Pääkirjoitus Perusuomalaisessa

Miinoista, maanpuolustuksesta ja vasemmistosta OLIHAN se silmitöntä ty peryyttä. Suomi liittyi Otta wan miinakieltosopimukseen 2011 ja hävitti valtavan mää rän jalkaväkimiinojaan. Niitä räjäyteltiin kasoittain taivaan tuuliin Kittilän Hukkakeron vaaran laella. Niitä kuljetet tiin sinne kuusi rekkalastillista joka päivä. Silmitön räjähdys pilvi ahmaisi puolustusväli neet, koska utopistit halusi vat niin. ”Ottawan miinakieltosopimus oli kansalaisjärjestöjen suuri voitto”, hehkutti tuolloinen ul koministeri Erkki Tuomioja. Miinakieltoa innokkaasti edis tänyt presidentti Tarja Halo nen puolestaan harmitteli, kun Suomi ei edennyt miinojensa tuhoamisessa nopeammin. On toki totta, että maamiino ja on käytetty kehitysmaissa sekä summittaisesti että vas tuuttomasti ja tästä on aiheu tunut huomattava määrä sivii liuhreja. Mutta miten se, että afrikkalainen vallankumouk sellinen miinoittaa maassaan lasten leikkipuistoja, voi johtaa siihen, että Suomi tuhoaa omat puolustusvälineensä? Logiikan puute oli uskoma tonta tuolloin, eikä sitä logiik kaa tulipunaisista piireistä löy dy vielä tänäkään päivänä. Vaikka pitkän itärajan puolus tamisen haasteet ovat jo ala koululaistenkin tiedossa, tie dostavin osa vasemmistoa yrittää hätäpäissään keksiä mitä tahansa keinoja, ettei mii nakieltoa purettaisi. Perustuslakipapistoon itse it sensä nimennyt Martin Schei nin väittää Venäjältä ryntää vien turvapaikanhakijoiden ryntäilevän miinoihin. Vihre ät nuoret uskottelevat saman kohtalon koituvan marjanpoi mijoille. Villinä laukkaa mieli kuvitus. Kuka tahansa Suomen puolustusvoimien toimintaa vähänkään tunteva ymmärtää, ettei tällaisilla arvioilla ole pe rusteita. Suomi ei ole siviili en kimppuun käyvä terroristi valtio. Suomi on kansalaisiaan suojeleva oikeusvaltio. Ja ikävä kyllä maailman ti lanne on tällä hetkellä se, että Suomella ei ole jalkaväkimii naa käytössään toisin kuin mahdollisella hyökkääjällä. Siksi mahdollisen hyökkää jän on helpompaa kävellä Suo meen sisään ja täyttää maasto OMILLA miinoillaan. Aseellisten konfliktien luon ne on usein nurinkurinen, suo rastaan paradoksaalinen. Niin nytkin: Varustaudu sotaan - niin et joudu siihen. Hanki miinoja - ettei maatasi toiset miinoittaisi. + + + Utopisti on henkilö, joka vä littää omasta mielikuvitukses taan enemmän kuin todellises ta elämästä. Tarja Halonen on kiistatta tällainen, kuten Erkki Tuomiojakin. Molemmat ovat kiistatta fiksuja, mutta jokin saa molemmat ajattelemaan tavanomaisista asioista kum mallisesti. Kenties syy on yliajattelu tai olettaminen. Aina kun jokin laitavasem mistolle symbolisesti tärkeä asia on uhattuna, se vetoaa en sin kansainvälisiin sopimuk siin ja hetken päästä mars sittaa julkisuuteen joukon puhuvia päitä, jotka kaikki yh teen ääneen vakuuttelevat, et tei kansainvälisiä sopimuksia voi purkaa, koska... niitä ei voi purkaa. Siis häh? Kai nyt pöljempikin ymmär tää, että suomalaisten välitön fyysinen turvallisuus on tär keämpää kuin pitäminen kiin ni paperista, joka on tehty eri aikakaudella, aivan erilaisessa tilanteessa. Kaiketi vasemmistokin sen jollain tasolla ymmärtää. Mut ta homman juju lienee tässä: yksittäinen Ottawan sopimus on heille tärkeä, mutta vielä paljon tärkeämpää on se hei dän valtavalla vaivalla kyhää mänsä sopimuskokonaisuus. Globaali vasemmisto on löytä nyt ylikansallisista sopimuk sista ja instituutioista oikotien, jolla se voi ujuttaa valtioiden kansalliseen lainsäädäntöön omaa todellisuudelle vierasta huttuaan. Jos ja kun sopimushäkkyrän yksittäinen palanen kyseen alaistetaan, vasemmisto pelkää koko rakennelman horjuvan. Ehkä rakennelman pitääkin horjua. Sillä kuka täsmälleen ottaen lienee käskenyt ympätä Istan bulin sopimukseen epämää räistä höpöttelyä kuvitelluista gender-sukupuolista? Ja kuka käski tehdä Pariisin ilmasto sopimuksesta länsimaille ää rimmäisen tiukan ja suursaas tuttaja Kiinalle äärimmäisen löysän? Kuka käski väännel lä Geneven pakolaissopimuksen tunnistamattomaan muotoon, joka mahdollistaa pakolaisjär jestelmän massiivisen väärin käytön? Lainsäädäntöön kirjoitetaan kansakunnan yhteinen tahto. Työ on hidasta, välillä jopa tus kaisen hidasta. Mutta työtä ei voi lopettaa siksi, että itse it sensä viimekätiseksi laintulkit sijoiksi kohottaneet eivät siitä pidä. He eivät omista lainsää däntövaltaa. Perustuslain mu kaan lainsäädäntövalta kuuluu kansalle. Pidetään siitä kiinni. Matias Turkk