Vein minäkin Veikko Vennamon mainoksia ja kirjoja

Ajattelin, että maksaisin siitä mitä tahansa” ‒ kansanedustaja keräili baarin täyteen nostalgisia aarteita Juha Mäenpää avasi yleisöltä suljetun museobaarin ovet MT:lle. Entinen osuuskauppa tarjoaa aikamatkan Suomen poliittiseen historiaan. Kansanedustaja Juha Mäenpää istahti vanhalle sohvalle. Pian museobaarissa vietetään perussuomalaisten vaalivalvojaisia. Jouni Hirn Maaseudun Tulevaisuus Ilmajoki Kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) yksityinen kahvibaari kätkee sisäänsä palan Suomen poliittista historiaa. Ahkeraksi keräilijäksi paljastunut poliitikko esitteli kokoelmaansa MT:lle. Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitsevaan entiseen osuuskauppaan astuessa tuntuu siltä kuin olisi saapunut 1970-luvun kotoisaan maaseutukuppilaan. Vanhan ajan kahvibaari on nostalgiatrippi myös poliittisessa mielessä. Tulijaa tervehtii SMP:n lippu ja Veikko Vennamon vaalijuliste. Katossa roikkuu Jussi Halla-ahon pahvimainoksia ja seinillä Sulo Aittoniemen vaalipaita sekä Tony Halmeen signeeraamat nyrkkeilyhanskat. ”Olen kerännyt jo vuosikymmeniä kaikenlaista tavaraa, joka on omasta mielestäni kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Täällä on esillä lähinnä perussuomalaisten ja SMP:n aikaista vaalitavaraa, mutta varastosta löytyy muidenkin puolueiden mainoksia ja esineitä”, Mäenpää kertoo. Hän on tehnyt löytöjä rompetoreilta, huutokaupoista, nettikirppiksiltä ja navetan ylisiltä. Hän ei ole törmännyt muihin vaalitavaran keräilijöihin, mutta sana keräilevästä kansanedustajasta on kiirinyt. Kerran eduskuntaan saapui Mäenpäälle osoitettu postipaketti, jonka sisältä löytyi IKL:n sinimusta seinäryijy. Musta Pekka -kyltti on peräisin Tampereella toimineesta kahvilasta. Musta Pekka -kyltti on peräisin Tampereella toimineesta kahvilasta. Kuva: Johannes Tervo Vaalimainokset ovat muuttuneet Urho Kekkosen ajoista. Vaalimainokset ovat muuttuneet Urho Kekkosen ajoista. Kuva: Johannes Tervo Mäenpään mukaan keräilyyn ei liity poliittista ideologiaa, vaan se on hänelle hauska ja mielenkiintoinen harrastus. Kokoelman arvokkaimpiin esineisiin lukeutuvat keskustaministeri Eino Uusitalolle (1924–2015) tilaustyönä tehty kaksineuvoinen puukko sekä SMP:n Urho Pohdolle (1915–1995) myöntämä kunniamitali, jossa on puoli kiloa hopeaa. ”Huusin kerran huutokaupasta kepulaisen kunnallisneuvoksen kansallispuvun ja Santeri Alkion tekemän pronssimitalin. Muutaman päivän kuluttua eräs huutokaupassa ollut henkilö soitti ja kysyi, että kiinnostaisiko minua Pohdon mitali. Mielessäni ajattelin, että maksaisin siitä mitä tahansa. Olin etsinyt jo vuosia kyseistä mitalia.” Koskenkorvan raitilla sijaitsevassa puutalossa toimi aiemmin osuuskauppa, puusepänverstas ja huonekalumyymälä. Mäenpää päätyi rakennuksen omistajaksi 15 vuotta sitten. Alun perin hänen ystävänsä oli kiinnostunut vanhasta kiinteistöstä, ja pyysi Mäenpäätä mukaan arvioimaan sitä. ”Kaverini olisi ostanut tämän, mutta hän ei saanut lainaa. Törmäsin sattumalta rakennuksen omistajaan joulupukin museojunassa. Kaupat syntyivät matkan aikana, kun hän hyväksyi aiempaa pienemmän tarjouksen.” Juha Mäenpää osti tämän polkuauton itselleen syntymäpäivälahjaksi viime syksynä. Auton runko on rakennettu Myrsky-hävittäjän lisäpolttoainesäiliöstä. Juha Mäenpää osti tämän polkuauton itselleen syntymäpäivälahjaksi viime syksynä. Auton runko on rakennettu Myrsky-hävittäjän lisäpolttoainesäiliöstä. Kuva: Johannes Tervo Urho Pohdon SMP-mitali on numeroitu seitsemänneksi. Veikko Vennamolle myönnettiin mitali numero yksi. Urho Pohdon SMP-mitali on numeroitu seitsemänneksi. Veikko Vennamolle myönnettiin mitali numero yksi. Kuva: Johannes Tervo Talon yläkerrassa on viisi vuokra-asuntoa. Myös alakerran liiketila oli tarkoitus remontoida asuinkäyttöön, mutta ideasta luovuttiin tiukkojen rakennusmääräysten takia. Kun liiketila jäi tyhjänpantiksi, Mäenpää alkoi sisustaa sitä vanhan ajan tyylillä. ”Tästä ei ollut sijoituskohteeksi ja sain kaupan päälle vielä talonmiesvelvollisuuden. Pidän kahvibaaria sillä silmällä, että joku vielä hullumpi innostuisi pitämään tässä oikeaa kahviota”, Mäenpää naurahtaa. Kahvibaari ei ole avoinna yleisölle. Siihen on saanut tutustua vain vaalitilaisuuksissa. Ilmajoen perussuomalaiset viettävät kuppilassa vaalivalvojaisia myös tulevana sunnuntaina. ”Vaalitilaisuudet lähtivät liikkeelle huumorilla, kun joku tokaisi, että kun kerran isoissa kaupungeissa on vaalikahviloita, niin laitetaan sellainen tänne Koskenkorvallekin. Kun pääsin vuonna 2019 ensimmäisen kerran eduskuntaan, tänne saapui kannattajia pitkän matkan päästä.” Koskenkorvalla asuva Mäenpää ei ole ehdolla kunta- ja aluevaaleissa. Hän on toisen kauden kansanedustaja. Hän on tehnyt omaa vaalityötään pienellä budjetilla ja tee-se-itse-meiningillä. Vaalimainosten pohjina on käytetty muun muassa roskiksesta löytyneitä peltisiä varastohyllyjä. ”Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin otin henkilökohtaisen lainan, mutta seuraavissa vaaleissa käytin omaa rahaa vain 40 euroa. Se kului auton pesuihin Kauhajoella ja Seinäjoella. Viime eduskuntavaaleissa vaalibudjettini oli 19 000 euroa, mutta omaa rahaa ei mennyt enää yhtään”, Mäenpää laskeskelee. Ajan henki kulkee vaalimainoksissa. Vanhimmat mainosjulisteet ovat usein piirrosmaisia ja valokuvissa ollaan vakavailmeisiä. Ajan myötä ne ovat muuttuneet rennommiksi. ”Viime eduskuntavaalien aikaan laitoimme baarin pihalle vanhoja lautamainoksia, joissa luki SMP pelastaa maan. Taisi useimmilla ohikulkijoilla riittää hauskaa, koska mitään negatiivista ei kuulunut.”