tiistai 22. marraskuuta 2016

Eduskuntatalossa

Sisäministeri Paula Risikko puhui tänään meille veteraanikansanedustajille vuosikokouksessamme maahanmuuton tilanteesta, joka nyt on hallinnassa viime vuotiseen verrattuna. Kun vuonna 2015 maahamme tuli 32.000 turvapaikanhakijaa, tänä vuonna tähän mennessä heitä on tullut 5.200. 50-60% saa kielteisen päätöksen ja näin pyritään poistamaan ensisijaisesti vaapaaehtoisesti. Kolmesta suurimmasta tulijamaasta Irakista, Afganistanista ja Somaliasta vain Somalian kanssa on saatu aikaan palautussopimus, joten kahteen muuhun maahan palauttaminen on vaikeampaa. Ministeri itsekin totesi, ettei koskaan voi tietää, jatkuuko tilanne näin tasaisena, vai riistäytyykö se uudelleen hallitsemattomaksi. Kysymysmerkkejä on varsinkin Turkki, ehkä Venäjäkin.

Eduskunnan Pikkuparlamentissa pidetyssä kokouksessa tervehdyksensä esitti varapuhemies Mauri Pekkarinen ja puhemies Marja Lohela järjesti iltavastaanoton, joten hyvin meitä kohdeltiin korkeimmalla mahdollisella tasolla. Kiitos kuuluu meille noin 120 hengen kokousväelle entisille kansanedustajille.

maanantai 21. marraskuuta 2016

Budjettikirjaa

Koko päivän ensi vuoden kaupungin budjettikäsittelyä. Johtavat viranhaltijat esittelivät vuorollaan omaa hallinnonalaansa ja kävimme budjettikirjan ensimmäisen lukemisen lävitse kaupunginhallituksessa. Jatkamme 21,50 veroprosentilla, joka on ollut voimassa vuodesta 2014 lähtien.

Kankaanpäässä investointien lukumäärä ja sitä myötä myös kokonaisinvestointien kustannukset ovat korkeat 9.1 miljoonaa. Keskustan koulun peruskorjaus saatetaan loppuun. Kirjaston uudisosa rakennetaan. Urheilukenttä korjataan ja liikuntakeskuksen monivuotinen peruskorjaus aloitetaan. Kaikki ovat kaupungin vetovoimaa lisääviä hankkeita.

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Lasten oikeuksien päivänä.

Tänään sunnuntaina tuomiosunnuntaina osui osalleni toimia pappina Jämijärven seurakunnassa. Saarnassa viittasin Juhani Kalmanlehdon kirjoitukseen Itävalta-Unkarin viimeisen keisarin Frans Josef II ruumissaattoon, jossa hautausmaanportti pysyi suljettuna kunnes kysymykseen, kuka on tulossa lopulta vastatiin: Täällä on köyhä syntinen Frans Josef Habsburgilainen. Samoin Jumala valtakuntaan on ovi avoinna köyhille syntisille, niin ritareille kuin ryöväreillekin. Juhani kertoi edellä tulleensa kerran leikillisesti lyödyksi ritariksi.

Iltapäivällä Jämijärven kirkko täyttyi lasten enkelikirkossa olijoista. Kolehti kannettiin kotien rakentamiseksi Sri Lankassa. Ehdinpä välillä näin lasten oikeuksien päivänä käydä kastamassa Roope Johanneksen sukuun, jossa Johanneksia on jo ainakin neljännessä polvessa.

lauantai 19. marraskuuta 2016

Viestit Australiasta

  1. Olen monta kertaa yrittänyt saada viestiä täältä Australiasta veteraanien MM-kisoista. Olen juossut kaksi matkaa. 5 000 m aikaan 27.20 sijoitus 20. ja 10 000m aika 1.00.24 ja 12. sija. Terveisin, toivottavasti tämä tulee perille.

  1. Sunnuntaiaamulla klo 6.30 starttasi Australian Perthin veteraanien MM-kisojen puolimaraton 21 km. Pääsin matkan läpi ajassa 2.22.23. Se on minuutin nopeampi kuin maratonennätykseni 2.23.23. On sitä joskus 45 vuotta sitten päässyt nopeampaakin. Mutta onneksi jalka vielä nousee, vaikka viimeisen 3 km taival oli vaikeaa ja välistä oli käveltävä kappaleen matkaa.
  2. Suomen menestys kisoissa oli loistoluokkaa. 83 mitalia, joista 29 kultaista ja 35 hopeista. Maista menestyivät paremmin vain isäntämaa Australia, USA, Englanti, Saksa ja Ranskakin

Toipumistatako

Maanantai-iltana myöhään pääsin kotia lähes parin vuorokauden matkustamisen jälkeen sieltä Australian kolmen viikon matkalta. Palautumista on ollut, mutta samalla pientä matalalentoa joka päivälle. Tiistaina Kankaanpään Sotaveteraanien hallitus. Keskiviikkona heti aamusta klo 15 asti Sotainvalidien neuvottelupäivä Porin Martintalolla ja illalla uusi Porin reissu PS:n piiritoimikunnan kokousta johtamaan. Torstaina kello 16-19.30 PS:n opintokeskus-Pecasuksen koulutusta parillekymmenelle hengelle valtuustosalissa. Eilen Vatajankosken Sähkön kuntayhtymän hallituksen ja yhtymävaltuuston kokoukset.

Tänään sitten vuosittainen arkkihiippakunnan luottamusmiehille tarkoitettu koulutustilaisuus Huittisissa alkaen ehtoollistilaisuudella kirkossa ja jatkuen luennoilla ja ryhmätöillä seurakuntakeskuksessa. Mm. piispa Kaarlo Kallialan puhui aiheesta Luotto ja lihakset eli proosallisemmin luottamushenkilöstä tulevaisuutta tekemässä.

perjantai 21. lokakuuta 2016

ODOTTAMISEN AIKAA

Adventista alkaa vuoden suurimman juhlamme joulun odotus. Voimme jopa laulaa virren sanoin: Saavu nyt armosta, Jeesuksemme, tänäkin jouluna keskellemme. Kiitos, kiitos, Jeesus, sun syntymästäs.
 
Näin odotamme Herramme tulemista ja kerran Kuninkaamme saapuu kunniassaan
 
Jeesus puhuukin monissa paikoissa omasta tulemisestaan antaen tietoja viimeisistä tapahtumista eli maailmanlopun yleisistä merkeistä. Mutta hän sanoo myös, ettei hänen paluunsa ja Jumalan valtakunnan lopullisen tulemiset hetki ole ennustettavissa varoittaen: Teille sanotaan, katso tuolla hän on, katso täällä, älkää menkö sinne älkääkä juosko perässä. Mikään ryhmä tai kukaan profeetta ei voi – ei pohjoisessa eikä etelässä – omia ja rajata JUmalan valtakuntaa omalle tontilleen ja sanoa: se on täällä tai tuolla.
 
Juutalaiset elivät Rooman maailmanvallan alaisina ja toivoivat odottamansa Messiaan tulevan ja kokoavan hajallaan olevat juutalaiset hallitsemaan koko maanpiiriä. Tällainen toive ulkonaiset onnellisuuden tilasta elää syvällä ihmissydämissä.
Jumalalle vierainakin odotetaan ihannetilan koittavan ihmisten ponnisteluiden tuloksena. Kun sivistys leviää, tekniikka automatioineen ja mikroprosessoreineen kehittyy, kun lääketiede poistaa sairaudet ja sotia ei enää käydä, silloin se uusi täydellisyyden aika koittaa. Näin ajatellaan.
 
Jumalan on aina uudelleen täytynyt lyödä rikki nämä kuvitelmat. Näin tänäkin päivänä, sadat miljoonat näkevät yhä nälkää, Esim. Syyrian ja Ukrainan järkyttäville sodille ei näytä tulevan loppua, kasvavan hyvinvoinninkin maissa pahoinvointi vain lisääntyy. Niinpä tyytymättömyyttä, pelkoa ja ahdistusta ei koskaan ole ollut niin paljon kuin nykyään, kun tiedotusvälineet välittävät eri puolilla maapalloa tapahtuvia katasrofeja.
 
Mutta me saamme lujasti uskoa, että Jumalan valtakunta murtaa kaikki rajat ja se tulee pelkkänä Jumalan armon ihmeenä ja lahjana ylhäältä hengellisesti köyhille, joilla itsessään ei ole mitään, vaan täytyy kaikki pyytää ja saada Jumalalta. Se tulee salassa, hiljaa ja näkymättömästi niin kuin siemen itää maassa.
 
Jumalan valtakunta tulee meidän ihmisten keskelle ja sydämiin uskon kautta Vapahtajaamme ja vaikuttaa syntiemme anteeksisaamiseen ylittäen kaikki maantieteelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset rajat.  Ja kerran aikojen lopussa joulun lapsi Jeesus
tulee suuressa voimassa ja kirkkaudessa Kunnian Kuninkaana.
 
Saamme yhtyä edelleen alussa lainatun virren pyyntöihin siirtyessämme nyt adventtiaikaan: Sydämet syntymäs armolla täytä. Auta meitä Hengessä riemuitsemaan. Pois ota murhe ja kasvosi näytä luottaaksemme Syntisten Armahtajaa. Vuodata Henkesi sieluihimme, että me maailman hylkäisimme luopuen turhasta riemusta sen seimesi äärelle polvistuen.

Hartauskirjoitus Perussuomalainen-lehdessä

          Yhdeksi kirkkovuoden läheisimmiksi muodostuneista pyhistä on muodostunut nyt marraskuun alussa vietettävä pyhäinpäivä. Silloin erityisesti saamme muistella ennen meitä poisnukkuneita toivon mukaan pyhien joukkoon päässeitä rakkaitamme.
Kaikilla meillä on näitä läheisiämme perille päässeitä, jotka Ilmestyskirjon mukaan seisovat valkopukuisena joukkona Kristuksen valtaistuimen edessä voitonpalmut käsissään ylistysvirttä veisaten. Aivan kuten kirkon alkuajalta peräisin olevassa               virressä sanotaan: Autuaat levossa lepäävät/ Odottain tuloa Herran,/ He kuolon varjossa viipyvät/ Vain hetken kiitävän verran,/ Kun heidät haudasta kutsutaan,/ He käyvät juhlaansa valoisaan,/ On siellä kirkkaus suuri./ Halleluja!
Tämä joukko on todella niitä autuaita, ikionnellisia, joiksi Jeesus vuorisaarnassaan luettelee hengellisesti köyhät, murheelliset, hiljaiset, vanhurskautta janoavat, laupiaat, puhdassydämiset, rauhantekijät ja vainotut. Mutta me kaikki olemme näitä Jumalan edessä köyhiä, “sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emmekä myöskään voi täältä mitään viedä”. Näin maallisenkin omaisuutemme osalta, mutta myös hengellisen pääomamme suhteen olemme kerjäläisiä, joilla on rikas Isä antamassa kaiken, mitä tarvitsemme. Me saamme pyytää ja ammentaa kaikkea tarvitsemaamme taivasten valtakunnan varastoista.
Näin omien puutteittemme ja syntisyytemme tunteminen on ajamassa meitä Armahtajan luo. Hän on ristinkuolemallaan sovittanut syntimme. Hän tuntee tarpeemme ja on valmis meitä auttamaan. Ja siksi meiltä ei Jumalaan turvaavina puutu mitään. Köyhyydessämmekin on kaikki mitä tarvitsemme. Ja saamme jo täällä ajassa huonoudestammekin huolimatta ja murheittemmekin keskellä olla tässä autuaiden matkasaatossa, juhlakulkueessa, joka johtaa perille asti. Sinne jo perille päässeiden autuus on Jumalan esteetöntä katselua. Mutta me näemme vasta kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin, nyt tunnemme vajavaisesti, mutta silloin olemme tunteva täydellisesti, niin kuin meidätkin täydellisesti tunnetaan heikkouksinemme ja puutteinemmekin.
Saamme yhtyä kiitosvirteen täällä ja siellä perillä: Elämä ja elämä ja iankaikkinen elämä, tuolla voiton maassa ja taivahassa on iankaikkinen elämä./ Jeesuksen kanssa yhteys on iankaikkinen elämä. Se alkaa täällä jo maiden päällä ja kestää iäti taivaassa./ Alku on tällä autuudella, loppua ei ole ikänä. Iankaikkisesti siellä ei ole sielujen ikävä.
                                                                  Anssi Joutsenlahti
                                                                  rovasti