lauantai 9. syyskuuta 2017

Mullistuksia - lopunaikaako

Karibian meri, Meksikon lahti, Texasi, Floridan niemimaa ja siellä raivoavat hirmumyrskyt taifuunit - parast´aikaa Irma-myrsky - ovat koko maailman henkeäsalpaavan jännityksen vallassa seurattavia uutisia olleet jo päiväkaupalla aivan kuin kesäkuussa perussuomalaisten hajaannus. Sinällään tietysti aivan eri luokan asioita.

Näitä luonnonkatasrofeja seuratessa ei voi välttyä Jeesuksen puheista lopunaikoja koskien: Ja tulee suuria maanjäristyksiä, tulee ruttoa ja nälänhätää monin paikoin, ja taivaalla on oleva peljättäviä näkyjä ja suuria merkkejä.  Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Näin Luukkaan mukaan ja Matteus kirjoittaa samoin.

Olemme siis maailman aikajanalla jossain kohtaa, maailmanlopun saarnaajia on aina riittänyt, mutta Jeesus itse sanoo, ettei lopunajasta tiedä kukaan ei edes hän itsekään Poika vaan Isä Jumala yksin.
Siksi meidän tehtävämme on vain valvoa ja rukoilla ja muistaa, että joka tapauksessa aika on lyhyt. Sen muuten taas sain todeta saadessani siunata lauantaina 91-vuotiaan meidänkin kirjakaupassa myyjänä toimineen ja sunnuntaina 80-vuotiaan valtuusto- ja puoluetoverin, jonka hautakumpu muuten peiteltiin syksyn tunnelmiin sopivasti havuilla ja pihlajanmarjaoksilla.

Ei kommentteja: