryn, vaikka tutkimustulokset olivat linjassa kentältä jatkuvasti kuultujen opettajien kokemusten ja arkijärjenkin kanssa, Koskela huomauttaa. Opettajia pitäisi kuunnella enemmän Koskelan mielestä koulutuspolitiikassa pitäisi jatkossa kuunnella enemmän Suomen ammattitaitoista opettajakuntaa, joka on hyvin kartalla opetusmaailman kipukohdista. Opettajat haluavat Koskelan saamien viestien mukaan keskittyä varsinaiseen opetustyöhön, mutta tällä hetkellä aika menee liian paljon kaikkeen muuhun, kuten järjestyksen ylläpitämiseen. – Mielestäni Suomessa olisi luovuttava siitä ajatuksesta, että inkluusio on hyvä asia, kunhan resurssit ovat kunnossa. En usko, että mistään löytyy sellaisia taloudellisia resursseja, että inkluusio saataisiin toimimaan. Varsinkaan nyt, kun tasoerot jatkuvasti kasvavat ja opiskelijaryhmät muuttuvat monimuotoisemmiksi, Koskela sanoo. Suomi takaisin koulutuksen suurvallaksi Koskela vaatii panostuksia erityisesti peruskouluun ja erityisopetukseen. Myös perheisiin tarvitaan ennaltaehkäisevää tukea, sillä syrjäytymiskehityksen tiedetään alkavan hyvin varhaisessa vaiheessa. Hallituksen jo tekemiä toimia sekä suunnitelmia oppivelvollisuuden pidentämisestä ja korkeakoulupaikkojen lisäämisestä Koskela ei pidä hyvänä, ellei ensin saada peruskoulutusta kuntoon ja sitä kautta taattua kaikille nuorille aidot mahdollisuudet selvitä jatko-opinnoista ja työelämästä. – Seuraavan hallituksen on esitettävä toimivia ratkaisuja oppimistulosten laskuun sekä vastattava opettajakunnan huoleen. Nyt on tehtävä suunnanmuutos Suomessa harjoitettuun koulutuspolitiikkaan. Jos tilanne jatkaa kriisiytymistään, on uhkana opettajakoulutuksen vetovoiman väheneminen. Tällaiseen meillä ei ole varaa. Suomen pitää pyrkiä takaisin koulutuksen suurvallaksi, Koskela toteaa. 2 kommenttia Mikko Myllykangas Ei niinkään inkluusio, vaan itseohjautuvuus pois opetusohjelmista👍🇫🇮 Vastaa2 min Anssi Joutsenlahti Mikko Myllykangas Jotain on todella tehtävä, koska oppimistulokset ovat nykyisin niin laskusuunnassa Vastaa1 min