Ei kukaan muu kuin me suomaiset huolehdi suomalaisuudesta

Oma kulttuurimme on maapallolla minimaalinen vähemmistökulttuuri – ”Kaikki kulttuurit ja elämäntavat eivät ole yhtä hyviä”

Kun arvioimme asioita tasa-arvon ja syrjimättömyyden kautta, eivät kaikki kulttuurit ja elämäntavat ole yhtä hyviä, kirjoittaa Riikka Purra kolumnissaan.

Suomalaisuus on ainutlaatuinen yhdistelmä kieltä, tapoja, arvoja, symboleita ja muita asioita. Kuva: Kankaanpää Jaana

Mielipide|Politiikka28.10.202408:28

Kolumni

Riikka Purra

Suomalaisuus on suomalaisten historiaa ja tulevaisuutta. Suomi on suomalaisten koti, itsenäinen kansakunta ja kansanvaltainen valtio. Suomi on myös kieli, olemisemme kielellinen perusta.

Historia ei tule valmiiksi eikä kulttuuri ole muuttumaton. Silti voimme usein verraten helposti kertoa, mitä suomalaisuus on, mitä siihen kuuluu ja mikä on meille vierasta. Useille suomalaisuus tuntuu sydämessä, toisille se on käytännöllisempää.

Joidenkin mielestä suomalaisuus ei ole mitään tai se voi olla ihan mitä tahansa. Jätän nämä huomiot kinaamaan keskenään.

Globalisaatio, internet, siirtolaisuus ja monet muut tekijät vaikuttavat kulttuuriimme. Jos emme itse halua puolustaa suomalaisuutta ja suomen kieltä, ne rapautuvat. Kukaan muu ei puolusta suomalaisuutta kuin suomalaiset itse. Mikään perinne, asenne tai toimintatapa ei varmasti yksinään ole suomalaisen kulttuurin ydin. Suomalaisuus on ainutlaatuinen yhdistelmä kieltä, tapoja, arvoja, symboleita ja muita asioita.

Suomalainen elämäntapa on taannut kehityksen täällä pohjolassa.

Oma suomen kielemme on reilun viiden miljoonan puhujan minimaalinen vähemmistökieli yli 8 000 miljoonan ihmisen maapallolla. On meistä itsestämme kiinni, säilyykö suomi jälkipolviemme kielenä.

Suomessa on tietenkin toinenkin virallinen kieli, ruotsi. Ruotsia puhuu äidinkielenään noin viisi prosenttia suomalaisista.

Oma suomalainen kulttuurimme ja elämäntapamme on reilun viiden miljoonan suomalaisen minimaalinen vähemmistökulttuuri yli 8 000 miljoonan ihmisen maapallolla.

On vain meistä itsestämme kiinni, elävätkö jälkipolvemme suomalaisen kulttuurin ja elämäntavan ympäröiminä myös tulevaisuudessa tällä pohjoisella niemellä, jota Suomeksi kutsumme.

Kun arvioimme asioita tasa-arvon ja syrjimättömyyden kautta, eivät kaikki kulttuurit ja elämäntavat ole yhtä hyviä.

Yli kahdeksan miljardin ihmisen maapallolla on esimerkiksi lukemattomasti kulttuureita, joissa naiset eivät ole tasa-arvoisia miehen kanssa, joissa vähemmistöjä syrjitään mitä hirveimmillä tavoilla ja joissa esimerkiksi vieraiden uskontojen harjoittaminen ei ole lainkaan mahdollista.

Mitä tahansa suomalaisuus ei ole.

Suomalainen elämäntapa on taannut kehityksen täällä pohjolassa. Me suomalaiset olemme tutkimuksissa vuodesta toiseen olleet jopa maailman onnellisin kansa. Me, alle kuusi miljoonaa suomalaista. Tuskin suomalaisesta ja pohjoismaalaisesta kulttuurista huolimatta, vaan ennemminkin juuri sen takia.

Mielestäni on velvollisuutemme taata aiemmilta suomalaisilta sukupolvilta perimämme osin hiellä ja verellä rakennettu vapaa, tasa-arvoinen, vauras, ympäristöstä huolehtiva Suomi lapsillemme, joilta se on meillä lainassa, vähintään yhtä turvallisena, tasa-arvoisena ja vapaana.

Suomalaisuus ei ole valmis eikä sitä pidä eikä sovi pysäyttää. Se on kehittynyt vuosisatojen ajan. Ei tietenkään aina välttämättä parempaan suuntaan. Mitä tahansa suomalaisuus ei ole. Jos se joskus on mitä tahansa tai samaa kuin moni muukin, sitä ei enää ole.

Suomen tulevaisuus on kulttuurimme, työhön perustuvan hyvinvointimme, itsenäisyytemme, elämäntapamme ja kielemme tulevaisuus.

Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

Hieno juttu

Vuoden kristillinen kirja valittu: 

Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

 

 

 

Pirjo Kotamäki

Kirjoittanut

Seurakuntalainen Toimitus

Vuoden Kristillinen kirja 2024 -kilpailun voittaja julkistettiin tänään Helsingin Kirjamessuilla. Voittajateoksen valitsi olympiavoittaja Samppa Lajunen. Yleisöäänestyksen voitti Aaron Ibrahimin kirja Islamin muureja murtamassa.

Kirjailija Pirjo Kotamäen säeromaani Petäjäistä leipää ja taivaallista hunajaa. Paavo Ruotsalaisen matkassa on valittu nyt 30. kerran järjestetyn Vuoden kristillinen kirja 2024 -kilpailun voittajaksi. Valinnan julkisti yhdistetyn olympiavoittaja (2002) Samppa Lajunen Helsingin kirjamessuilla sunnuntaina 27.10.

Puheenvuorossaan Samppa Lajunen esitteli loppukilpailun kuusi kirjaa sekä niiden teemat kristinuskon näkökulmasta.

– Samaa pelastumisen kysymystä – kuin loppukilpailuun selvinneet kirjat – mietti 1700-luvun lopulla myös Paavo Ruotsalainen kävellessään 200 kilometriä kotoaan Jyväskylään tapaamaan seppä Jaakko Högmania. Jaakko sanoi Ruotsalaiselle: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki – Kristuksen sisällinen tunto.”

– Petäjäistä leipää ja taivaallista hunajaa -kirja ei ole ulkoasun, nimensä ja kirjallisuuslajinkaan perusteella voittajakandidaatti.

– Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään. Itselläni ensimmäisiä sivuja lukiessani sormissani olevat hunajatahrat tarttuivat kirjan sivuihin. Mistä ne tähän tulivat?

– Kun pääsin vauhtiin, niin en olisi ikinä uskonut miten virkistävää ja hauskaa on lukea runokirjaa. Lukijalle tulee selväksi, että me emme pelastu ulkoasun, nimen tai saavutusten perusteella, vaan Jumalan armosta. Paavo kutsui itseään armon kerjäläiseksi.

– Valittakoon siis tämä kirja vuoden kristilliseksi kirjaksi armon mittarin mukaan. Jos armo riittää minulle ja sinulle, riittäköön se tälle kirjallekin, Lajunen perusteli. Voittajakirjan on kustantanut Herättäjä-Yhdistys.

ANteeksiantamuksen sunnuntai

 

23. sunnuntai helluntaista

Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika

Tämän sunnuntain sisältönä ovat anteeksiantamus ja siitä avautuva keskinäinen rakkaus. Koko elämämme perustuu anteeksiantoon, jonka saamme Kristuksen ristinkuoleman ansiosta. Se velvoittaa meidät kohtaamaan lähimmäisemme ystävällisesti, lempeästi ja anteeksiantavasti. Tällainen asenne tekee mahdolliseksi sen, että Jumalan moninaiset lahjat pääsevät vaikuttamaan kaikessa rikkaudessaan.

Raamatun tekstit

   

Päivän rukoukset

1

Taivaallinen Isä,
sinun rakkautesi on suurempi
kaikkea pahaa,
sinun kärsivällisyytesi pitkämielisempi
kaikkea vihaa,
sinun armahtavaisuutesi vahvempi
sydäntemme kovuutta.
Me rukoilemme sinua:
Muuta ja uudista meidät,
että rakastaisimme toisiamme
niin kuin sinä rakastat meitä,
antaisimme toisillemme anteeksi
niin kuin sinä annat anteeksi meille.
Anna sovituksen voiman muuttaa kärsivä maailma.
Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

2

Laupias Jumala.
Me kiitämme sinua kaikesta sydämestämme siitä,
että olet pyyhkinyt pois syntiemme tuoman syyllisyyden
ja yhä uudelleen lahjoitat meille armosi.
Täytä meidät rakkaudellasi,
että olisimme valmiit antamaan anteeksi toisille
niin kuin sinä olet antanut meille.
Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden,
joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa
elää ja hallitsee aina ja ikuisesti.

3

Jumala, taivaallinen Isämme.
Sinä tahdot,
että antaisimme toisillemme anteeksi täydestä sydämestä,
mutta me asetamme ehtoja.
Sanamme antavat anteeksi,
mutta sydämemme muistaa kärsimänsä pahan.
Armahda meitä Jeesuksen Kristuksen tähden.

4

Rakas taivaallinen Isämme.
Me olemme saaneet paljon anteeksi.
Auta meitä muistamaan,
että rakkautesi on lahjaa,
jota emme ole mitenkään voineet ansaita.
Tiedät, miten helposti näemme virheitä toisissa ihmisissä.
Auta meitä ymmärtämään,
että sinä rakastat jokaista ihmistä
samanlaisella rakkaudella kuin olet rakastanut meitä.
Anna meille ymmärtäväinen ja anteeksiantava mieli.
Kuule rukouksemme Jeesuksen tähden.

Taas sama juttu

 Taas sama juttu kuin torstainakin

Ja tänään taas kiersin viidentienristeyksen kuntoreittiä varmuuden vuoksi väärinpäin, mutta sama juttu kuin edelliskerrallakin: varuskunnan päästä en löytänyt paluureitin valoja, vaikka reittiä kiertänyt vaikka kuinka monta kertaa, juoksin palan matkaa Kuninkaanlähteelle menevää tietäkin, mutta sitten taas vasemmalle: ajattelin, että pakko löytää kuntoreitti ja valot, väärin ajateltu, ei mitää toivoa, metsässä harhailin kunnes päätin suunnistaa takaisin maantielle pimeässä, yht´äkkiä näinkin auton valoja ja valaistus jatkui auton jälkeenkin ja näin saavuin takaisin viidentienristeykseen, jossa valot paloivat, kuntoreitin loppuosa ja isoin mäki jäi näin kiertämättä. Yli tunti meni harhailujen kanssa.

Vauhtiakin tunnin lenkillä

 

Roktähti Juissi Läskinen

Ylläpitäjä

Eniten osallistunut

  · 3 t  · 

Tänään päästiin vielä tekemään lenkki valoisana aikana mutta sunnuntain kellojen siirron jälkeen maanantaina tarvitaan sitten jo huomioliivejä. Tänään mukana oli 16 miestä ja yksi koira.
Ps. Lopuksi nähtiin vielä radalla juoksukilpailu.

Kaikki reaktiot:

14Sinä, Unto Vuorinen, Hannu Juhola ja 11 muuta

Kommentit

Aktiivinen

Anssi Joutsenlahti

En juossut kuin takasuoran, pojat painelivat maaliviivalle asti!