Hyvä elämä

Arvoisat Kankaanpääpäivän juhlan osanottajat

Mitä on hyvä elämä, sitähän me jokainen haluaisimme elää. Ja sitä ihmiskunta on aina alusta lähtien etsinyt.

Helsingin yliopiston huippuyksikön ja samoin myös Suomen Akatemian huippuyksikön johtajana toiminut Heikki Räisänen tunnustaa elämäntapaansa eetosta etsiessään kytköksensä kristilliseen perinteeseen, jonka keskeisiä arvoja ovat vastuullisuus, rakkaus, empatia ja elämän kunnioitus. Niinpä hän pitää Raamatun kirjoittajia paremminkin keskustelukumppaneina ja joukkuetovereina kamppailussa paremman elämän puolesta kuin auktoriteetteina.

 

Suurin runoilijamme Eino Leino Hymyilevässä Apollossaan riimittelee: Ei paha ole kenkään ihminen,/ vaan toinen on heikompi toista,/ Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,/ vaikk´ ei aina esille loista./ Kas, hymy jo puoli on hyvettä/ ja itkeä ei voi ilkeä;/ miss´ ihmiset tuntevat tuntehin,/ siellä lähellä on Jumalakin.

Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää,/ niin ette niin kovat oisi!/ Mis emme me kaikki yhtyä vois?/ Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois./ Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa!/ Niin suuri, suuri on maa.

Ja Leino yltyy sitten ihmisenä olon ihanuuden ylistykseen: Oi, kiitos sa Luojani armollinen/ joka hetkestä, jonka mä elin,/ kun annoit sa ruumihin tervehen/ ja syömen mi sykähteli,/ kun annoit sa tervettä kättä kaks,/ kaks silmää sieluni ikkunaks,/ ja hengen herkän ja avoimen/ joka tuutia tuulosen.

Suo kiitän mä Luojani armollinen,/ kun annoit sa kodin hyvän,/ soit äidin niin hellän ja herttaisen/ ja taaton niin tarmoa syvän./ kun annoit sa myös pari ystävää/ ja ne hyvää, en pyydä mä enempää,/ ja annoit sa armahan isäinmaan,/ jota kyntää ja rakastaa.

 

Saman hyvän elämämme kaikinpuolisen lähtökohdan ja määrittelyn olemme oppineet jo Martti Lutherin 1. uskonkappaleen selityksessä: Minä uskon, että Jumala on minut ja kaikki olennot luonut, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat  ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit, ja että hän nämä vielä pitää voimassa; antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, puolison ja lapset, pellot, karjan ja kaiken omaisuuden; lahjoittaa runsaasti ja joka päivä ravinnon ja kaikki elämän tarpeet, suojelee kaikissa vaaroissa, varjelee ja pelastaa kaikesta pahasta; ja että hän tekee tämän kaiken sulasta isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan.

Teologisen tiedekunnan 1. vuoden teologisiin esikäsitteisiin kuuluu filosofian historia, jonka kulussa käydään läpi Kiinan ja Intian filosofiasta lähtien koko länsimainen filosofian kehitys aina Kreikan varhaisesta filosofiasta suurten Sokrateen. Platonin ja Aristoteleen kautta kohden nykyaikaa mm. Kantin ja Hegelin kautta. Oppikirjana käytettiin Aspelinin teosta Ajatuksen tiet ja pyrkimyksenä on yrittää auttaa ymmärtämään olemassaoloamme ja yleensäkin ihmisen asemaa maailmankokonaisuudessa.

195-vuotta sitten syntynyt amerikkalainen kirjailija Henry Thoreau kuvaa nautittavassa ja täysipainoissa kirjassaan Elämää Metsässä elämäänsä ja ajatteluaan: päästäkseen lähemmäksi luontoa ja osoittaakseen, kuinka vähän ihmisen tarvitsee rasittaa itseään toimeentulohuolilla, mikä haluaa tyytyä vain kaikkein välttämättömimpään, hän rakensi majan järven rannalle asuen siellä 2 vuotta eläen yksin kättensä työllä. Eräs tutkija on luonnehtinut teosta: Eteemme hahmottuu inhimillisen onnen filosofia seuratessamme tekijän havaintoja lammen veden liikkeistä, haukan lennosta, luminietoksista ja pöllöjen tavoista. Tekijä liittää loisteliaalla tavalla ihmisen elämän luonnon elämään. Ja näihin metsäseutua kuvaaviin luonnoksiin kätkeytyy hylkäystuomio ahneudelle ja vilpillisyydelle. – Mitä rauhattomammaksi ja kuumeisimmaksi elämämme muuttuu, sitä arvokkaammaksi käy tekijän sanoma yksinkertaisesta ja luonnonmukaisesta elämästä. Ennen toista maailmansotaa kirjoitti puolestaan Ernst Wiechert Saksassa romaanissaan Yksinkert ainen elämä julistuksen kaikkien aikojen ihmisille aidon runoilijan mestarillisin keinoin rakkaudesta luontoon ja ihmisiin. Amerikkalainen aviopari Scott ja Helen Nearning kertovat kirjassaan Hyvä tapa elää muutettuaan maatilalle menestyksekkäästä kaupunkielämän monimutkaisuuden korvaamisesta      yksinkertaisella elämäntavalla.

