Hyötyykö Suomi juuri mitään datakeskusinvaasiosta

Datakeskukset kuormittavat sähköverkkoa – Koskela: Kustannukset eivät saa jäädä kuluttajien maksettaviksi Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela piti eduskunnassa puheenvuoron hallituksen esityksestä, jossa esitetään sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain muuttamista. Koskela kiitti hallitusta esityksestä ja piti sitä oikeansuuntaisena vastauksena muuttuvan energiajärjestelmän haasteisiin. Koskela painotti, että nyt on katsottava tarkkaan sitä, kuka kasvaneen sähkönkulutuksen kustannukset joutuu maksamaan. Sähköverkkoa on kehitettävä suomalaisten tarpeisiin, ei suuryritysten sanelemana. – On hyvä, että hallitus tunnistaa tarpeen joustavammalle verkkokehittämiselle. Sähkönkulutus kasvaa nopeasti, ja verkon on pystyttävä vastaamaan siihen. Samalla on kuitenkin katsottava tarkasti, mihin tämä kasvu perustuu ja kuka sen maksaa, Jari Koskela muistutti. Koskela nosti esiin erityisesti suuritehoisten datakeskusten nopean lisääntymisen. Hänen mukaansa ne ovat yksi suurimmista sähkönkulutuksen kasvun lähteistä. – Haminan datakeskus kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin keskikokoinen suomalainen kaupunki, kuten Lahti tai Hyvinkää. Tällaiset keskukset eivät ole poikkeus vaan yleistyvä ilmiö. Ne kuormittavat sähköverkkoa mittavasti, ja vaaditut verkkoinvestoinnit ovat sitä luokkaa, että se vaikuttaa koko järjestelmään – myös kuluttajahintoihin ja muiden toimijoiden liittymisiin. Malttia ja näkemystä päätöksentekoon Vaikka datakeskukset työllistävät rakennusvaiheessa ja tuovat kunnille verotuloja, Koskelan mukaan valmistumisen jälkeen työllisyysvaikutus on minimaalinen. Samalla keskusten sijoittumista ohjaa liiketaloudellinen logiikka – halpa sähkö ja ennustettava sääntely – mikä voi johtaa siihen, että kansallista sähköinfrastruktuuria rakennetaan ylikansallisten toimijoiden ehdoilla. – Tällainen kehitys ei palvele suomalaista kokonaisetua eikä huoltovarmuutta. Siksi päätöksenteossa on oltava malttia ja kokonaisnäkemystä, Koskela painotti. Hän muistutti myös datakeskusten olevan osa kriittistä infrastruktuuria, johon liittyy riskejä, kuten sähkökatkot ja kyberuhat. Näillä voi olla laaja-alaisia vaikutuksia koko yhteiskunnan toimintavarmuuteen. – Hallituksen esitys on tervetullut ja oikeansuuntainen. Nyt on huolehdittava, että sähköverkkoa kehitetään suomalaisten tarpeista käsin – ei suuryritysten sanelemana, Koskela päätti.

Pirkkalan koulukokeilu teki elämänpituisia vaikutteita

Tutkimus paljasti Pirkkalan marxilaisen koulukokeilun vaikutukset Arttu Rintanen Julkaistu 12.05.2025 | 07:00 1970-luvulla tehty kokeilu jätti tutkimuksen mukaan lapsiin pysyvän vaikutuksen. Pirkkalassa 1970-luvulla tehty opetusmenetelmäkokeilu, jossa vitosluokkalaisiin pyrittiin juurruttamaan marxilaista maailmankuvaa, jätti ikäluokkaan suuret jäljet. Asia selviää uudesta työpaperista, jonka ovat laatineet Tukholman kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston taloustieteen apulaisprofessorit Jaakko Meriläinen ja Matti Mitrunen. Meriläinen kertoo työpaperin tuloksista viestipalvelu X:ssä. Learn more Kaksi vuotta kestänyt kokeilu tehtiin yhteistyössä opetusministeriön, kouluhallituksen ja Tampereen yliopiston psykologian laitoksen kanssa vuosina 1974-1975. Tuolloin Pirkkalan kunnan koulujen vitosluokilla otettin käyttöön 95-sivuinen moniste, joka oli vahvan neuvostomyönteinen ja noudatti marxilaista historiankäsitystä. Monisteen sisältö oli käytännössä kopioitu neuvostoliittolaisista oppikirjoista ja korosti luokkakamppailua. Tutkijoita kiinnosti erityisesti se, muuttuisiko oppilaiden näkemykset sosialismia suosiviksi. Vuonna 1975 tieto kokeilusta vuoti julkisuuteen, ja opetusministeri Ulf Sundqvist joutui myöntämään, ettei moniste täyttänyt oppimateriaaleille asetettuja vaatimuksia. Kokeilu keskeytettiin. Mitrusen ja Meriläisen tutkimustyö kuitenkin paljastaa, että lyhyehkö kokeilu jätti sen kokeneeseen ikäluokkaan leimansa. Merkittävin vaikutus on tutkimuksen mukaan kokeilulle altistuneiden lasten matalammat elinkaaritulot. Monistetta opetuksessa käyttäneiden ikäluokkien tulot jäivät noin 10 prosenttia verrokkiryhmiä matalimmiksi. Muutos vastaa tilastollisesti sitä, että altistuneet olisivat lopettaneet koulunkäynnin vuotta aikaisemmin. Meriläinen ja Mitrulainen löytävät ilmiölle lukuisia syitä. – He työskentelivät vähemmän […] ja hakeutuivat todennäköisemmin yhteiskunnallisesti suuntautuneisiin, matalapalkkaisempiin ammatteihin kuten opetukseen ja hoitotyöhön, ja vähemmän todennäköisesti esimiestehtäviin, Meriläinen kertoo. Sen sijaan koulutustasoon, kognitiivisiin kykyihin tai saavutuksiin kokeilulla ei ollut vaikutusta. Matalammat tulot eivät siis johtuneet esimerkiksi osaamispuutteesta, vaan tietoisesta valinnasta. Pirkkalan kokeilu siis muutti pysyvästi oppilaiden arvomaailmaa. Vähentyneelle työnteolle tutkijat esittävät mahdollisiksi syiksi kokeilun myötä heikentyneet materialistiset arvot sekä haluttomuuden työskennellä kapitalistisessa yhteiskunnassa. Meriläisen mukaan tutkimustulokset kertovat, että koulutuksen luonteella voikin olla merkittävä vaikutus. – Kaiken kaikkiaan tutkimuksemme tarjoaa harvinaista kausaalista näyttöä siitä, että varhainen altistuminen ideologiselle sisällölle koulussa voi muokata taloudellista käyttäytymistä ja poliittisia näkemyksiä elinikäisesti, jopa demokraattisessa markkinatalouteen perustuvassa yhteiskunnassa, Meriläinen tiivistää. Meriläinen huomauttaa lopuksi, että tutkimusta ei ole julkaistu vielä vertaisarvioidussa lehdessä.

Halla-aho arvosteli Orbanin Venäjän politiikkaa

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi Unkarin pääministerin Viktor Orbánin Ukraina-näkemystä kaksikon puhuessa EU-puhemiesten konferenssissa. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) vaati Eurooppaa osoittamaan solidaarisuutta itäisiä rajavaltioita kohtaan, kun hän puhui EU-puhemiesten konferenssissa Budapestissa maanantaina. Halla-ahon mukaan on ratkaisevan tärkeää, että Eurooppa vahvistaa kykyään huolehtia itsestään ja selviytyä kriiseistä. Hän suomi Eurooppaa siitä, että maanosa on menneinä vuosikymmeninä ”ulkoistanut” keskeisiä toimintojaan, kuten puolustusta ja energiahuoltoa. ”Monet Euroopan maat rakensivat taloutensa halvan venäläisen kaasun ja öljyn varaan, sivuuttaen riskit ja varoitukset. Useimmat Euroopan maat purkivat puolustuskyvykkyyksiään uskoen, että perinteiset sotilaalliset uhkat kuuluvat menneisyyteen ja että Yhdysvallat on loputtomasti valmis maksamaan turvallisuudestamme. Lisäksi koko Eurooppa on riippuvainen Kiinasta – raaka-aineista teolliseen tuotantoon”, puhemies Halla-aho arvosteli. Unkarin pääministeri Viktor Orbán käytti konferenssin avauspuheenvuoron, Halla-ahon tiedotteen mukaan ”maalaten pessimistisen kuvan Ukrainan sodan lopputuloksesta”. Venäjä-mielinen Orbán tunnetaan EU:n ja puolustusliitto Naton vastarannankiiskenä, joka on estänyt ja viivyttänyt monia päätöksiä, joilla on pyritty puuttumaan Venäjän toimiin ja hyökkäyssotaan Ukrainassa. Puhemies Halla-aho totesi konferenssille, että ymmärtää Orbánin kriittiset huomiot Euroopasta, mutta ei jaa tämän ”defaitistisia johtopäätöksiä”. ”Alistuminen autoritaarisille imperialistisille hallinnoille, kuten Venäjälle, ei ole millään tavoin eurooppalainen isänmaallinen ratkaisu ongelmiimme”, puhemies sanoi. Puheenvuoro näkyy Unkarin hallinnon julkaisemalla videolla tilaisuudesta. Venäjän liittolainen. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on hyökkäyssodasta huolimatta jatkanut läheistä yhteistyötään Venäjän kanssa ja toiminut Venäjän etujen ajajana läntisissä yhteistyöelimissä. Halla-ahon mukaan Euroopan suurin ja kiireellisin haaste on ottaa opiksi kylmän sodan jälkeen tehdyistä virheistä, sillä Venäjä on Euroopan turvallisuudelle välitön uhka. ”Kun rakennamme uudelleen omaa puolustustamme ja autamme ukrainalaisia, ei riitä, että etulinjan valtiot tekevät oman osansa. Suurten maiden on tehtävä enemmän. Niiden maiden, jotka hyötyivät eurooppalaisesta solidaarisuudesta finanssikriisin, siirtolaiskriisin ja koronakriisin aikana, on osoitettava vastaavaa solidaarisuutta EU:n ja Naton itäisiä rajavaltioita kohtaan”, Halla-aho sanoi.

Ostin taulun

Tällaisen taulun ostin Kankaanpään gallerian näyttelystä. Näyttely ja siis myös taulu on taiteilija, arkkitehti Airi Kentalan Kurikasta käsialaa. Ja Kentalat ovat tunnettua muusikkosukua Kaustisilta! Kuva on fb-sivulla. Ja ostin uuden taulun, vaikka kaikki aiemmatkaan taulut ei oo mahtuneet seinille!

Purra puoluevaltuustossa

Riikka Purra: Suomesta saadaan turvallisempi, vauraampi ja suomalaisempi maa – ”Tukee samalla perussuomalaista linjaa” Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa, että perussuomalaisille ei ole muita vaihtoehtoja Suomen puolueympäristössä - Perussuomalaiset ajaa ja keskittyy moniin sellaisiin sellaisiin asioihin, kuten maahanmuuton ongelmiin, joihin muut puolueet eivät keskity. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puhui tänään tiedotustilaisuudessa perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä Pikkuparlamentissa. Purra katsoo, että perussuomalaisten odotettua heikompi vaalitulos kunta- ja aluevaaleissa johtuu osittain siitä, että puolueella on paljon myös liikkuvia äänestäjiä sekä niitä, jotka ovat jääneet seuraamaan, mitä tuleman pitää. Purra myöntää, että perussuomalaisilla oli myös haasteita löytää tarpeeksi ehdokkaita listoille, tosin sama ongelma oli tällä kertaa muillakin puolueilla. – Vaalitulokseen vaikuttaa paitsi yleiskannatus, myös ehdokasmäärä. Itse olen huolissani myös siitä, että tällä hetkellä kuntapolitiikka ei tunnu kiinnostavan ihmisiä enää entiseen tapaan. Tämä on ongelma demokratialle. Puolueilla on ollut haasteita löytää ehdokkaita etenkin itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. PS sekä kaupunkien että maakuntien puolue Vaaleja on viime vuosina ollut useita. Purra toteaa, että vaaliväsymystäkin on ollut ilmassa. Purra silti muistuttaa, että perussuomalaiset edelleenkin ajaa ja keskittyy moniin sellaisiin asioihin, kuten maahanmuuton ongelmiin, joihin muut puolueet eivät keskity. – Perussuomalaisille ei ole juurikaan vaihtoehtoja suomalaisessa yhteiskunnassa ja puolueympäristössä. Meidän profiilimme on hyvin erilainen muihin puolueisiin nähden. – Olemme sekä kaupunkien että maakuntien puolue. Hallituksessa olemme tekemässä politiikkaa, joka tuo meille talouskasvua, ja toisaalta samalla pienennämme pöhöttynyttä valtiota. Eduskunnassa etenee paljon hyviä asioita juuri nyt Näinä päivinä median kohinan alle usein myös jää peittoon se, mitä eduskunnassa tosiasiallisesti tapahtuu, ja mitä hallitusohjelman kirjauksia pannaan toimeen. Tänäkin keväänä moni perussuomalaisittain mielenkiintoinen asia on eduskunnassa edennyt vauhdikkaasti. – Myös tällä ja viime viikolla eduskunnasta on tullut ulos tai siellä käsitellään esimerkiksi useita maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, merkittäviä ulkomaalaislain muutoksia, metsävähennyksiä ja petopolitiikkaa. Nähdäkseni myös veronalennuksista tässä maassa olisi syytä olla enemmän innoissaan kuin nyt näyttää. Talouden kasvu näkyy kohta myös lompakossa Purra sanoo, että valtiovarainministerinä hän on pyrkinyt puhumaan rehellisesti ja suoraan siitä, mikä julkisen talouden tila on sekä siitä, miksi liki 17 vuotta jatkunut käytännössä reaalinen nollakasvu koituu tuhoksi, mikäli taloutta ei saada oikaistua. – Ensimmäisen kahden vuoden aikana olemme joutuneet tekemään ikäviäkin säästöjä. Positiivisempia sävyjä saamme toivon mukaan hallituskauden kahdelle viimeiselle vuodelle, joita olemmekin jo suurilla veronalennuksilla saaneet alkuun. – Emme ole ryhtymässä peruuttelemaan, vaan tehtyjä päätöksiä noudatetaan. Kun talous ja työllisyys tästä vahvistuu ja Suomeen saadaan investointeja, tavallinen ihminenkin näkee lompakossaan asioiden menevän oikeaan suuntaan. Kun Suomesta saadaan turvallisempi, vauraampi ja suomalaisempi maa, se samalla myös tukee perussuomalaista linjaa, Purra sanoo.

Auringonpaisteessakin

Auringonpaisteessa yritettiin tunnin lenkillä päästä yhdysladun pitkospuille asti, mutta ennen oli käännyttävä, silti 5 min meni yli tunnin. Matkaa tuli 6,15km,ja meitä oli 8 henkeä. Anssi Joutsenlahti Osa porukasta oli katsomassa Mailan peliä ja sieltä kuului Ollin kuulutustakin, pari oli raveissa jne.yc Anssi Joutsenlahti

Tästä oli kysymys Niinisalon isossa poliisitehtävässä

Niinisalossa iso poliisitehtävä – tästä oli kyse Kankaanpäässä poliisilla oli iso tehtävä Niinisalon alueella. Nyt Kankaanpään poliisi kertoo ja tiedottaa asiasta kansalaisille lisää. Lounais-Suomen poliisi tutkii Kankaanpäässä, Niinisalossa, keskiviikkoiltana tapahtunutta epäiltyä ampuma-aserikosta. Poliisi sai ilmoituksen keskiviikkona puoli seitsemän aikaan illalla siitä, että Niinisalossa ammuskellaan. Ilmoituksen mukaan henkilö ampui kotonaan ampuma-aseella. Paikalle meni useita poliisin partioita. Kohteessa poliisi otti henkilön kiinni. Häntä epäillään nyt ampuma-aserikoksesta. Ase oli luvaton Kyseessä oli poliisin mukaan luvaton käsiase. Poliisi kertoo, että ammuskelusta ei epäillä aiheutuneen vaaraa muille. Asunnossa oli tapahtumahetkellä epäillyn lisäksi yksi henkilö. Poliisi ei kommentoi tapausta enempää.