Eilen esittelemässäni Heikki Urmaksen kirjassa tuodaan esiin varsinkin sdp:n suosimaa väärää politiikkaa menneinä vuosikymmeninä puhtaasti sen vuoksi, että saataisiin valta-asemat säilytettyä. Siksi kannatettiin inflaatiota nostamalla nimellistuloja. Näin saatiin valtion kassaan enemmän verotuloja. Siten voitiin lisätä valtion menoja ja näennäistä hyvinvointia. Progressio puolestaa kiristää verotusta hyvätuloisilta, jotka muutenkaan eivät äänestä demareita. Aika ajoin joudutiin devalvoimaan, mutta syyhän oli porvarien. Nimellisarvot nousivat ja ositain reaaliansiot alemmissa tuloluokissa. Tämä kaikki edistipuolueen kannatusta, mutta ei ole mitään muuta kuin kansalaisten pettämistä ja todellisen hyvinvointivaltion vesittämistä. Tätä mieltä oli tosin itsekin demariksi luettu Keijo Liinamaa, jota Heikki Urmas kirjassaan siteeraa.
Mutta ei tämä tällainen toiminta ole mikään yksittäistapaus, vaan niin perin inhimillistä ja yleistä yhä tänäpäivänäkin. Vaikka ollaankin ajavinaan yhteistä hyvää, takana kuitenkin on juuri se, mikä olisi omalle puolueelle parasta kannattajien hankkimiseksi. Siksi aina on helpompaa olla jakamassa yhteistä hyvää, kiristäminen ja säästäminen sen sijaan on myrkkyä. Ja juuri siksi elämme yli varojemme, tänäkin vuonna teemme uutta velkaa 8-9 miljardia. Ja mikä ihmeellisintä juuri tänäänkin jaoimme Kreikalle uusia lainoja pari miljardia vaatien tosin takuita, jotka ovat yhtä tyhjän kanssa ja joista muun Euroopan lehdet eivät puhu yhtään mitään.
Mutta eikä politiikka ole yhteisten asioiden hoitamista. Ja eikä tarkoituksena ole niin kuin Mannerheimin suvun tunnuslauseena on toimia puhtaan asian puolesta puhtain asein. Ilmeisesti kansakin on täydellisesti kyllästynyt politiikkojen kähminteöihin ja oman edun taavoitteluihin ja siksi äänesti mullistavasti läpi 39 meitä perussuomalaisten kansanedustajaa. Ja juuri siksi itse halusin antaa esimerkin omaa etua tavoittelemattomasta politikoinnista lupaamalla ja nyt sitten myös luovuttamalla koko käteen jäävän palkkani kahden hoitotyöntekijän palkkaamiseen yhteisen kuntainliiton peruspalvelu- teveydenhoitoliikelaitoksen eli PoSan kautta.
Vaikka uskonnossa varsinkin me heränneet eli vanhalta nimeltä körttiläiset olemme näitä raadollisia syntisiä ja siten armoa tarvitsevia, niin politiikan saralla ei tarvitse kantaa tätä samaa taakkaa, kun olemme vapain ja avoimin sydämin pelkästään kansan asialla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti