Toistaitoisuus jatkuu, vaikka kipsi otettiinkin tänään pois eikä määrätty mitään erinomaisempaa lääkitystä tai hoito-ohjeita. Kantapää ja miksei koko jalkapöytäkin ovat todella vaikean näköisiä. Kantapäässä on pitkä leikkaushaava, joka tikkien ottamisen jälkeen on hyvin verisen näköinen. Jalkapöytä varsinkin varpaiden osalta ja myös nilkka ja siitä ylöspäinkin osa säärtä ovat paisuksissa. Lisäksi jalkapohja ja kantapään seutu näyttävät keltaisilta. Alkuun tuntuu siltä, että miten tästä vielä voi tulla terve jalka.
Leikkauksen tehnyt lääkäri Harri Mäkelä kuitenkin sanoi, että nyt saa jättää kepit pois ja kipeälläkin jalalla saa astua maahan. Jalkaa ja varsinkin nilkaa tulisi voimisteluttaa. Fysiatrisia palveluitakin varten sain maksusitoumuksen. Jo viikon päästä saa mennä uimahallille vesijuoksuun ja juuri vedessä olo tekee hyvää haavan parantumiselle. Näin siis kuitenkin on hyvät toiveet parantumisesta ja jalan tulemisesta entistä ehommaksi niin, ettei enää kävellessä ja varsinkaan juostessa tuntuisi kipua ja voisi kaikessa rauhassa treenata tulevia koitoksia varten.
Leikkauksessa poistettiin siis kantaluun takayläkulman seutu, johon luu oli paksuuntunut kyhmyksi. Näin saatiin luu alkuperäisen kokoiseksi ja luu tasattiin hyvin ja reunat hiottiin vielä viilalla. Akillesjänne oli myös hieman kiinnikkeinen alaosastaaan ja niin kiinnikkeet poistettiin. Näin jalan pitäisi olla entisellään haavojen ja turvotusten parannuttua.
Aluksi kepittä kävelemmisestä ei tuntunut tulevan mitään. Niinpä käytän tukena toista keppiä, sillä kipeän jalan varaan ei kovin voimakkaasti jaksa luottaa. Liikkuminen on kuitenkin paljon helpompaa kuin kahdella kepillä ja varmasti päivä päivältä mennään parempaan suuntaan. Varoa tietysti täytyy edelleen kantapäätä ja yrittää hoitaa esim. suihkuttamalla ja rasvaamalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti