Ensi kukat

Kyllä meidänkin pihalla kevään ensi kukat on nostaneet päätänsä🥰 Laitoin krookuksista kuvan fb-sivulleni, en ymmärrä, miksei enää tänne saa siirrettyä kuvia niin kuin ennen!

Vanhuus hiipii

Kun vaihdatutin kesärenkaat, oli toisen vaihdatuttajan kanssa puhetta, että kyllä vaan iän myötä kaikkea remppaa tulee. Kun kotona sitten pesin renkaat, tuntui yksin sekin puuha raskaalta. Sanotaan, ettei oo vanhaksi tulemista, mutta kyllä sekin on vastaanotettava. Silti haravoitiinkin ja lenkkikin tehtiin hitaalla hölkkävauhdilla, kun ei lujempaakaan vauhtia anna paikat myöten. 😉😊😘🥰😍

Hukkako meidät perii

Hallituksenpuoliväliriihessä olisi suunnan muututtava, muuten meidät hukka perii arvelee Juha Romakkaniemi oheisessa kirjoituksessa. Uusi Suomi Synkkä arvio Marinin hallituksen toimista – ”Kasvattanut valtion velkaa kiihtyvällä tahdilla” Antti Honkamaa 5 tuntia sitten Toimittanut Uusi Suomi ”Hallituksen on sitouduttava alkuperäiseen menokehykseensä vuodesta 2022 lähtien”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi penää. Keskuskauppakamari varoittaa, että Suomella ei ole varaa velkaantua jatkuvasti lisää. Keskuskauppakamari toivoo tehokkaita toimia Sanna Marinin (sd) hallituksen puoliväliriiheltä. ”Koronan varjossa hallitus on vesittänyt alkuperäistä työllisyystavoitettaan, lisännyt pysyviä menoja ja kasvattanut valtion velkaa kiihtyvällä tahdilla. Puoliväliriihessä suunta on käännettävä, jotta Suomi toipuu koronan aiheuttamasta ahdingosta. Hallituksen tiekartta julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi ei ole toistaiseksi vakuuttava”, toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kertoo Keskuskauppakamarin verkkosivuilla. Puoliväliriihi, eli hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta 2022–2025, on määrä järjestää ensi viikolla. Keskuskauppakamarin mukaan Suomella ei ole varaa velkaantua jatkuvasti lisää, vaikka viime ja tänä vuonna on ymmärrettävästi livetty valtiontalouden menokehyksestä koronakriisin hoidon ja elvytyksen vuoksi. “Hallituksen on sitouduttava alkuperäiseen menokehykseensä vuodesta 2022 lähtien. Koronakriisiä ei saa käyttää keppihevosena julkisten menojen paisuttamiseksi koronan jälkeen tai väliaikaiseksi tarkoitettujen menojen muuttamisesta pysyviksi”, Romakkaniemi kertoo. Pelkkä menojen kasvun hillitseminen ei riitä Keskuskauppakamarin mukaan julkisen talouden tasapainottamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. ”Työllisyyttä on parannettava muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisellä, porrastamalla ja lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä sekä korjaamalla työnteon kannusteita. Työn verotusta on kevennettävä, ei kiristettävä.” Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennusti viime kuussa, että Suomen työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73 prosenttiin. Hallituksen alkuperäisenä tavoitteena oli 75 prosentin työllisyysaste ja 60 000 työllistä lisää. Koronatilanteen vuoksi tavoite muuttui 80 000 uudeksi työlliseksi vuosikymmenen loppuun

Näin muuttuu maailma veliseni

Näkökulma: Perussuomalaiset hallituskelpoiseksi - viidennestä äänestäjistä ei voi sulkea ulos Tänään klo 14:16 Juha KeskinenPuolueissa kehitellään yhteistyökuvioita tulevia hallituksia silmällä pitäen, kirjoittaa Iltalehden Juha Keskinen. Perussuomalaiset on parkkeerannut itsensä ykköseksi puolueiden kannatusmittauksissa. Muiden puolueiden puheenjohtajat joutuvat katsomaan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon suuntaan uusin silmin. Voisiko perussuomalaisten kanssa sittenkin tehdä yhteistyötä, jopa hallitusyhteistyötä? Politiikka on laji, jossa juuri mikään ei toimi aivan toivotusti, mutta kaikki on silti mahdollista. Jussi Halla-ahon noustua perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja eduskuntaryhmän hajottua, keskusta ja kokoomus eivät kelpuuttaneet Halla-ahon perussuomalaisia hallitusyhteistyöhön, vaan hallituksessa jatkoivat puolueessaan tappiolle jääneet ministerit Timo Soinin johdolla. Perussuomalaisten lukemat kannatusmittauksissa osoittaa, että heillä on paljon äänestäjiä tukenaan. Jos tuo kannatus realisoituu eduskuntavaaleissa, on muiden puolueiden otettava tilanne vastaan asiallisesti. Viidennestä äänestäjistä ei voi sulkea politiikan ulkopuolelle. Perussuomalaisten äänestäjät ovat tavallisia suomalaisia, osa heistä keskustan, demareiden ja kokoomuksen aiempia kannattajia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho saattaa olla pääministeriehdokas seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho saattaa olla pääministeriehdokas seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho saattaa olla pääministeriehdokas seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. PASI LIESIMAA / IL *** Poliittisen kentän kehitys näyttää meillä kulkevan samaan suuntaan kuin Ruotsissa. Ruotsissa viime vaalien jälkeen syntyi demarien ja vihreiden hallitus, jota tukevat vasemmistopuolue ja aiemmin porvariallianssissa mukana ollut keskustapuolue. Ruotsin poliittisen kentän ja blokkijaon oli sekoittanut populistipuolue ruotsidemokraatit nousemalla suurten puolueiden joukkoon. Mikään muista puolueista ei suostunut yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Ruotsidemokraatit ovat maltillistuneet ja Ruotsin maltillinen kokoomus on muuttanut suhtautumistaan yhteistyöhön heidän kanssaan. Kuntatasolla yhteistyötä jo tehdäänkin. Nyt myös Ruotsin liberaalipuolue Folkpartiet on muuttanut linjaansa niin, että yhteistyö ruotsidemokraattien kanssa on mahdollista. Länsinaapurissa kootaan puolentoista vuoden päästä pidettäviin valtiopäivävaaleihin eräänlaista uutta porvariallianssia. *** Mitä tekevät Suomessa muut isot puolueet, jos perussuomalaiset on edelleen suurin puolue ensi eduskuntavaaleissa ja Jussi Halla-ahosta on tulossa pääministeri? Kokoomuksessa kanta näyttää lieventyneen vuoden 2017 näkemyksistä. Tietyin reunaehdoin kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyöstä voisi tulla totta. Talouspolitiikassa puolueet näyttäisivät löytävän toisensa helposti. Keskusta on kuntavaalien alla yrittänyt murjoa perussuomalaisia kaikin keinoin. Tämä selittyy kuitenkin sillä, että perussuomalaiset on maakunnissa viemässä kahmalokaupalla keskustan kannatusta. Keskustalle on luvassa kaikkien aikojen rökäletappio kuntavaaleissa ja perussuomalaiset on nyt puolueen päävastustaja. Kuntavaalien jälkeen tilanne muuttuu ja eduskuntavaaleissa keskustan basaari on taas auki kaikkiin suuntiin. Yhteistä pohjaa löytyy perussuomalaisten kanssa runsaasti. *** Kokoomuksen puheenjohtaja voi päästä valitsemaan: sinipunayhteistyö vai porvariyhteistyö yhdessä perussuomalaisten kanssa.Kokoomuksen puheenjohtaja voi päästä valitsemaan: sinipunayhteistyö vai porvariyhteistyö yhdessä perussuomalaisten kanssa. Kokoomuksen puheenjohtaja voi päästä valitsemaan: sinipunayhteistyö vai porvariyhteistyö yhdessä perussuomalaisten kanssa. ELLE NURMI / IL SDP:n tilanne on kaikkein vaikein perussuomalaisten kanssa tehtävän yhteistyön suhteen. Demareiden olisi varsin vaikea kääntää takkiaan suhteessa Jussi Halla-ahon perussuomalaisiin. Siksi SDP:ssä valmistellaankin nyt muita vaihtoehtoja. SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin on käsitellyt kovin sanoin kokoomusta ja sen puheenjohtajaa Petteri Orpoa. Nyt kuitenkin SDP:n ja kokoomuksen välinen sinipunayhteistyö näyttää demareiden kannalta vahvimmalta keinolta, jolla yhteistyö perussuomalaisten kanssa tai oppositioon joutuminen voitaisiin jatkossa välttää. Ainoa huono puoli tässä demareiden suunnitelmassa on se, että kokoomus pääsee kuninkaantekijäksi. Kokoomus voisi valita porvariyhteistyön tai sinipunan. Viime kädessä vaalitulos tietysti ratkaisee. Näin nopeasti politiikassa tilanteet kääntyvät. *** Perussuomalaisten vuoden 2017 dramaattisen puoluekokouksen ajoista on kulunut pian neljä vuotta ja Halla-ahon johtamalle populistipuolueelle on käynyt aivan samoin kuin kävi aikoinaan Timo Soinin johtamille perussuomalaisille. Valta ja vastuu opettavat ja tasoittavat populistinkin särmää. "Kyllä reki varsan kolaa", sanoi Timo Soini aikoinaan. Perussuomalaiset on puolueena varmaankin säilyttänyt kannattajiensa tärkeänä pitämät peruslinjaukset. Näin voisi ainakin päätellä puolueen korkean kannatuksen perusteella. Erilaiset ääriajattelijat näyttävät jättävän puolueen yksi toisensa jälkeen. Vaikka perussuomalaisissa ja puolueen liepeillä on nähty värikästä ja häiritsevääkin toimintaa, on puolueen nykymeno selvästikin rauhoittunut. Perussuomalaisten politiikan syömähampaan eli kriittisen maahanmuuttopolitiikan osalta puolueen rauhoittuminen on varmastikin vain eduksi. Maahanmuuttopolitiikan faktapohjainen kritisoiminen ja vaihtoehtojen esittäminen täytyy olla sallittua ja jopa toivottavaa. Muut puolueet voivat sitten esittää omat perustellut kantansa. Rasistiset ja muut epäasialliset sisällöt ja sävyt on kuitenkin karsittava pois maahanmuuttokeskustelusta. Muilta politiikan lohkoilta perussuomalaiset on kuin vaihtuva voileipäpöytä. Eri asioissa tarjotaan kullekin sitä, minkä uskotaan maistuvan. Duunareille perussuomalaiset tarjoavat vanhakantaista SAK:laisen ay-liikkeen sanomaa. Yrittäjiä taas mielistellään Suomen Yrittäjien tavoitelistoilla. JUHA KESKINEN juha.keskinen@iltalehti.fi

Viikko pääsiäisestä

1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Munkkivuoren kirkon alttari Liturginen väri: valkoinen Neljä alttarikynttilää Päivän tunnuskuva Ylösnousseen todistajia Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet) on päivän antifonin (1. Piet. 2:2) alkusanoista ja viittaa pääsiäisenä kastettuihin. Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää ”uutena ihmisenä” tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin. Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai, alkuaan pitempi muoto dominica in albis depositis (= pois riisuttujen valkoisten vaatteiden sunnuntai). Kannettuaan koko ”valkoisen viikon” kasteessa saamaansa valkoista vaatetta kastetut pukeutuivat nyt jälleen tavalliseen arkiasuun. Heidän tehtävänsä oli tästä lähtien todistaa jokapäiväisessä elämässään ylösnousseesta Vapahtajasta ja hänessä täyttyneestä Jumalan lupauksesta. Tämä lupaus pysyy lujana silloinkin, kun ihminen heikkoudessaan epäilee sitä. Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala, me kiitämme sinua, että olemme saaneet viettää pääsiäistä ja tulla osallisiksi ylösnousemuksen lahjasta. Säilytä tämä ilosanoma sydämissämme. Lahjoita meille voimasi, että kuolisimme joka päivä pois synnistä ja saisimme nousta uuteen elämään. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä herätit Poikasi kuolleista ja annoit monen todistajan julistaa hänen ylösnousemistaan. Auta meitä ottamaan uskossa vastaan heidän todistuksensa. Avaa silmämme näkemään, kuinka Vapahtaja vieläkin tulee luoksemme sanassa ja sakramenteissa ja julistaa rauhansa. Karkota epäilyksemme ja vahvista uskomme, niin että tunnustamme hänet Herraksemme ja Jumalaksemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Ihmisten iskemistä haavoista, kärsimyksesi lähtemättömistä merkeistä Tuomas ja muut oppilaasi tunnistivat sinut, Ylösnoussut. Auta meitäkin yhä uudestaan tunnistamaan sinut, sinä vammainen, haavoille lyöty,hylätty ja tosi. Sinä lähetät meidät sanomaan puolestasi lyöjille ja lyödyille: ”Saat anteeksi.” Hämmästyneinä ylistämme, ja kumarramme sinua, Herramme ja Jumalamme.

Miten maatamme hallitaan

Lentäväksi lauseeksi ovat muodostuneet Oxenstiernan sanat: “Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan. Ja jo niin varhain, että Axel Oxenstierna (1583-1654) oli valtioneuvos Kustaa II Aadolfin aikana. Eikä asiantila ole tainnut niistä päivistä paljoakaan muuttua!😉Miten maatamme hallitaan Luottamus valvojaan kyettävä palauttamaan Pääkirjoitus 09.04.2021 Maaseudun Tulevaisuus Kohu Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ympärillä on jatkunut julkisuudessa viikkoja. Epäilyt yhteisten varojen väärinkäytöksistä kohdistuvat erityisesti VTV:n pääjohtajaan Tytti Yli-Viikariin. Eduskunnan puhemiehistö esitti pari viikkoa sitten Yli-Viikarin pidättämistä virasta esitutkinnan ajaksi. Eilen eduskunnan kansliatoimikunta päätti yksimielisesti pidättää Yli-Viikarin virastaan poliisin esitutkinnan ajaksi. Muuta mahdollisuutta ei ollut, vaikka Yli-Viikari on sitä mieltä, etteivät epäilyt heikennä hänen edellytyksiään toimia virassa. Mahdollisesta erottamisesta päättää eduskunnan täysistunto. Vaikka epäilyt nousivat esiin Yli-Viikarin viraston varoilla tehdyistä kauneudenhoidoista ja virkamatkoista kertyneiden lentopisteiden käytöstä, ongelmat näyttävät koskevan laajasti koko viraston tarkastustoimintaa ja toimintakulttuuria. Viraston henkilösuhteet ovat pahasti tulehtuneet. Yli-Viikarin tekemisiä selvittävät tällä hetkellä Keskusrikospoliisi (KRP), eduskunnan tarkastusvaliokunta ja eduskunnan tilintarkastajat. KRP tutkii mahdollista virkarikosta, tarkastusvaliokunta on selvittänyt helmikuusta lähtien muun muassa VTV:n sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa sekä hyvän hallinnon periaatteita koskevien säännösten noudattamisesta taloudenhoidossa. Erityistilintarkastuksessa selvitellään VTV:n ylimmän johdon edustus-, matka ja hankintakuluja vuodesta 2020 lähtien. Kyseessä ovat vasta selvitykset, mutta esiin nousseiden tietojen valossa on pakko kysyä, tekeekö VTV sitä työtä, mitä sen pitäisi tehdä. Laissa eduskunnan yhteydessä toimivan riippumattoman Valtiontalouden tarkastusviraston tehtäväksi määritellään tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista. Tarkastuksilla varmistetaan, että valtion varoja käytetään eduskunnan tahdon mukaisesti, lakeja noudattaen ja järkevästi. Luottamus tarkastustoiminnan oikeellisuuteen ja lainmukaisuuteen on koko viraston kannalta tärkein asia. Jo pelkkä epäilys, ettei näin ole, vie työltä pohjan. Ilta-Sanomien toimittajan Olli Wariksen tekemän selvityksen mukaan viraston tarkastus- ja valvontatoiminta on surkastunut. Varsinaiseen tarkastus- ja valvontatoimintaan käytettiin vähemmän henkilötyövuosia kuin koulutukseen ja viestintään. VTV:n luottamusmiehen Pasi Tervasmäen mukaan Yli-Viikarin kaudella resursseja ovat vieneet kansainväliset tehtävät, ympäristöasiat, kestävä kehitys sekä työryhmätyöskentely. (IS 2.4.). Prosessin aikana esiin nousseet asiat ovat todella vakavia ja vaarantavat koko tarkastustoiminnan luotettavuuden. Kysymys ei ole pelkästään Yli-Viikarin tekemisistä, vaan VTV:n lisäksi koko valtionhallinnon luotettavuudesta. Jos ylimmän valvojan toimin kohdistuu epäilyjä väärinkäytöksistä, herää epäilys, kuinka muualla toimitaan. Millainen hallintokulttuuri valtionhallinnossa on? Luottamus yhteisten rahojen käyttöön perustuu suurelta osin siihen, että on olemassa riippumaton elin, joka valvoo rahojen käyttöä. VTV:n asema valtionhallinnossa onkin erityisen poikkeuksellinen ja vahva, koska sillä ei ole suoranaista esimiestä tai -organisaatiota. Vaikka VTV toimii eduskunnan yhteydessä, kuinka eduskunta voi valvoa riippumatonta valvojaansa? Onko hyvää hallintoa, että alainen tarkastaa ja hyväksyy esimiehensä laskut? Näistä syistä VTV:n toiminnan pitää olla laillisesti ja moraalisesti erityisen kestävää. Suurta valtaa seuraa myös suuri vastuu. Yli-Viikarin olisi ollut järkevää pyytää vapautusta virastaan esitutkinnan ajaksi, vaikka ei mielestään ole tehnyt mitään väärää. Luottamuksen palauttaminen edellyttää, että asia selvitetään nyt perin pohjin. Tärkeää on myös tarkentaa, kuka tai mikä valvoo riippumatonta valvojaa. VTV:n toiminnan pitää olla laillisesti ja moraalisesti erityisen kestävää.

