Koskela maatalouden puolesta

KOLUMNI: Maataloutta pitää puolustaa – Omavaraisuudesta ei pidä tinkiä Maa­ti­la- ja puu­tar­ha­y­rit­tä­jien mää­rä on tä­män vuo­si­tu­han­nen ai­ka­na las­ke­nut ra­jus­ti 80 000:sta al­le 50 000:een. Tänä vuon­na heik­ko sato, al­hai­set tuot­ta­ja­hin­nat ko­tie­läin­tuot­teis­sa ja kus­tan­nus­ten nou­su las­ke­vat kan­nat­ta­vuut­ta olen­nai­ses­ti. Vaik­ka vil­jan hin­ta on nyt kor­ke­al­la, ei mo­nel­la tuot­ta­jal­la hei­ken­ty­neen sa­don tuo­mat tu­lot rii­tä kat­ta­maan en­si vuo­den tuo­tan­to­pa­nok­sia. Vai­keuk­sis­sa ovat eri­tyi­ses­ti vii­me ai­koi­na in­ves­toi­neet ti­lat. Moni miet­tii, pys­tyy­kö en­si vuon­na vil­je­le­mään koko pel­to­pin­ta-alaa. Kun ener­gi­an, lan­noit­tei­den ja re­hun hin­ta nou­se­vat, on moni tila nyt pu­las­sa. Tuot­ta­ja­hin­nat ei­vät nou­se, vaik­ka tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set nou­se­vat, kos­ka kaup­po­jen so­pi­mus­käy­tän­nöt ovat niin jäy­kät ja jous­ta­mat­to­mat. Yk­sit­täi­sil­lä krii­si­tu­ki­pa­ke­teil­la ti­lo­ja voi­daan saa­da pe­las­tet­tua, mut­ta täl­lai­nen jat­ku­vas­sa tu­kien va­ras­sa ja epä­var­muu­des­sa elä­mi­nen ei ole kes­tä­vää. Suo­ma­lai­sel­la maa­ta­lou­del­le on ky­syn­tää. Ko­ro­nak­rii­sin ai­ka­na oma­va­rai­suus ja huol­to­var­muus on tie­dos­tet­tu ai­van eri ta­val­la kuin en­nen. Sik­si maa­ta­lout­ta pi­tää aut­taa vai­kei­den ai­ko­jen yli. Ra­ken­ne­muu­tos kiih­tyy, mut­ta se ei tar­koi­ta maa­ta­lou­den lop­pu­mis­ta. Pe­rin­teis­ten mai­to­tuot­tei­den käyt­tö on vä­hen­ty­nyt, mut­ta ti­lal­le ovat tul­leet eri­lai­set kau­ra­val­mis­teet. Li­säk­si kau­ral­la ja muil­la vil­joil­la voi­daan kor­va­ta esi­mer­kik­si rii­siä. Maa­ta­lous­sek­to­ril­la ja elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suu­des­sa pys­ty­tään tuot­ta­maan uu­sia in­no­vaa­ti­oi­ta. Lä­hel­lä tuo­tet­tu ruo­ka on myös ym­pä­ris­töl­le hy­väk­si. Osa ti­lois­ta on on­nis­tu­nut so­peut­ta­maan toi­min­taan­sa val­lit­se­vaan ti­lan­tee­seen pa­rem­min kuin toi­set. Ti­lan koko ei ole rat­kai­se­va te­ki­jä. Joh­ta­mi­nen, tuo­tan­non te­hok­kuus ja neu­von­ta ovat tär­kei­tä se­lit­tä­viä te­ki­jöi­tä. Sa­ta­kun­nas­sa maa­ta­lou­den ala­sa­jo on iso uh­ka, kos­ka meil­lä tätä yrit­tä­jyy­den alaa on pal­jon. Kol­me nel­jä­so­saa Suo­mes­sa ja­los­te­tuis­ta vi­han­nek­sis­ta tuo­te­taan Sa­ta­kun­nas­sa. Jo nyt tur­ve­tuo­tan­non hii­pu­mi­nen ku­rit­taa eri­tyi­ses­ti Sa­ta­kun­nan poh­joi­so­sia ja se vai­kut­taa mo­niin puu­tar­hoi­hin, jot­ka käyt­tä­vät kas­vu­tur­vet­ta tuot­tei­den­sa kas­vu­a­lus­ta­na. Näi­tä yri­tyk­siä löy­tyy ym­pä­ri maa­kun­taa. Kui­vi­ke­tur­ve on tär­ke­ää esi­mer­kik­si broi­le­ri­tuo­tan­nos­sa. Tur­ve­poh­jai­set pel­lot kes­tä­vät kui­vuut­ta mui­ta pa­rem­min. Sa­ta­kun­ta on vien­ti­maa­kun­ta ja maa­ta­lous on myös täs­sä avai­na­se­mas­sa. Meil­lä tuo­tet­tua ruo­kaa syö­dään koko Suo­mes­sa ja sitä vie­dään yhä enem­män myös ul­ko­mail­le. Pi­de­tään täs­tä kiin­ni jat­kos­sa­kin. Jari Kos­ke­la kan­sa­ne­dus­ta­ja (ps.) Sinua voisi k