Vaikka Helsingin Sanomissa on neljä sivua juttua sen johdosta, että Veikko Vennamon luopumisesta SMP:n puheenjohtajuudesta on kulunut tasan 40 vuotta, niin silti artikkeli on kovin typistetty ja kuvat vievät enimmän osan koko artikkelista. Siksi haluan lisätä, mitä omasta haastattelustani on jätetty pois.
Kerroin paljonkin v.1979 puoluekokouksesta Porin Riihikedon koululla. Olin näet silloin juuri vastavalittu riihituorre kansanedustaja ja pidin puoluekokouksessa perjantaina puoluekokousviestin luovutuksessa puheen sekä sunnuntaina toimin torihartauden jälkeen kokouspaikalle marssittaessa yliairuena. Puheenjohtajaa valittaessa puoluekokouksissa oli aina ensimmäisen puheenvuoron varannut Vennamon kotipaikalta Jaakkimasta lähtöisin oleva Merikarvialla asuva Martti Tiittanen. Hän katsoi oikeudekseen ensin arvostella Veikkoa, mutta lopuksi aina ehdotta häntä puheenjohtajaksi. Porissa hän oli täysin äimänkäkenä, kun Veikko kieltäytyikin alkupuheessaan. Martti ei voinutkaan nyt haukkuua, vaan yksinomaan pahoitella kieltäytymistä ja kiitellä Veikkoa kaikin tavoin.
Porissa muuten oli puoluekokoukset 10 vuoden välein, v.1969 oli paikalla ainoana sotilaspukuisena varusmiespalvelusta parhaillaan suorittaneena ja v.1989 taas toimin piirin puheenjohtajana toivottamassa kokousväen tervetulleeksi.
Myös kerroin toimittajalle elävät muistot v.1972 Kouvolan puoluekokouksesta, jossa oli kova meteli ja ankara arvostelu ns. loikkareita vastaan, jotka silloin eduskuntaryhmästä eroamassa olleet 13 kansanedustajaa vielä olivat puolueessa arvostellen ankarasti Veikko Vennamoa luvaten lujasti vastustaa presidentin valintaa poikkeuslailla ja sitten vuoden lopussa puoluetukilain muutoksen jälkeen siirtyivät omaksi yhtenäisyyden puolueeksi ja kiltisti olivat viemässä kansan äänioikeuden äänestämällä poikkeuslain puolesta ja siten ratkaisemalla sen läpimenon.
Niin kuin artikkelissakin käy ilmi olen edelleen sitä mieltä että myös nykyinen perussuomalainen puolue on SMP:n jatkajana myös sen perillinen ajaen samoja asioita suomalaisten vähävaraisempien ja pienyrittäjien puolustajana. Toki myös painopisteitä ajan muuttuessa tulee uusia kuten nyt ilmastovouhotuksen suitsiminen ja Euroopan ulkopuolelta tulevan elintasoturvapaikan hakijoiden rajoittaminen. Se on aivan eri asia kuin sodan tuomien rakkaiden heimoveljiemme karjalaisen siirtoväen asuttaminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti