Talous kuntoon

Kolumnit|Kolumni Säästöpossu-Suomi tarvitsee lupauksen paremmasta – Ostovoima on saatava kulutukseen Parasta elinvoimaa maakuntiin on se, että julkinen talous on kunnossa ja yhteiskunta antaa parhaat mahdollisuudet yrittää ja tehdä työtä. Jari Koskela 6.10. 4:00 Eduskunta käsitteli viime viikolla valtioneuvoston selontekoa aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä. Aihe ei ensi silmäyksellä nostata suurempia tunteita, mutta kyse on siitä, millaisilla toimilla joka puolelle Suomea saadaan aikaan elinvoimaa. Maamme ei elä pelkkien suurten kaupunkien varassa, vaan jokaista kolkkaa tarvitaan, jotta Suomi kukoistaa. Koko maan asuttuna pitäminen on myös turvallisuuspolitiikkaa. Parasta elinvoimaa maakuntiin on se, että julkinen talous on kunnossa ja yhteiskunta antaa parhaat mahdollisuudet yrittää ja tehdä työtä. Tulonsiirrot eivät ole kestävä ratkaisu, koska maksajia ei koskaan ole riittävästi. Tarvitsemme ketterät työmarkkinat, hyvät liikenneyhteydet, kohtuuhintaista autoilua sekä mahdollisimman vähän ylhäältä annettuja ylikireitä normeja, joilla on tapana toimia kasvun esteenä alueiden elinvoimalle. Tällä hetkellä tilanne ei näytä hyvältä, kun työttömyysluvut ovat kasvussa. Toki tilanteen vakavuus riippuu paljon käytettävästä tilastosta. Työtuntien määrä ei ole niin jyrkästi laskenut kuin työttömyys on noussut. Työttömyyden nousu johtuukin paljolti siitä, että työttömiä työnhakijoita on tullut paljon lisää. Tämä johtuu muun muassa siitä, että ihmisiä siirtyy toimeentulotuelta ensisijaisille tukimuodoille sekä myös maahanmuutosta. Syyskuussa valtion talousarvioesityksen yhteydessä julkaistu talousennuste kertoo, että niukan talouskasvun taustalla on heikko yksityinen kulutus. Vaikka kansalaisten ostovoima on merkittävästi kasvanut ja kasvaa ensi vuonna edelleen, tämä ostovoima siirtyy enemmän säästöön kuin kulutukseen. Tämä on ymmärrettävää varovaisuutta epävarmassa taloustilanteessa, mutta myrkkyä talouskasvulle. Suomalaisten tileillä on säästössä jopa yhteensä 115 miljardia. Työttömyyden nousu johtuu paljolti siitä, että työttömiä työnhakijoita on tullut paljon lisää. Toinen keskeinen kasvun este on pankkiemme nihkeys antaa rahoitusta sellaisillekaan yrityksille, joilla on hyvä riskiprofiili. Pankkimme ovat kuitenkin pärjänneet hyvin EU:n stressitesteissä, joten rahoituksen saannin ei pitäisi olla ongelma. Vaikeuksissa ovat myös maatalousyrittäjät eli rahoitushaasteet uhkaavat kaiken lisäksi huoltovarmuuttamme. Rahoituksen saannin ongelmia on pyritty ratkaisemaan muun muassa uudella Finnvera-lainsäädännöllä, jolla tehdään rahoituksen hausta nopeampaa, ennakoitavampaa ja vähemmän byrokraattista. Lisää toimia kuitenkin vielä tarvitaan. Loppupeleissä talous on psykologista. Jos emme usko parempaan tulevaisuuteen, talouskasvua ei tule syntymään. Suomi on tarponut pian 20 vuotta nollakasvussa. Signaaleja paremmasta on olemassa, mutta niitä pitää vahvistaa ja siinä me kaikki voimme yhdessä vaikuttaa. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.).