Kirjakauppiaan poikana ja muutenkin lukemattomia kirjoja keränneenä hyllystäni löytyy myös suomalaisia klassikkoromaaneja maalaiselämän ihannoinnista kuten esim. ainoan nobel-kirjailijamme F.E. Sillanpään Ihmiselon ihanuus ja kurjuus, Ilmari Kiannon Ryysynrannan Jooseppi, Joel Lehtosen Putkinotko, Lauri Leskisen Ehtoona sitten raukee turhaan joskaan nämä kuvaukset eivät nyt aina niin auvoista kuvaa annakaan maaseudun elämästä.

 

Meidän ihmisten hyvästä elämänlaadusta puhuttaessa – varsinkin näin kuntavaalien alla – eittämättä kiinnitetään huomio perusturva- eli sosiaali- ja terveydenhoitopalveluihin.

 Maamme sosiaalipolitiikan grand old man Pekka Kuusi kirjoitti perusteoksessaan 60-luvun sosiaalipolitiikka: Nyt 1960-luvulle ehdittyä voimme todeta, että ihmiskunnan pitkällä vaellustiellä viime vuosikymmenet ovat olleet täysin poikkeukselliset. Sosiaalisen tasoituksen tietä edetessään ihmiskunta on joutunut kokemaan ihmeen: yleiseen kasvukehitykseen siirtymisen. Ensi kertaa on kansojen keskuudessa virinnyt usko siihen, että köyhyys voidaan todella karkottaa. Kansanvalta, sosiaalinen tasoitus ja taloudellinen kasvu näyttävät nyky-yhteiskunnassa kytkeytyvän onnellisella tavalla toisiinsa. Sosiaalipolitiikka näyttää nousevan vapaan ja kasvuhakuisen ihmisluonnon pohjalta. Tällaisen kehityksen maassamme mahdollistivat esim.  v. 1948 omaksuttu lapsilisäjärjestelmä ja v.1956 voimaan astunut kansaneläkelaki. Tänä päivänähän puhutaan vanhuspalvelulaista. Näin hyvinvoinnistamme pyritään yhteiskunnan taholta huolehtimaan.

 

Sosiaalipolitiikan kehitykseen vaikuttaneina ajattelijoina voisi Kuusen lisäksi mainita  Erik Allart (teos Hyvinvoinnin ulottuvuuksia) ja  meille yliopistossa luennoinut Jouko Siipi, jonka teos Ryysyrannasta hyvinvointivaltioon kuvaa sosiaalista kehitystämme itsenäisessä Suomessa.

 

Terho Pursiainen,  hyvä ystäväni niin opiskeluajoilta kuin eduskunnastakin on kunnostautunut monipuolisena ajattelijana ja ahkerana kirjojen tekijänä. Hän kehittelee mahdollisimman suuren hyvinvointimme takaamiseksi ajatusta optimaalisesta verotuksesta, jota tietysti myös valtiovarainministeriömme pyrkii toteuttamaan. Verojärjestelmässä pyritään siis parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun, jossa verot asetetaan sille tasolle, josssa veroasteen edelleen korottaminen merkitsisikin vain sekä kansantalouden että julkisen talouden voimavarojen kuihtumista ja näin myös verotulojen kuihtumista.

Terho puhuu myös paljon oppi-isäänsä Rawlsiin viitaten oikeudenmukaisuuden periaatteesta. Tämän mukaisesti  kaikki yhteiskunnan perusinstituutiot - kuten omistus-, perimis- ja verotusjärjestelmä – olisi rakennettava kokonaisuudeksi, joka muovaisi yhteiskunnan vähäosaisimman  väestönosan tulevaisuudessa pitkällä tähtäimellä d sosiaalisesti ja taloudellisesti mahdollisimman suotuisaksi. Näitä syntyjä syviä hän pohtii ja kehittelee esim. kirjoissaan Tulevaisuus kriisissä ja Omantunnon aika: Nousukauden etiikka ja vastuullinen yhteiskunta. Terhon ajatuksia on julkaistu myös Kuntaliitto kirjasarjassaan.

 Niin. miten osaisimme elää onnellista hyvää elämää, niin yksityisinä ihmisinä, Kankaanpään kuntalaisina, suomalaisina ja koko globaalin ihmiskunnan jäseninä.

Luther jo opetti, mitä jokapäiväiseen leipään kuuluu. Tarvitsemme myös terveyttä edistäviä elämäntapoja. Oikean ruuan ja hyvän kunnon ylläpitämisen ohjeita on saatavissa yllin kyllin. Ihminen on luotu liikkumaan ja siksi tarvitsemme liikuntaa, johon meillä Kankaanpäässä on mitä monipuolisimmat mahdollisuudet eri seurojen järjestämänä tai ihan yksin liikkuessamme vaikkapa vain Kuninkaanlähteen ja Hämeenkankaan hienoissa maastoissa niin talvella kuin kesälläkin. Terveellinen monipuolinen ruokavalio on tärkeä. Mielenterveyttä ei myöskään tule unohtaa. Terve sielu terveessä ruumiissa tuo tasapainoa elämäämme. Sosiaaliset kontaktit lisäävät myös hyvinvointiamme. Kaiken kaikkiaan meillä kankaanpääläisillä tällaisen maalaiskaupungin asukkaina on mitä parhaat edellytykset terveeseen, hyvään ja onnelliseen elämään. Meillä on puhdas luonto juomavettä myöten, turvallinen ympäristö kulkea jopa ilta-aikaan  eikä suurempia ongelmiakaan ole sittenkään olemassa.

 

Hyvää Kankaanpää-päivää meille tänään ja jokaisena päivänä!