Sylvian joululaulun puolesta

Suomessa kaksikin kertaa kauneimmaksi joululauluksi valittu Sakari Topeliuksen kirjoittama ja Karl Collanin säveltämä Sylvian joululaulu on tänä vuonna jätetty pois Kauneimmat joululaulut-vihosta. Käsittämätöntä!!!

TASAN TUNNINLENKILLÄ

Tasan tunti, tasan 6 km, tasan 7 miestä, tasan 3 asteen pakkasessa, musta maa lopultakin lumen härmässä. Tapaninpäivänä ei lenkkiä!

Miksi perinteemme pitäisi lopettaa

Aittakumpu ja Antikainen torjuvat Vääksyn koulun rehtorin väitteet – joulukirkko ei ole virhe Vääksyn yhteiskoulun perinteisiin on kuulunut, että koulu on viettänyt osan syyslukukauden päätösjuhlasta joka kolmas vuosi Asikkalan kirkossa. Mediatietojen mukaan rehtori oli kirjoittanut oppilaille ja näiden huoltajille Wilmassa, että "joka kolmas vuosi järjestettävä joulukirkkoperinne syyslukukauden päätösjuhlana on ollut rehtorin virhearvio ja väärä tulkinta apulaisoikeusasiamiehen ja perustuslakivaliokunnan ohjeistuksista". Perussuomalaisten kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Sanna Antikainen haastavat rehtorin väitteet.

Yhteislenkillä

7 lämpöastetta, sadetta, mutta meitä kuutta ei sekään haitannut, tosin vain 5 km ja 50 minuuttia keskustan kaduilla: Jämintie, Tehtaankatu, Asemakatu, Keskuskatu, Rauhankatu, Kappelikatu, Tapalankatu, Kuninkaanlähteenkatu.

EURO?

a Riikka Purralta raju avaus KL:ssä: Euron haitoista keskusteltava Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ottaa Talousaamun haastattelussa räväkästi kantaa Suomen eurojäsenyyteen. Riikka Purra väläytti eurosta keskustelua Kauppalehden Talousaamussa. Jussi Rosendahl Tänään klo 17:31 (päivitetty klo 17:31) Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) haluaa vauhdittaa keskustelua Suomen eurojäsenyyden haitoista. Kauppalehden Talousaamussa keskiviikkona lähetetyssä haastattelussa Purra viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreeseen muistioon, jossa pyöritellään Suomen julkisen talouden haasteita. Etlan mukaan Suomi tarvitsee muun muassa palkkamalttia: koska euroalueeseen kuuluva Suomi ei voi hyödyntää nimellisiä valuuttakurssijoustoja, vastaava vaikutus voidaan saavuttaa vain niin sanotun sisäisen devalvaation avulla. Muistiossa tuodaan esiin myös eläkeiän noston kaltaisia rakennetoimia. Riikka Purra sanoi Talousaamun haastattelussa, että sopeuttamista ja uudistuksia on luvassa tulevillakin vaalikausilla. Seuraavan vaalikauden aikaisista toimista hän ei sulkisi vielä pois ainuttakaan, toisaalta hän ei halunnut mennä toimista yksityiskohtiin. – Mutta samaan aikaan kun näin rohkeita puheenvuoroja käydään sisäisestä devalvaatiosta ja muusta, niin ehkä siitä eurostakin kannattaisi rohkeammin puhua, hän jatkoi Kauppalehden Talousaamussa. – Tämä yhteinen rahapolitiikka esimerkiksi tilanteessa, jossa me nyt olemme, ainakin osin deflaatiossa, niin on luonnollisesti yksi selitys ja syy sille, että meillä niin ankeasti menee. Että ehkä meidän pitää puhua myös eurosta. Siis euroerosta? – Rahapolitiikasta. Purra sanoi haastavansa ekonomistit keskustelemaan aiheesta, sillä hänen mukaansa maasta ”ei kovin montaa ekonomistia taida löytyä, joiden mielestä eurojäsenyys oli Suomelle loppujen lopuksi hyvä asia”. – Jos nyt edes aloittaisimme keskustelun siitä, että miten Suomi pärjää yhteisessä rahapolitiikassa ja eurossa. Perussuomalaiset on pitänyt ajatusta euroerosta esillä silloin tällöin, mutta vähemmän hallituksesta käsin. Puolueen edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho vaati oppositiosta käsin eroa eurosta. Myös edellinen pääministeri Sanna Marin (sd) arvosteli rahapolitiikkaa, mutta hän kritisoi vain EKP:n nopeita koronnostoja Ukrainan sodan myötä ryöpsähtäneen inflaation hillitsemiseksi. Marinin katsottiin puuttuneen keskuspankin itsenäisyyteen epäsopivalla tavalla. Katso Purran haastattelu ja Talousaamun lähetys kokonaisuudessaan tästä.

