Purra patistaa kantamaan vastuuta

Jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan, enemmistön eli niiden tavanomaista elämää elävien terveiden ja työkykyisten ihmisten, iloineen ja suruineen, tulee kantaa vastuuta itse, kirjoittaa Riikka Purra kolumnissaan. Suomalaiset ovat fiksuja ja historiallisesti sisukkaita. Sellaiset kyllä pärjäävät, vähän vaikeampinakin aikoina, sanoo Riikka Purra. Mielipide|Politiikka27.1.202507:30 Kolumni Riikka Purra Käynnissä oleva julkisen talouden korjaaminen ja lähestyvät kunta- ja aluevaalit nostavat keskusteluun yhä voimallisemmin sen, miten ja mihin suomalaisten veronmaksajien rahaa vanhenevan ja vähenevän työikäisen väestön yhteiskunnassa laitetaan. Yksi näkökulma niukkojen resurssien keskusteluun kuuluu liian harvoin, ihmisen oma vastuu ja kansalaisvelvollisuudet. Mikäli emme löydä suomalaisten omaa vastuuta elämästä, terveydestä ja hyvinvoinnista sekä lisää sisua ja oma-aloitteisuutta, mikään määrä verorahaa ei riitä takaamaan tulevaisuuden palveluita ja etuuksia. Kulttuuri on vuosikymmenten aikana muuttunut. Oikeuksia on valtavasti. Jonkun pitää ne taata ja veronmaksajan maksaa. Holhousvaltio on ruma sana, mutta juuri sellainen on syntynyt – ja mikä kauhistuttavinta, samaan aikaan monet valtion ydintehtävät eivät tule täytettyä riittävän kelvollisella tavalla, ainakaan suhteutettuna valtavaan verotaakkaan, joka kansalaisille lankeaa niiden rahoittamiseksi. Jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan, enemmistön eli niiden tavanomaista elämää elävien terveiden ja työkykyisten ihmisten, iloineen ja suruineen, tulee kantaa vastuuta itse. Viranomainen ei ole lähiomainen. Holhousvaltio ei välttämättä tiedä, mitä sinun pitää tehdä eikä sille pidä sellaista valtaa antaakaan. Meillä täytyy olla rajoja ja vaatimuksia. Itsenäinen kansalainen osaa toimia ja haluaa päättää itse. Hän oppii virheistään. Ihminen, joka kantaa vastuuta itsestään, voi yleensä paremmin kuin se, joka nojaa virastoon, sen virkapäätöksiin ja tukiin. Sosiaalisen nousun tulee olla mahdollista, ja mikä parasta, se on mahdollista: myös heikommista lähtökohdista ponnistavat voivat päästä eteen- ja ylöspäin. Suomalaiset ovat fiksuja ja historiallisesti sisukkaita. Sellaiset kyllä pärjäävät, vähän vaikeampinakin aikoina. Myös oman terveyden eteen voi usein tehdä hyviä tekoja. Tupakan ja alkoholin haittaverotuksella on ohjausvaikutus. Ruokavalion ja liikunnan osalta vastaava tuntuu olevan huomattavan vaikeaa, mutta ideoita on mielenkiintoista pohtia. Entä jos tupakoin­nin lopettamisesta ja päihteettömyydestä saisi haittaverojen välttämisen lisäksi verovähennyksen? Entä siitä, että pyrkii liikkumaan ja pysymään normaalipainoisena vähentäen monia kansansairauksien riskejä? Kun tuleva ministerikollegani Mika Poutala ( kd ) mainitsi sotekeskustelussa, että hyvällä unella, ravinnolla ja riittävällä liikkumisella pystyy usein parantamaan tilannettaan, moni kimpaantui, ja taas oli yksi kohu valmis. Luulen, että jotkut suuttuvat tällaisen (itsestäänselvyyden) kuulemisesta, koska kokevat sen heitä syyllistäväksi. Vaikka eihän siitä ole kyse. Hyviä ja ystävällisiä tekoja kannattaa tehdä kanssaihmisille, mutta myös itselleen. Jos kaikki tekisivät niin, meillä menisi paljon paremmin – taloudessakin. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.