maanantai 10. toukokuuta 2021

Ehdokasasettelussa PS jyllää

Kankaanpäässä ehdokkaita on PS 50, keskusta 35, sdp 27, kokoomus ja vasemmistoliitto molemmat 18, Kd 6, vihreät 5 valitsijayhdistys 1. Tapio LaurilaKankaanpään Perussuomalaiset Kankaanpään Perussuomalaiset ry:n 50 kunnallisvaaliehdokasta, numerot tullaan vahvistamaan edokkaille kuluvan viikon perjantaina 14.5. Kankaanpää - Kuntavaalit 2021 VAALIT.PERUSSUOMALAISET.FI Kankaanpää - Kuntavaalit 2021 Kaikki Perussuomalaiset ehdokkaat samassa verkkogalleriassa

lauantai 8. toukokuuta 2021

Jokainen maa itse elvyttäköön lainarahalla

UUTISET Iltalehti Uutiset Politiikka PS:n Purra Ylellä EU:n elpymispaketista: ”Kaikki valtiot voisivat itse elvyttää” Tänään klo 11:46 Perussuomalaiset vastustaa EU:n elvytyspakettia. Asiasta äänestetään ensi viikolla. Purran mukaan paketilla yritetään vain paikata hyvin velkaantuneita Etelä-Euroopan maita.Purran mukaan paketilla yritetään vain paikata hyvin velkaantuneita Etelä-Euroopan maita. Purran mukaan paketilla yritetään vain paikata hyvin velkaantuneita Etelä-Euroopan maita. MIKKO RÄSÄNEN Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purran mielestä EU:ssa pitäisi palata takaisin neuvottelupöytään EU:n elvytyspaketin kanssa. Purra sanoo Ylellä, että elvytyspaketin hyväksyminen olisi ”suuri askel kohti finanssiliittoa.” Eduskunta äänestää elvytyspaketista keskiviikkona. Perussuomalaiset vastustaa pakettia. Purran mukaan paketilla yritetään vain paikata hyvin velkaantuneita Etelä-Euroopan maita. – Yritetään paikata esimerkiksi Italiaa, joka ei suostu tekemään rakenteellisia muutoksia. Tilanteessa on huomattu, että EU:lta olisi mahdollisuus saada rahaa sen sijaan että (valtio) itse ottaisi lainaa ja korjaisi rakenteellisia asioita. Purran mukaan EU:n tason elvytys voisi olla sitä, että jäsenmaat itse elvyttävät omaa talouttaan. – Kaikki valtiot voisivat itse elvyttää. Suomihan on tukenut yrityksiä aika vähän. Suomi voisi laittaa paljon enemmän rahaa oman elinkeinoelämänsä yritysten sparraamiseen. Suomella olisi mahdollisuus käyttää enemmän rahaa tähän, mikäli sitä ei kierrätettäisi Brysselin kautta ja jaettaisi taloutensa heikommin hoitaneille maille. Purran mukaan Suomi ei olisi yksin, jos elvytyspaketti palaisi neuvottelupöydälle EU:ssa. – Pitäisi palata neuvottelupöytään. Todennäköisesti silloin paketti ei nojaisi näille ongelmallisille elementeille. KATARIINA TALEVA katariina.taleva@iltalehti.fi

perjantai 7. toukokuuta 2021

Jari EU-tukipaketin kaatamiseksi

Puheenvuoro|Mielipide Kankaanpään Seudussa Jari Koskela: Euroopan unioni on tienhaarassa –todellisuudessa Suomi ei tarvitse tukipakettia Kansanedustaja Jari Koskelan (Ps) mielestä nyt järkevintä olisi kaataa EU-tukipaketti. Kansanedustaja Jari Koskelan (Ps) mielestä nyt järkevintä olisi kaataa EU-tukipaketti. ­KUVA: HEIKKI WESTERGÅRD/ARKISTO 5.5. 6:00 Maamme tilanne on huolestuttava. Puoliväliriihi oli melkoista kokemattomien päättäjien päämäärätöntä farssia. Turvetuotannon itseaiheutettu, ennenaikainen alasajo on eräs maamme historian taitamattomin ja myös traagisin toimenpide. Nyt edessä on ehkä sotien jälkeisen ajan merkittävin päätös, kun EU:n elpymisväline tulee äänestettäväksi. Paketti tarvitsee kolmasosan äänistä kaatuakseen. Asia on saanut arveluttavia piirteitä. Hallitus pyysi lausuntoa EU:n neuvoston oikeuspalvelun korkealta virkamieheltä. Lausunnon mukaan Suomelle koituisi ”ennennäkemätöntä mainehaittaa”, jos paketti kaatuisi. Oikeuspalvelun tehtäviin ei kuulu poliittisten seurausten arviointi ja kyseessä on neuvoa-antava, juridinen toimielin. Kokoomuksesta puolestaan on peloteltu Venäjällä ja Kiinalla, jos tukipaketti kaatuisi. Sotilaallista uhkaako me pelkäisimme molemmista maista? Olemme monesti saaneet kuulla, kuinka elvytyspaketin myötä menettäisimme myös EU:n seitsemän vuoden kehyksen, joka sisältää muun muassa maataloustukia. Elpymisväline on taitavasti leivottu kehyksen sisään. Se ei ole kuitenkaan sama asia. Jos paketti kaatuu alkavat luonnollisesti uudet neuvottelut. Seitsemän vuoden kehys kerätään jokaiselta maalta jäsenmaksuina. Kehys voidaan toteuttaa ilman elpymisvälinettä kuten on tehty tähänkin asti. Tukipaketin eduskuntakäsittely on jokaiselle suomalaiselle tärkeä. Todellisuudessa Suomi ei tarvitse tukipakettia. Me tuimme viime vuonna velkarahalla omaa talouttamme kansallisesti 20 miljardilla. Meidän ei tarvitse kierrättää EU:n kautta omia rahojamme. Italian pääministeri Mario Draghi on ilmoittanut, että paketin kaatuminen estäisi syvemmän fiskaalisen integraation ja tulevien pakettien luomisen tulevaisuudessa. Hän pitää varmana tulevia tukipaketteja, talousunionia ja EU:n verotusoikeutta. Myös Ranskan presidentti on uusien elvytyspakettien takana. Meillä sen sijaan puhutaan paketin kertaluonteisuudesta. Eurooppa on nyt todellisessa kriisissä ja vain osa on koronan aiheuttamaa. Nyt rahaa painetaan lisää markkinoille ja kaikki maat saavat sitä lainaksi lähes nollakorolla. Tilanne ei ole kestävä. Korot tulevat aikanaan nousemaan. Kuka maksaa velat, jos maat eivät itse kykene selviytymään. Nyt kun ongelmamaat saavat ilmaista rahaa, tulevat he sitä pyytämään väistämättä myös jatkossa. Järkevintä olisi nyt kaataa tukipaketti. Sellainen ratkaisu auttaisi EU:ta noudattamaan omia perussopimuksiaan ja ohjaisi EU:n sellaiselle tielle, joka olisi niin taloudellisesti kuin poliittisesti kestävämpi kuin tämä liittovaltioon johtava tukipakettien erämaa. Jari Koskela Kansanedustaja (Ps)

torstai 6. toukokuuta 2021

EU-tukipaketin kaatamiseksi

Kansanedustaja Jari Koskela · Ensi viikolla eduskunnassa äänestetään EU:n elpymisvälineestä. Kyseessä on paljon isompi asia kuin vain euromäärät, joita Suomi pakettiin laittaa. Elpymisväline avaa tien, jonka päässä EU muuttuu fiskaaliunioniksi, jolla on oma verotusoikeus ja joka kierrättää euroja pohjoisesta etelään ja lännestä itään. Suomella on maksajan rooli. Tämä kehityssuunta on EU:n omien perussopimusten vastainen. Suomessa puhutaan paketin kertaluontoisuudesta. Kuitenkin muualla Euroopassa keskustellaan aivan avoimesti elpymisvälineestä pysyvänä järjestelynä. Seuraava paketti on jo nurkan takana. Näennäiset perustelut ovat silloin ehkä toisenlaiset kuin nyt, mutta suomalaiset ovat jatkossakin maksajan paikalla. On isänmaallista vastustaa tukipaketta. Ensi viikolla eduskunnassa äänestetään niin Suomen kuin koko Euroopan unioninkin suunnasta. · Kansanedustaja Jari Koskela Eilen 17.03 · Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön EU:n omien varojen päätöksen hyväksymisestä. Perussuomalaisten mielestä EU:n monivuotiseen budjettikehykseen liittyy jo sinällään merkittäviä ongelmia, mutta erityisesti siihen kytketty päätös niin sanotusta elpymispaketista ei ole hyväksyttävissä. - Iso-Britannian ero EU:sta on pienentänyt yhteisön jäsenmaksutuloja, mutta EU:n menoja ei ole leikattu vastaavassa määrin. Tämä on johtanut jäsenmaksujen nousuun, mikä on vastoin perussuomalaisten linjaa, kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo. - Itse elpymispaketilla on hyvin vähän tekemistä koronan tai elvyttämisen kanssa. Se on todellisuudessa tulonsiirtopaketti, jolla suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuetaan Etelä-Euroopan ylivelkaisia maita, erityisesti Italiaa, kansanedustaja Sami Savio linjaa. Suomen asema heikkenee monella tapaa Perussuomalaisten edustajien mukaan Suomen maksamat tulonsiirrot ovat luonnollisesti pois Suomen omasta käytöstä, mutta sen lisäksi ne parantavat kilpailijamaiden asemaa, jolloin Suomen oma asema heikkenee vielä enemmän. - Kilpailijamaidemme rahoittaminen veronmaksajiemme kustannuksella johtaa oman kilpailukykymme heikkenemiseen. Miljardit, jotka hallitus aikoo lahjoittaa muille maille, pitää käyttää oman maamme elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, jolloin velkaantuva taloutemme kääntyy kasvuun, työllisyys paranee ja hyvinvointi elpyy. Solidaarisuudesta kelvottomasti talouttaan hoitaneita EU-maita kohtaan on järjetöntä maksaa miljardien lahjuksia. Vasemmistohallitus tuhoaa Suomea, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi tiivistää. Todellinen tavoite liittovaltion syventäminen Perussuomalaisten mielestä paketin todellinen tarkoitus on poliittisen suopeuden ostamisen ohella Euroopan liittovaltioistaminen. Paketin myötä EU:lle tulee ensimmäistä kertaa oikeus alijäämäiseen budjettiin, yhteisen velan ottamiseen ja samalla paketti toimii valmiina mallina myöhemmin uusille, tai jopa pysyville tulonsiirroille. Perussuomalaiset vastustavat liittovaltiokehitystä. - Paketti sisältää taloudellisen liittovaltion keskeiset rakennuspalikat, ja näin isosta asiasta pitäisi kysyä kansan mielipide. Edellisellä vaalikaudella keskusta vastusti EU:n yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä, ja pääministeri jopa sanoi, että liittovaltioon ei ole asiaa ilman kansanäänestystä. Nyt asia onkin keskustalle ilmeisesti ihan sama, kansanedustaja Lulu Ranne hämmästelee. Koronakriisi toimi hyvänä tekosyynä Kyseisten tulonsiirtojen oikeuspohja on kyseenalainen, sillä koronakriisi on jo väistymässä rokotuksien myötä. - Liittovaltiota haikailevilla alkaa olla kiire, mikä on johtanut valitettaviin ylilyönteihin, kuten paketin ongelmien vähättelyyn ja jopa arvostelijoiden syyttämiseen vieraiden valtojen agenteiksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kunnioitus on federalisteilta päässyt unohtumaan, kansanedustaja Jari Koskela sanoo. Kun EU:n suunta on tämä, ja Etelä-Euroopan ylivelkaisten maiden kohtalo epäselvä, pitää olla tarkkana ja varautua tulevaan. - Edellytämme vastalauseessamme, että hallitus kieltäytyy nyt ja jatkossa kaikista järjestelyistä, joilla lisättäisiin EU-maiden välisiä tulonsiirtoja ja taloudellista yhteisvastuuta. Suomen on lisäksi luotava kansallinen varamaksujärjestelmä ja edistettävä unionin tasolla menettelytapojen luomista jäsenvaltioiden velkasaneerauksen euroeron toteuttamiseksi. Kreikan kriisi opetti, että säännöt kannattaa laatia etukäteen, koska kiireessä syntyy huonoja päätöksiä, kansanedustaja Jussi Wihonen summaa lopuksi.

keskiviikko 5. toukokuuta 2021

Kokoomus perussuomalaisten pelossa

UUTISET UutisetPolitiikka Näkökulma: PS jauhaa kokoomusta ja keskustaa EU-myllyssä palasiksi – itsetunto hukassa Suomen unioniin vieneillä Tänään klo 21:14 Kirjoittaja Lauri Nurmi Iltalehti Ilmoitus tyhjän äänestämisestä oli kokoomukselta nokkela temppu, joka kääntyi nopeasti itseään vastaan, kirjoittaa politiikan toimittaja Lauri Nurmi. Oppositiopuolue kokoomus on ollut viime viikon tiistaista lähtien henkisesti tuuliajolla. Silloin puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ilmoittivat, että kokoomuslaiset äänestäisivät EU:n elpymispaketista tyhjää eduskunnan täysistunnossa. Orpo ja Mykkänen epäilemättä ajattelivat löytäneensä kunniallisen ulospääsytien asetelmasta, jossa koko 750 miljardin euron taloussopimuksen hyväksyminen vaikutti olevan kokoomuksen ratkaisusta kiinni. Eduskunnan perustuslakivaliokunta (Pev) oli juuri linjannut, että elpymispaketin hyväksyminen edellyttäisi 2/3-määräenemmistöä. Puheenjohtaja Petteri Orpo (vas.) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ovat joutuneet vaikeaan paikkaan, kun kokoomuksen pitäisi muodostaa kantansa EU:n elpymispaketista.Puheenjohtaja Petteri Orpo (vas.) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ovat joutuneet vaikeaan paikkaan, kun kokoomuksen pitäisi muodostaa kantansa EU:n elpymispaketista. Puheenjohtaja Petteri Orpo (vas.) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ovat joutuneet vaikeaan paikkaan, kun kokoomuksen pitäisi muodostaa kantansa EU:n elpymispaketista. PETE ANIKARI Pevissä asia politisoitui, koska elpymispaketin rahanjako on Suomelle epäedullinen. Pevin saaman selvityksen mukaan vain 30 prosenttia varoista jaetaan koronakriisin suoranaisten vaikutusten perusteella ja 70 prosenttia elpymisrahaston rahoituksesta jaetaan muiden kuin suoraan koronakriisistä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Valiokunnassa tätä jakosuhdetta ja avustusten rahoittamista velalla pidettiin ongelmallisena EU:n perussopimuksen 125. artiklan kannalta. Siinä edellytetään tervettä finanssipolitiikkaa. Äänin 9-8 valiokunnan jäsenten enemmistö arvioi, että elpymispaketilla voisi olla ennakkotapauksen luonne. Toistuessaan menettely muodostaisi muutoksen unionin luonteeseen ja toimintaan ja edellyttäisi perustuslaissa säädettyä 2/3-enemmistöä eduskunnassa tullakseen hyväksytyksi. Oppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on tammikuusta lähtien toistanut, että kuntavaalit ovat kansanäänestys pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen suosiosta, muun muassa EU:n elpymispaketista. Oikeistopopulistinen perussuomalaiset vastustaa elpymispakettia. Kokoomuksen äärilaidan, esimerkiksi helsinkiläisen Wille Rydmanin, mielestä kokoomuksen ja perussuomalaisten politiikat ovat lähellä toisiaan. Vaikka Rydman ei sitä ääneen sanoisi, hänen ilmeisenä tavoitteenaan on muuttaa kokoomuksen linjaa pysyvästi ja tehdä puolueesta kansallis-konservatiivinen ja maahanmuuttokriittinen oikeistopuolue. Silloin kokoomus lakkaisi olemasta liberaali oikeistopuolue, mikä olisi fundamentaalinen linjanmuutos. LUE MYÖSKokoomuskapinallinen Wille Rydman: ”Suomelle voi tarjota miten huonon diilin tahansa” Kun Orpo ja Mykkänen olivat kertoneet tyhjän äänestämisestä, Rydman, Janne Heikkinen ja Terhi Koulumies ilmoittivat silti äänestävänsä elpymispakettia vastaan. Heidän ja muutamien muiden kokoomuslaisten kansanedustajien tavoitteena on heikentää liberaalin ja EU-myönteisen puoluejohdon uskottavuutta. Mitä virkaa on puoluejohdolla, jonka päätöksillä oman puolueen kansanedustajat pyyhkivät ilmoitusluontoisesti pöytää? Kapinallisten toiminta näyttäytyy erikoisena senkin takia, että Orpolla on hyvät mahdollisuudet johdattaa kokoomus kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Tyhjiä ääniä ei olisi laskettu äänestystulokseen lainkaan, mikä olisi käytännössä varmistanut elpymispaketin läpimenon. Vaikka hallituksen 117 kansanedustajasta pari-kolme olisi äänestänyt pakettia vastaan ryhmästä erottamisen uhallakin, 2/3-määräenemmistö olisi täyttynyt, kun kokoomuksen 38 kansanedustajaa olisivat olleet käytännössä poissa äänestyksestä. Useat julkiset ei-ilmoitukset keikauttivat asetelman. Yhtäkkiä uhattuina olivat niin kokoomuksen EU-myönteinen yleislinja, puoluejohdon uskottavuus kuin elpymispakettikin. Iltalehden tietojen mukaan hallituspuolueiden edustajien ja kokoomuslaisten välillä käytiin etukäteen keskusteluja siitä, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintö antaisi EU-myönteisille kokoomuslaisille selkänojan äänestää elpymispaketin puolesta. Mietintö julkistettiin keskiviikkona, ja se sisältää useita kokoomuslaisille heitettyjä poliittisia pelastusrenkaita. Fakta on, että elpymisvälineen lainojen takaisinmaksu nostaa Suomen EU-jäsenyyden kustannuksia vuosittain noin 210 miljoonalla eurolla, jos lainoja lyhennetään aina vuoteen 2058 asti. Tätä oikeistopopulistien on helppoa toistaa julkisuudessa. Miksi Suomi sitten hyväksynee elpymispaketin? Siksi että – kuten valiokunta huomauttaa – ”EU ei ole vain maksu-unioni, vaan myös poliittinen yhteisö, jossa solidaarisuus vaikuttaa EU:n luotettavuuteen muun maailman ja rahoitusmarkkinoiden silmissä”. – Suomi on avoin, vientivetoinen, pieni talous, jolla on tiivis taloudellinen kohtalonyhteys muun Euroopan kanssa, valtiovarainvaliokunta kiteyttää. EU on Suomelle myös turvallisuusratkaisu, kun maallamme ei ole ollut kanttia liittyä läntisen puolustuksen arvoyhteisöön Natoon. Nato-sanaa ei tietenkään löydy valiokuntien mietinnöistä, mutta kupletin juonen paljastaa esimerkiksi seuraava virke: ”Erityiskohtelun vaatiminen heikentäisi myös Suomen mahdollisuuksia saada tukea tilanteessa, jossa se itse kohtaa isoja taloudellisia tai muita sokkeja.” Ilmaisu ”muu sokki” tarkoittaa tilannetta, jossa suomalaiset tarvitsisivat muilta EU-mailta solidaarisuutta Venäjän painostaessa Suomea. Nämä ovat järkisyitä, joihin tukeutuen kokoomuksen puoluejohto voisi halutessaan puolustaa elpymispakettia julkisuudessa ja vaatia puolueen kansanedustajilta ryhmäkurin noudattamista. Sisäisen puoluehajaannuksen ollessa tosiasia kokoomuksessa ei toistaiseksi ole näin tehty. Perussuomalaisten pelko asuu liian monessa kokoomuslaisessa. Heillä ei ole halua tukea puolueen yhteisen linjan muodostamista. Kun näin on, kokoomukselta on tervehenkinen itsetunto hukassa. Ne olivat puolueista juuri kokoomus ja keskusta, jotka 1990-luvun alussa veivät Suomen EU:n jäseneksi yhdessä sosialidemokraattisen tasavallan presidentin Mauno Koiviston kanssa. Nyt samat puolueet eivät enää vaikuta tietävän, mitä ne EU:sta oikein ovat mieltä, kun perussuomalaiset kritisoivat kaupungeissa kokoomuslaisia ja maaseudulla keskustalaisia siitä, että nämä olisivat rakentamassa velkaunionia. Väite on toistaiseksi epätosi, mutta perussuomalaisessa oppositiopolitiikassa sillä on viljalti käyttövoimaa. Kun keskusta on Marinin hallituksessa henkisesti oppositiossa ja kokoomus perussuomalaisten seurana kirjaimellisesti oppositiossa, seurauksena on ollut kokoomuslaisten ja keskustalaisten kiusallista julkista kiemurtelua. Samalla puoluehajaannus vaanii molempia EU-jäsenyyden arkkitehteja. Parhaillaan molempien puolueiden kansanedustajat takertuvat valtiovarainvaliokunnan mietinnön pelastusrenkaisiin, joista yksi on muotoiltu seuraavasti: ”Elpymispaketti tukee jäsenmaiden talouksien toipumista koronakriisistä, mutta se ei poista julkistalouksien ongelmien juurisyitä, eikä siten laajamittaisenkaan rahoituskriisin uhkaa pitkällä aikavälillä. Valiokunta pitää siksi välttämättömänä EU-maiden talouden pidemmän aikavälin kestävyyden vahvistamista ja jäsenmaiden omaa vastuuta talous- ja finanssipolitiikkansa hoidossa.” Pidemmän aikavälin kovistelu on sanahelinää. Rehellisempää olisi sanoa, että rauhanklubin jäsenyydellä ja rauhalla on aina hintansa. Abstraktien hyötyjen argumentoiminen vaan on politiikassa vaikeaa, kun vastapuoli sanoo, että italialainen vie Veitsiluodon työttömäksi jäävältä paperiduunarilta riihikuivan kympin lompakosta. Aina 2020-luvulle asti kokoomuksen johto on julistanut puolueensa olevan Suomen EU-myönteisin. Jos tähän tulee nyt fundamentaalinen muutos, suomalainen politiikka jakautuu kahtia: kansainvälisyyttä korostavaan liberaaliin ja kansallismieliseen konservatiiviseen blokkiin. Jaolla voisi olla arvaamattomia seurauksia eri puolueiden kannatukselle. Tuskinpa perussuomalaisten kainalossa olisi tilaa yhdellekään 16-20 prosentin aisankannattajalle. Todennäköisin seuraus olisi, että kokoomus ja keskusta olisivat kannatukseltaan vielä nykyistäkin pienempiä, jos ne olisivat apupuolueita perussuomalaisten johtamassa konservatiivisessa blokissa.

tiistai 4. toukokuuta 2021

50 ehdokasta meillä PS Kankaanpään

Uutiset|Kuntavaalit Neljä puoluetta kasvatti ehdokasmääräänsä Kankaanpäässä - Keskusta houkutteli peräti kuusi uutta nimeä listoilleen, perussuomalaiset viisi Kolme vielä kevättalvella listoilla ollutta ehdokasta jättäytyi pois. KUVA: PEKKA SÖDERLUND JP Mikola Kankaanpään Seutu Keskusta, perussuomalaiset, kokoomus ja vasemmistoliitto ottivat rajun tai ainakin määrätietoisen loppukirin ja kasvattivat ehdokasmääräänsä Kankaanpäässä. Jos tilannetta verrataan huhtikuun ensimmäiseen jättöpäivään, ehdokkaita on peräti 16 enemmän kuin silloin. Täydennetyt ehdokaslistat voi katsoa täältä. – Yli puolet puolueista sai lisää ehdokkaita eli erittäin hyvillä fiiliksillä voi olla, keskusvaalilautakunnan sihteeri Ulla Norrbo kiittelee. Ehdokasasettelu päättyi tiistaina virka-ajan umpeuduttua. Keskustan kuusi uutta, perussuomalaisten viisi tuoretta nimeä sekä kokoomuksen kolme ja vasemmistoliiton kaksi täydennystä nostavat ehdokasmäärän 161:een. – Vuonna 2017 eli viime vaaleissa Honkajoella oli 40 ja Kankaanpäässä 152 ehdokasta. Ei varmasti kukaan olettanut, tai en minä ainakaan, että nyt päästäisiin yhdessä samaan. En odottanut, että Honkajoen alueelta olisi nyt yhtä paljon ehdokkaita kuin viimeksi, Honkajoen kunnanjohtajana vuodenvaihteen liitokseen asti työskennellyt Norrbo miettii. Eniten uusia nimiä listoilleen saaneen keskustan vaalipäällikkö Lauri Ahopelto on luonnollisesti tyytyväinen kuudesta uudesta ehdokkaasta, jotka täydentävät jo aiemmin mukaan lupautuneiden kanssa listan 35 nimen mittaiseksi. Puhelimet ja viestivälineet pysyivät kuumina loppuu asti. – Emme me aloittaneet aikaisin, mutta lopetimme myöhään, Ahopelto hymähtää. Ehdokkaiden määrää ei hänen mukaansa oikein voi verrata viime vaaleihin, koska asetelma on tuoreen kuntaliitoksen jälkeen niin erilainen kuin yleensä. Valtuustossa on edelleen samat 35 paikkaa kuin aiemminkin. – Tilanne etenkin Honkajoen osalta on nyt toinen, ja vaarana tietysti on se, että löytävätkö pitkään samoja ehdokkaita äänestäneet iäkkäät ihmiset itselleen uusia ehdokkaita. Muuten kylllä vanhempi väki äänestää aktiivisesti. Ahopelto puntaroi. Millä keinoilla saitte lopulta saman määrän eli 35 ehdokasta kuin viimeksi? – Ensimmäisen kerran on kyselty jo syyskuussa. Pitää jonkin verran lämmitellä ja ehdolle asettuvien miettiä asiaa, Niinisalon urheilukentältä viikkorastien ajanottohommista tavoitettu Ahopelto sanoo. Perussuomalaisten vaalipäällikkö Tapio Laurila vastasi kännykkäänsä myös kuntorasteilta. Hänen kelpasi juosta metsään myönteisissä tuntemuksissa, sillä koossa on lähes täysi eli kahta vaille 52 ehdokkaan lista. – 50 on hyvä tasaluku, kyllä se lämmittää. Viimeksi meillä oli Kankaanpäässä 42 ehdokasta, nyt saimme kolme lisää. Honkajoelta on viisi ehdokasta, Laurila erittelee. Päätös vaalien siirtämisestä valmisteltiin puoluesihteerien voimin, olkoonkin että eduskunta lopulta teki varsinaisen päätöksen. Perussuomalaiset oli eduskunnassa ainoana siirtämistä vastaan. Enää ratkaisu ei herätä parranpärinää, ainakaan Kankaanpäässä. – Kun tuli se päätös vaalien siirtämisestä, siinä vaiheessa oli vähän seesteellinen hetki eli viikon-parin ajan aika rauhallista, mutta loppuvaiheissa tuli viisi ehdokasta lisää. Laurila kuvailee tuntemuksia. Kuinka kovan työn takana täydennyksen saaminen oli? – Ei siinä nyt niin valtavasti ollut töitä, mutta kysyä sai. Muutama halusi ja sai miettimisaikaa. Mitä miettijät päättivät? Lähtivätkö he vai päättikö joku toisin? – Lähtivät he kaikki. Kankaanpään tummatiilisessä valtuustosalissa on ensi vaalikaudellakin paikka 35 valtuutetulle. Määrä ei muutu, vaikka kunnan väkiluku kasvoi Hontajoki-liitoksessä lähelle 13 000 asukasta. Kankaanpään tummatiilisessä valtuustosalissa on ensi vaalikaudellakin paikka 35 valtuutetulle. Määrä ei muutu, vaikka kunnan väkiluku kasvoi Hontajoki-liitoksessä lähelle 13 000 asukasta.­KUVA: PEKKA SÖDERLUND Ehdokaslistojen toisen takarajan lähestyminen herätti kuhinaa myös kokoomuksessa. Vaalivankkureita vetävä valtuutettu ja nykyisen yhteisvaltuuston kolmas varapuheenjohtaja Kari Kähkönen on silti hieman pettynyt, että lista täydentyi vain kahdella uudella ehdokkaalla. – Se on sellainen kohtuullinen tulos, mutta totta kai tavoite oli korkeampi. Saimme nyt kolme uutta ehdokasta, yksi perui, Kähkönen sanoo. Osa houkutelluista näytti Kähkösen mukaan vaaleanvihreää tai vaaleansinistä valoa, mutta ei sitten kuitenkaan lähtenyt mukaan. – 18 ehdokasta on sama kuin viime vaaleissa, se määrä on kohtuullinen tulos, Ei voi olla tyytyväinen, mutta täytyy luottaa siihen, että laatu korvaa määrän, Kähkönen arvioi. Kun vertailukohdaksi otetaan valtuustoon mielivien koko joukko, loppusuoralla mukaan houkuteltujen uusien nimien vastapainoksi kolme vielä kevättalvella mukana ollutta jättäytyi pois. Keskustan kuuden uuden nimen ja yhteensä 35 nimen listalta katosi lopussa yksi nimi, kun Veera Vanhatalo luopui ehdokkuudesta. Perussuomalaisista Marko Leponiemi oli ehdolla vielä huhtikuussa, mutta nyt nimeää ei ole listalla. – Se oli hänen oma henkilökohtainen päätöksensä. Tämähän perustuu vapaaehtoisuuteen, Laurila sanoo. Kokoomuksen Mikko Korpela veti niin ikään nimensä pois. – Ei siinä mitään dramatiikkaa ole, Kankaanpään osalta, enemmän valtakunnan politiikan. Mikko varmasti itse kertoo taustoista enemmän, Kähkönen sanoo. Vasemmistoliiton loppukiri tuotti kaksi uutta ehdokasta. Aiemmin ehdolle lupautuneista kukaan ei jättänyt kisaa kesken. Sdp, kristillisdemokraatit, vihreät ja yhden miehen Kankaanpään eduksi valitsijayhdistyksellään vaaleihin lähtevä Janne Katajamäki eivät saaneet tai hakeneet enää täydennystä listoilleen. Demarit sai vaalivankkureidensa veturiksi eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin, joka oli tiistaina pidetyn etävaalistartin vieraana luomassa henkeä. – Ehdokashankinta alkoi jo viime syksynä, eikä vaalien siirrosta johtunut lisäaika tuonut meille täydennystä. Listamme on kuitenkin kattava, mukana niin vanhoja konkareita kuin uusia ehdokkaitakin ja tällä joukolla on hienoa lähteä vaalityöhön, Kankaanpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katri Kujanpää (sd) sanoo.. Keskustan riveissä ei huhti-toukokuun vahvasta loppukiristä huolimatta ole ummistettu silmiä kuntapolitiikan nykytilanteelta. Huoli nuorten tai keski-ikäisten mukaan saamisesta on todellinen. – Jos 20–50-vuotiaita ei saada listoille, niin siinä on kaikilla puolueilla peiliin katsomisen paikka. Demokratia on siinä mielessä uhattuna, että eivät kaikki varttuneemmat pysy ikuisuuksia mukana, Ahopelto huomauttaa. – Kyllä ihmisten pitää tulla toistensa kanssa toimeen ja uskaltaa olla asioista myös eri mieltä. Ei minulle ainakaan ole koskaan ollut haitaksi olla keskustalainen. Ei päätä kannata panna pensaaseen, vaan rohkeasti voi olla myös eri mieltä, Ahopelto muistuttaa. JP Mikola

sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Valkolakki

Vaimon täytyi välttämättä ottaa tämän kuvan kaivettuaan vuosikymmenien jälkeen ruskettuneen lakin komeroiden kätköistä! Valitettavasti en enää saa tänne siirrettyä kuvia, mutta fb-sivullani tämä kuva näkyy!