Kokonaistaloutta on saata kasvu-uralle

Velkaantumista ei taiteta pelkillä sopeutuksilla – Koskela: Kasvu vaatii investointeja ja pääomaa Kansanedustajat kävivät maanantaina eduskunnassa vuoden 2026 talousarvion palautekeskustelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela otti puheessaan kantaa julkisen talouden sopeutukseen, työn verotuksen keventämiseen ja siihen, miten kasvu saadaan liikkeelle, kun epävarmuus jarruttaa kulutusta. Kansanedustaja Jari Koskela korosti, että julkista taloutta on välttämätöntä sopeuttaa, mutta velkaantumista ei pysäytetä pelkillä leikkauksilla. Tarvitaan myös kasvua ja työtä. – Velkakäyrää ei taiteta pelkästään saksilla vaan kasvulla ja työllä. Siksi vaikeat sopeutuspäätökset on tehtävä hallitusti, mutta samalla on rakennettava edellytykset suomalaisen työn ja yritysten pärjäämiselle, Koskela sanoi. Veronkevennykset tukevat pienituloisia ja lapsiperheitä Koskela nosti esiin ensi vuonna voimaan tulevat veronkevennykset. Työn verotusta kevennetään, ja valtaosa kevennyksistä kohdistuu pieni- ja keskituloisiin. Erityisesti lapsiperheille työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus näkyy käteen jäävässä tulossa. – Kolmen lapsen perheelle tämä voi tarkoittaa jopa noin 600 euron verohelpotusta vuonna 2026. Tämä on konkreettinen helpotus arkeen, Koskela totesi. Koskela muistutti, että korkeimpia marginaaliveroja lasketaan kasvutoimena, mutta niiden taso säilyy edelleen korkeana. Arjen kustannukset kevenevät Koskela painotti, että ostovoimaa vahvistetaan myös arjen kustannuksia keventämällä. Ruoan arvonlisäveroa lasketaan, ja autoilun kustannuksia on kevennetty muun muassa polttoaineveron alennuksella. – Kun työn tekemisestä jää enemmän käteen ja välttämättömät menot eivät karkaa, suomalaisilla on paremmat mahdollisuudet tehdä omia päätöksiä ja uskaltaa investoida omaan elämäänsä, Koskela sanoi. Epävarmuus hillitsee kulutusta Koskela totesi, että vaikka ostovoima vahvistuu, moni ei epävarmuuden vuoksi uskalla kuluttaa. Tällöin kasvu tarvitsee toisen moottorin eli investoinnit. Siksi rahoituksen saatavuus on keskiössä. – Pk-yritys voi olla terve ja sillä voi olla tilauksia, mutta jos rahoitusta ei saa kohtuullisin ehdoin, kasvu jää tekemättä. Tämä on koko Suomen ongelma, Koskela painotti puheessaan. Koskela viittasi siihen, että pankkisääntelyn kiristyminen näkyy rahoituksen saatavuudessa. Lisäksi valiokuntakuulemisissa on tuotu esiin, että vuonna 2025 jopa kaksi kolmasosaa kasvuhakuisista pk-yrityksistä tarvitsi Finnveran takausta saadakseen pankkirahoitusta. – Tämä kertoo siitä, miten varovaisiksi rahoitusmarkkinat ovat käyneet. Rahoituslähteitä on monipuolistettava ja pääomamarkkinoita kehitettävä, jotta kasvuyritysten rahoitus ei jää yhden kanavan varaan, Koskela linjasi. Tiestöä, turvallisuutta ja turpeen jatkojalostusta Koskela nosti lopuksi esiin valiokunnan tekemät lisäykset, joita on tehty yhteensä 40 miljoonan euron edestä. Lisäyksissä korostuvat tiestö ja turvallisuus. Hän piti tärkeänä myös 100 000 euron lisäystä turpeen korkean jalostusasteen tuotteiden selvitykseen. – Turve on kansallinen voimavaramme. Toivon, että selvitys avaa oven jatkotoimille ja tuo esiin myönteisiä mahdollisuuksia, Koskela päätti puheensa. Suomen Uutiset

Sotessa on paljon korjattavaa

Kommenttini Riikan ouheeseen: Urakkaa riittää, mutta se on välttämätöntä! Riikka Purra Yksi eniten keskusteluissa oleva Suomen ongelma on sotejärjestelmä ja hyvinvointialueiden tilanne. Opposition mukaan hallitus on syypää ja kurjistaja ja leikkaaja ja että siksi jossakin ei saa aikoja lääkärille, toisaalla irtisanotaan hoitajia ja kolmannella ei riitä palveluasumisen paikkoja vanhuksille. Tosiasia silti on, että hallitus on tällä kaudella lisännyt hyvinvointialueiden rahoitusta yli neljällä miljardilla eurolla. Koko soterahoitus lähentelee jo kolmasosaa valtion budjetista. Rahoitus kasvaa vuosi vuodelta. Leikkauspuheet ovat harhaanjohtavia. Kyllä, olemme myös keventäneet hyvinvointialueiden velvoitteita ja vastaavasti niihin kohdistettua rahoitusta ja pyrkineet huolehtimaan siitä, että soteuudistuksen tavoite kustannusten hillinnästä edes jotenkin toteutuisi. Tätäkin työtä tulee jatkaa. Mikään raha ei riittäisi opposition lupauksiin, ja he tietävät sen myös itse. Siksi kaikki ehdotuksetkin ovat abstrakteja, puheenvuorot yleistä voivottelua ja valitusta. Tosiasia on, että viime hallituskauden uudistus on sysisurkea. Alueita on liikaa, 21 ja Helsinki, mutta vielä oleellisempaa on, että rahoituslaki on monilta osin epäonnistunut – se on epävarma ja epäoikeudenmukainen. Ongelmia on rahoituksen määräytymisen perusteissa, jotka ovat tietopohjaltaan puutteellisia ja jopa manipuloitavissa, ongelmia on siirtymätasauksessa ja jälkikäteistarkistuksessa ja yksinkertaisesti siinä, että alueet, jotka eivät tarvitse lisää rahaa, sitä kuitenkin saavat, kun taas alueet, joissa väestö vanhenee ja palvelutarve on suurta, eivät saa sitä riittävästi. En tiedä, millaisen keikauksen opposition anttien päissä on pitänyt tapahtua, kun he ovat nyt sitä mieltä, että heidän suuresti ylistämänsä uudistuksen käytäntö onkin tämän hallituksen vika. Sdp ja keskusta rakensivat tämän mallin, omia poliittisia intressejään ja ideologioitaan palvelemaan. Se ei toimi eikä mikään raha riitä. Poliittista häikäilemättömyyttä alleviivaa kansalaisille oppositiosta välitetty viesti: Orpon-Purran hallituksen syy. Kritiikki on helppoa ja se on ilmaista, mutta tähän päivään mennessä en ole kuullut yhtään konkreettista ja toteuttamiskelpoista ratkaisua opposition suunnalta. Jos tämä on lisärahalla korjattavissa, kuten he vihjaavat, miksei rahaa sitten lisätty vaihtoehtobudjeteissa? Hallitus sen sijaan oikeasti korjaa soten ongelmia usealla toimenpiteellä, viimeisimpänä tarjoamalla suurelle osalle alueista lisää aikaa alijäämien kattamiseen. Ongelma on kuitenkin eriytyminen. Osan alueista tiedettiin alun perinkin olevan ongelmissa, ja nyt nuo ongelmat ovat kärjistyneet. Osalle menee oikein hyvin, osalla menee pian hyvin. Monella alueella palveluiden painopistettä on onnistuttu siirtämään perusterveydenhuoltoon, asiakastyytyväisyys on noussut, kalliista ostolääkäreistä on päästy, talous menee parempaan suuntaan ja hoitoonpääsy on jopa parantunut. Joka tapauksessa on selvää, että isot remontit ovat edessä. Tämä hallitus tekee osansa, tässäkin. Kun eduskunta palaa istuntotauolta, esittelemme näkemyksemme siitä, mitä vielä voidaan tehdä. Ensi kaudella on tehtävä isompi kokonaiskorjaus – vaadittava valmistelu huomioiden uusi rahoitusmalli voisi olla voimassa 2029 alkaen. Samaan aikaan on tehtävä kuntien rahoituksen uudistus, joten sanonpa, että siinäpä urakkaa hallitukselle. Toivottavasti puolueet ja henkilöt ovat sellaisia, jotka kykenevät katsomaan omaa nokkaansa ja seuraavia vaaleja pidemmälle. Tämä on nimittäin koko isänmaan asia eikä mitään sektorioptimointia. Yksinkertaisesti: soten pitää palvella suomalaisia, koko maassa, riittävän yhdenvertaisesti, tehokkaasti ja kustannusten kasvua hilliten. Kaikki muu on toissijaista. Perussuomalaiset totta kai on valmis urakkaan. Emme pelkää hankalia päätöksiä emmekä heilu lobbaajien tai kiristäjien vietävänä. (Osa puoluevaltuuston puheesta 14.12.)