Viikonloppuna olen saanut olla siunaamassa kahta uutteran elämäntyönsä tehnyttä perheenäitiä. Vaikka heidän ikäeronsa oli yli kolmekymmentä vuotta , vanhempi 94-vuotias, nuorempi 63-vuoden ikäinen, niin kumpikin on saanut elää täyden elämän, olla työelämässä, perustaa perheen ja päästä jo myös helpommalle nuoremmankin ollessa siirtymässä eläkeläiseksi ja nuorempien ottaessa vastuuta perheen liikeyrityksestä. Kaikilla on todella määrä-aikansa, toisella se vaan on lyhyempi, mutta hänelläkin on silti ollut täysi rikassisätöinen elämä. Molemmat muuten ehtivät olla puolisonsa kanssa yhdessä hyvin pitkään, nuorempikin 45 vuotta, vanhempi paria kuukautta vaille 68 vuotta ja jo samaa koulua hän kävi yhdessä tulevan aviomiehensä kanssa .
Kaikessa, surumme ja syvän kaipuummekin keskellä saamme luottaa siihen, että näin on Taivaallinen Isämme hyväksi nähnyt eikä hän tee virheitä. Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä sanotaan Saarnaajan kirjan luvussa 3 jakeessa 11. Tähänkin me voimme luottaa ja saattaa poisnukkuneet rakkaamme turvallisesti taivaan kotiin ja jäädä jälleennäkemisen odotukseen. Näin meillä kristittyinä on luja toivo ja rohkeus kuolemankin majesteetin edessä, sillä sekin suorittaa tehtäväänsä vain Jumalan asialla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti