Perussuomalaisen maanantaina ilmestyvän lehden hartauskirjoitus. Meille pakettijakajille (5.000 kpl) lehti tuli jo tänään ja yli pari tuhatta jo jaettiin:
Turvallisesti – sittenkin
Elämme edelleen jo keväästä alkanutta poikkeuksellista aikaa. Kaikki
näyttää epävarmalta. Turvallisuutemme ei ole taattua, vaikka jopa eräs
pappismies kirjoitti, että minä luotan viranomaisiin koronaepidemiasta
puhuttaessa. Jopa Vatikaanista keväällä ilmoitettiin, että Pääsiäinen on
peruttu. Myöhemmin kyllä sitten korjattiin, että vain Paavin pääsiäistervehdys
Pietarinkirkon aukiolla on peruutettu.
Meille tässä ajassa muuttelevassa eläville on kuitenkin kiintopiste, jossa
ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa niin kuin Jaakobin kirjeestä luemme. Niinpä
heti ensimmäisessä uskonkappaleessa tunnustamme uskovamme Jumalaan, Isään,
Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, joka sulasta isällisestä,
jumalallisesta hyvyydestänsä ja laupeudestansa lahjoittaa meille kaikki elämämme
tarpeet, suojelee kaikissa vaaroissa ja varjelee ja pelastaa kaikesta pahasta.
Ja tämän uskonkappaleen lopussa saamme tunnustaa, että tästä kaikesta, joka
tulee osaksemme ilman mitään ansiotamme tai mahdollisuuttamme, meidän tulee
taivaallista Isäämme kiittää ja ylistää, palvella häntä ja olla hänelle
kuuliainen. Tämä on varmasti totta.
Hebrealaiskirjeen 11. luvun alussa vahvistetaankin, miten usko on luja
luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Ja
edelleen hebrealaiskirjeen mukaisesti: “Koska meillä siis, veljet, on luja
luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkein
pyhimpään, niin pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka
antoi lupauksen, on uskollinen.”
Ja usko on meille annettu lahja. Jumala tekee meissä työtänsä ja saamme
olla vastaanottajina. Niin jo kasteen hetkellä kuin joka päivä: “Päivä vain ja
hetki kerrallansa, siitä lohdutuksen aina saan. Mitä päivä tuokin tullessansa,
Isä hoitaa lasta armollaan.”
Usko on meidän vastauksemme Jeesuksen meidän edestämme tekemään
pelastustyöhän. Siihen saamme turvata elämämme jokaisena päivänä . Ristillä
kuolleen ja ylösnousseen Vapahtajamme sovitusteon ansiosta saamme juuri
kipeimmin tarvitsemaamme oman syyllisyytemme voittamiseksi syntiemme
anteeksiantamuksen ja turvan vaikeimpinakin aikoina.
Virsirunoilijat ovat pukenee sanoiksi näitä perusluottamuksemme tuntoja.
Virsi 310: “Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on, emme kauhistu
vastustajaamme. Viha vaikka on vastaamme sammumaton, niin me turvaamme
puolustajaamme.” Ja virsi 397: “Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa
kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla.”
Anssi Joutsenlahti rovasti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti