Professori Jouko Suokkaan juhlapuhe Kankaanpään Itsenäisyyspäivänä

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE KANKAANPÄÄSSÄ 2025 Arvoisat juhlavieraat. Näihin kyynärsauvoihin ei liity erityistä dramatiikkaa. Oikea lonkkani leikattiin ja uusi varaosa asennettiin 10 päivää sitten. Varmuuden vuoksi haen kyynärsauvoista vielä lisätukea kävelyyni. Kiitän kunniasta saada pitää tämän vuoden itsenäisyyspäivän juhlapuhe Kankaanpäässä. Tarkastelen puheessani Suomen itsenäisyyttä kolmesta eri näkökulmasta 1 Kehityskaaremme itsenäisyyden alkuvuosilta tähän päivään 2 Suomi, hyvinvointivaltio ja maailman onnellisin kansa 3 Ja lopuksi, miten tästä eteenpäin Kun Suomi itsenäistyi, kansa oli hajallaan, käynnistyi sisällissota. Suuressa osassa maata perustettiin valkoisten ja punaisten joukkoja. Pahimmillaan veli taisteli veljeä vastaan. Lukiessani Jouko Nurmisen kirjaa Kankaanpäästä sisällissodan vuosina opin kuitenkin, että kaikkialla ei tartuttukaan aseisiin. Esimerkiksi täällä Kankaanpäässä työväenyhdistys päätti olla tarttumatta aseisiin. Se oli viisas päätös. Kun talvisota syttyi, Neuvostoliitto odotti nopeaa voittoa eripuraisesta kansasta. Toisin kävi. Kuten yleensä tapahtuu, yhteinen vihollinen tai uhka yhdisti nopeasti kansan. Maksoimme kalliin hinnan itsenäisyydestämme, yli 90000 sotilasta kaatui ja 430 000 evakkoa menetti kotinsa. Mutta se toinen vaihtoehto – se olisi ollut vielä paljon, paljon karumpi. Olen saanut käydä Karjalassa vanhempieni kanssa Äyräpää-seuran retkellä. Näimme Kaukilan kylämiljöön hyvin säilyneenä sekä isäni synnyinkodin pystyssä, ehjänä ja asuttuna. Sinne oli muuttanut Valko-Venäjältä tullut perhe. Menimme Äyräpään kirkonmäelle. Siellä kulkiessa ohitimme sammaloituneen montun. Eräs matkan osanottaja katsoi sitä tarkemmin, potkaisi montun keskellä olevaa kohoumaa, ja totesi siinä olleen korsun. Hän kertoi lähteneensä korsusta viemään viestiä naapurikomppaniaan. Kun hän palasi, korsusta oli jäljellä vain kuoppa. Siinä kuopassa lepäsi myös hänen veljensä. Voiko olla elävämpää historiaa. Jatkoimme siitä ja katselimme hautausmaan aidalta laskeutuvaa rinnettä. Siinä kaatui 39 nurmolaista 5.3.1940. Äyräpää-seura on käynyt itsenäisyyspäivänä laskemassa seppeleen Nurmon sankarihaudalle. 2 Retken päätteeksi kokoonnuimme kirkonmäelle laulamaan Karjalan kunnailla. Silmäkulmat kiiltelivät, mutta tunnelma oli onnellinen, olihan tavattu lapsuuden ystäviä ja saatu käydä synnyinseudulla, joskin vain käymässä. Paluumatkalla yhteinen toteamus oli VOI VOITTAJIA. Monesti laulu tai runo kiteyttää hyvin tunteita. Minulle kaksi laulua sota-ajasta nousee yli muiden: Veteraanin iltahuuto sekä Evakon laulu. Ne kertovat koskettavalla tavalla, miten sota vaikutti sekä rintamalla että siviilissä. On tärkeää, että kerromme historiaamme nuoremmille sukupolville sekä tarinoin että lauluin. Näin itse kukin osaa asettaa nykyhetken oikeaan mittasuhteeseen sekä saada kosketuksen niihin vahvoihin tunteisiin, joita niissä oloissa koettiin. TÄSTÄ NOUSIMME HYVINVOINTIVALTIOKSI Sodan jälkeen oli valtava rakennusbuumi. Oli vahva into rakentaa sodassa kärsinyt maa uudelleen. Kaikesta oli huutava pula: ruuasta, rakennustarvikkeista, rakentajista. Silloin jokainen mies, jolla oli kirves, saattoi kutsua itseään kirvesmieheksi. Kun ensimmäisiä tukkeja sahattiin kenttäsirkkelillä Suokkaan rakennustyömaalla Lammilla, ensimmäiset laudat olivat toisesta päästä monta senttiä leveämpiä kuin toisesta. Kyllähän niitä pystyi rakennustelineissä käyttämään, mutta ei niistä seinälaudoiksi ollut. No, työ tekijäänsä opetti ja into saada uusia koteja eri puolelle maata, oli suuri. Kaikilla oli halu päästä kiinni paremmasta elämästä. Ja suurin osa pääsikin. Oli vahva luottamus omiin voimiin ja omaan työhön sekä naapuriapuun - apua ei odotettu köyhältä valtiolta, joka maksoi sotakorvauksia. Jos niistä sotakorvauksista oli jotain hyötyä, niin ne pakottivat Suomen teollistumaan. Samalla meidän kansantuotteemme teki isoja kasvuloikkia. Koulutus kehittyi ja siihen panostettiin. Isoisäni syntyi 1902. Hän ainoa koulunsa oli kiertokoulu. Mummoni syntyi neljä vuotta myöhemmin, hän kävi jo kansakoulun. Isäni opiskeli opettajaksi sodan jälkeisenä pula-aikana. Minä sain mahdollisuuden ja kannustuksen opiskella yliopistossa aina tohtorintutkintoon asti. Tästä voin kiittää vanhempiani sekä Kankaanpään yhteislyseon erinomaisia opettajia. Lyseossa oli hyvä ja oppimiseen kannustava henki. 3 Tähän kehitykseen vaikutti merkittävästi usko koulutuksen arvoon ja sen myötä myös luokkasiirtymän mahdollisuuteen. Jokainen sukupolvi kantoi seuraavaa. Antoi kaikkea, mahdollisuuksiensa rajoissa olevaa aineellista ja henkistä tukea nuoremmille. Olen pitänyt useita esityksiä ulkomailla suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä ja sen ohessa koulutuksesta. Aiheista on syntynyt hyviä keskusteluja varsinkin, kun olen kertonut, että koulutus on meillä ollut kymmeniä vuosia ilmaista. Minulta on kysytty, miksi se on ilmaista. Olen kertonut, että pienen maan on mahdollistettava kaikkien lahjakkuuksien kouluttautuminen niin pitkälle kuin heillä on motivaatiota ja eväitä. Pieni maa tarvitsee kaikki lahjakkuudet ylläpitämään ja kehittämään yhteiskuntaa niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Siksi tämän päivän koulukeskustelu huolestuttaa. Miten voi peruskoulusta päästä läpi olemattomilla luku-, kirjoitus- ja laskemistaidoilla. Me kuitenkin panostamme entistä enemmän heikommin edistyvien oppilaiden tukiopetukseen verrattuna entisiin aikoihin. Samalla tuntuu siltä, että olemme unohtaneet tai jättäneet oman onnensa nojaan lahjakkuudet. Eivät he tällä tavalla kehity timanteiksi. TAVOITTEET Woltin toimitusjohtaja Marianne Wikkula kiteytti eräässä seminaarista osuvasti: Meidän koulusysteemissä ei tavoitella maailman parhaaksi tulemista. No, moni voi todeta, ettei kaikista ole kehittymään maailman parhaiksi. Totta. Osalle on hyvä tavoite tulla Suomen tai Euroopan parhaaksi ja suurelle osalle hyvä tavoite on saada ammatti, jossa työllistyy ja saa hyvän elämän. Olennaista on, että ilman kunnon tavoitteita ei tule tuloksiakaan. Omassa työssäni Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä kohtasin hyvin tämän kansainvälisen kilpailun ja yhteistyön. Kun tiimillä oli hyvä vetäjä, jolla oli hyvä kansainvälisen tason osaaminen, hänellä oli myös kansainvälinen verkosto. Tässä ei riitä se, että hän tuntee kv. huippuja. Olennaisempaa on se, että kv. huiput tuntevat hänet. Silloin hän tuo koko tiimille haasteellisia kansainvälisiä hankkeita ja asiakkaita. Omakohtaisesti koin tämän väitellessäni 1985 riskianalyysien tarkkuudesta. Se oli silloin hyvin ajankohtainen aihe Euroopassa. Kun pidin esitelmiä useissa kansainvälisissä seminaareissa ja tapasin vanhoja kollegoja, sain tunnettuutta aiheen tiimoilla. Tämä avasi seuraavana vuonna ovet uuteen eurooppalaiseen tutkimusohjelmaan, vuosia ennen kuin Suomi pääsi virallisesti mukaan EU:n ohjelmiin. 4 MUUTOS JATKUU Itsenäistymisen aikaan valtioiden välinen yhteistyö oli vielä vaatimatonta. Onneksi tieteen ja taiteen huiput lähtivät jo silloin rohkeasti ulkomaille oppimaan parhaissa yliopistoissa ja saamaan virikkeitä omaan työhön. Samalla syntyi arvokkaita henkilökohtaisi kontakteja. Kun tasavaltamme toinen presidentti Lauri Kristian Relander matkusti naapurimaihin rakentamaan valtioiden välisiä suhteita, hän teki kaikkiaan viisi ulkomaan matkaa ja sai lempinimen Reissu Lasse. Kun nykyinen tasavallan presidenttimme Alexander Stubb on ensimmäisen puolentoista vuoden aikana tehnyt yli 50 ulkomaanmatkaa, sitä pidetään aivan välttämättömänä valtioiden välisten suhteiden rakentamisessa ja aitona vaikuttamisena kansainvälisessä politiikassa. Ajat muuttuvat. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Metsurin työ on tästä hyvä esimerkki. Kalle Päätalo kuvaa hyvin, miten kahden miehen justeerista siirryttiin yhden miehen pokasahan käyttöön ja tuottavuus nousi. Sen jälkeen tulivat moottorisahat, alussa raskaita ja vaarallisia, myöhemmin kevyitä ja tehokkaampia ja tuottavuus parani jälleen. Nyt meillä on monitoimikoneet, motot ja metsätraktorit ja jälleen on tehty iso tuottavuusloikka. Työ ei välttämättä vähene. Ammatteja häviää ja uusia syntyy. Samalla tarvittava osaaminen vaatiikin aivan uudenlaisia tietoja ja taitoja sekä niiden opettelua. Olennaista on saada nuorena tarvittava peruskoulutus sekä ammatillinen koulutus ja samalla kuitenkin muistaa, että oppi vanhenee ajan myötä. Siksi tarvitaan täydentävää koulutusta ja jatkuvaa uuden oppimista. Onkin tärkeää säilyttää halu ja uteliaisuus oppia uusia asioita. Tähän sopii hyvin Jörn Donnerin lausahdus: Lukeminen kannattaa aina. 5 SUOMI ON TUTKITUSTI MAAILMAN ONNELLISIN KANSA Suomi on jo kahdeksan kertaa sijoittunut tutkimuksessa maailman onnellisimmaksi kansaksi. Mitalisijoille kanssamme ovat päässeet mm. Tanska ja Islanti. Onnellisuuden mittaus käynnistyi Bhutanin kuningaskunnassa Himalajan juurella. Bhutanissa ei haluttu mitata pelkästään bruttokansantuotetta, jota yleisesti käytetään maiden taloudellisen kehityksen mittarina. Siksi jo 1970-luvulla maassa syntyi käsite bruttokansanonnesta. Puhtaasti taloudellisen mittarin rinnalle haluttiin inhimillisempi mittari, jossa otetaan huomioon myös tärkeät sosiaaliset ja ympäristötekijät. Kun vuosittaisia tutkimustuloksia on julkistettu, olemme joka kerta kiistäneet, että me emme voi olla maailman onnellisin kansa, koska … ja sitten luetellaan joukko epäkohtia, yleensä vailla tietämystä muiden maiden epäkohdista. Tuntuu hieman oudolta, että emme voi hyväksyä tutkimustulosta, jonka pitäisi mieluummin kannustaa arvostamaan yhteiskuntaamme ja saavutuksiamme. Onko tässä kyse slaavilaisesta melankoliasta, vai sitten ajattelusta hieman tamperelaisittain ”ei tehrä tästä ny nummeroo”. Tyytyväisyys elämään riippuu monista tekijöistä, kuten luottamuksesta instituutioihin ja toisiin ihmisiin, yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta ja sosiaaliturvasta. Suomessa on onnistuttu luomaan onnellisuuden elementit, joita ovat muun muassa turvallinen asuinympäristö sekä pienet tuloerot. Kaiken taustalla on korkea luottamus kansalaisten ja yhteiskunnan kesken. Näitä keskeisiä asioita me pidämme itsestään selvinä ja kuvittelemme, että näin on muuallakin. Tässä kohdassa voisin sanoa, matkustaminen ja tutustuminen eri kulttuureihin saattaisi avartaa. 6 ENTÄ MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, presidentti Niinistö totesi: Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät. Se oli saranakohta, jossa hyödynsimme NATO option viisaasti ja nopeasti. Nyt kun olemme NATOssa, olemme osa isoa kansainvälistä puolustusyhteisöä. Se näkyy myös täällä Kankaanpäässä. Niinisalon kansainvälinen harjoitustoiminta on merkittävästi vilkastunut NATO-kaudella. Mikkeliin on perustettu NATOn Pohjoisen alueen maajoukkojen johtoporras. Nämä ovat strategisia valintoja turvallisuutemme varmistamiseksi. Mutta meillä on myös suuria haasteita: Yksi suurimpia on hyvinvointivaltio, jota on rakennettu vaiheittaen. Taisi vaan käydä niin, että tuudittauduimme 90- luvun, ja 2000-luvun taitteen Nokia huumassa luottamaan, että sama vahva kasvu jatkuu, ja niinpä lisäsimme monia uusia lupauksia julkisilla varoilla tuotettuihin palveluihin. Nyt olemme kärsineet yli 18 vuotta nollakasvusta, samalla kun kansakunta vanhenee ja syntyvyys alenee. Yhtälö on kaukana tasapainosta. EU-maista vain Ranskassa ja Suomessa julkiset menot ovat yli 57 % BKT:stä. EU:n keskiarvo on alle 50 %. Muut Pohjoismaat ovat alle tämän keskiarvon. Miten saisimme käännettyä tämän huolestuttavan kehityksen, sillä emmehän me voi loputtomasti