Halla-aho arvosteli Orbanin Venäjän politiikkaa

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi Unkarin pääministerin Viktor Orbánin Ukraina-näkemystä kaksikon puhuessa EU-puhemiesten konferenssissa. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) vaati Eurooppaa osoittamaan solidaarisuutta itäisiä rajavaltioita kohtaan, kun hän puhui EU-puhemiesten konferenssissa Budapestissa maanantaina. Halla-ahon mukaan on ratkaisevan tärkeää, että Eurooppa vahvistaa kykyään huolehtia itsestään ja selviytyä kriiseistä. Hän suomi Eurooppaa siitä, että maanosa on menneinä vuosikymmeninä ”ulkoistanut” keskeisiä toimintojaan, kuten puolustusta ja energiahuoltoa. ”Monet Euroopan maat rakensivat taloutensa halvan venäläisen kaasun ja öljyn varaan, sivuuttaen riskit ja varoitukset. Useimmat Euroopan maat purkivat puolustuskyvykkyyksiään uskoen, että perinteiset sotilaalliset uhkat kuuluvat menneisyyteen ja että Yhdysvallat on loputtomasti valmis maksamaan turvallisuudestamme. Lisäksi koko Eurooppa on riippuvainen Kiinasta – raaka-aineista teolliseen tuotantoon”, puhemies Halla-aho arvosteli. Unkarin pääministeri Viktor Orbán käytti konferenssin avauspuheenvuoron, Halla-ahon tiedotteen mukaan ”maalaten pessimistisen kuvan Ukrainan sodan lopputuloksesta”. Venäjä-mielinen Orbán tunnetaan EU:n ja puolustusliitto Naton vastarannankiiskenä, joka on estänyt ja viivyttänyt monia päätöksiä, joilla on pyritty puuttumaan Venäjän toimiin ja hyökkäyssotaan Ukrainassa. Puhemies Halla-aho totesi konferenssille, että ymmärtää Orbánin kriittiset huomiot Euroopasta, mutta ei jaa tämän ”defaitistisia johtopäätöksiä”. ”Alistuminen autoritaarisille imperialistisille hallinnoille, kuten Venäjälle, ei ole millään tavoin eurooppalainen isänmaallinen ratkaisu ongelmiimme”, puhemies sanoi. Puheenvuoro näkyy Unkarin hallinnon julkaisemalla videolla tilaisuudesta. Venäjän liittolainen. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on hyökkäyssodasta huolimatta jatkanut läheistä yhteistyötään Venäjän kanssa ja toiminut Venäjän etujen ajajana läntisissä yhteistyöelimissä. Halla-ahon mukaan Euroopan suurin ja kiireellisin haaste on ottaa opiksi kylmän sodan jälkeen tehdyistä virheistä, sillä Venäjä on Euroopan turvallisuudelle välitön uhka. ”Kun rakennamme uudelleen omaa puolustustamme ja autamme ukrainalaisia, ei riitä, että etulinjan valtiot tekevät oman osansa. Suurten maiden on tehtävä enemmän. Niiden maiden, jotka hyötyivät eurooppalaisesta solidaarisuudesta finanssikriisin, siirtolaiskriisin ja koronakriisin aikana, on osoitettava vastaavaa solidaarisuutta EU:n ja Naton itäisiä rajavaltioita kohtaan”, Halla-aho sanoi.