Saadaanko selvyyttä

PS:n kansanedustajat Jari Koskela ja Vilhelm JUnnila ovat jätääneet kirjallisen kysymyksen VTV toimista. Tässä Valtiotarkastusvirastossa on todella paljon perkaamisen tarvetta vielä pääjohtajan mahdollisen erottamisen jälkeenkin! Mikä muuten on pätevöittänyt hänen näin korkeaan virkaan, ei ainakaan ranskan kielen taito eikä taidealan korkeakoulututkinto, sekin Ranskanmaalla? Ja voitaisko sitäkin tutkimia, miksi edellinen pääjohtaja nykyinen oikeuskansleri Pöysti nosti tätä seuraajaansa Yli-Viikaria viraston sisällä aina korkeampiin tehtäviin.Valtiotarkastusvirastossa paljon perkaamisen tarvetta vielä pääjohtajan mahdollisen erottamisen jälkeenkin! Mikä muuten on pätevöittänyt hänen näin korkeaan virkaan, ei ainakaan ranskan kielen taito eikä taidealan korkeakoulututkinto, sekin Ranskanmaalla? Ja voitaisko sitäkin tutkimia, miksi edellinen pääjohtaja nykyinen oikeuskansleri Pöysti nosti tätä seuraajaansa Yli-Viikaria viraston sisällä aina korkeampiin tehtäviin. Perussuomalaisten kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Vilhelm Junnila ja Jari Koskela tivaavat hallitukselta toimia, jotta Valtiontalouden tarkastusvirasto keskittyy jatkossa laissa määrättyyn perustehtäväänsä eli valtion taloudenhoidon laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden tarkastamiseen. Torstaina eduskunnan kansliatoimikunta pidätti Valtiontalouden tarkastusviraston ylijohtaja Tytti Yli-Viikarin virantoimituksesta keskusrikospoliisin esitutkinnan ajaksi. – Viraston vuosikertomuksen luvut osoittavat, että Yli-Viikarin aikana on järjestelmällisesti vähennetty viraston perustehtävää eli valtiontalouden tarkastamista. Tarkastustoimintaan ei käytetä enää kolmasosaakaan kaikesta virastossa tehdystä työajasta, toteavat kansanedustajat Vilhelm Junnila ja Jari Koskela perjantaina tehdyssä kirjallisessa kysymyksessä. Tällaista ei voi missään nimessä hyväksyä Virastossa työskentelevien ja aiemmin työskennelleiden virkamiesten mukaan tarkastustoimintaa on muokattu tarkastuskohteiden johdolle mieluisammaksi. Tarkastusaiheita on valittu miellyttämään tarkastuskohteita ja tarkastusraportteja kirjoitettu esimiesvoimin uusiksi, jotta ne eivät herättäisi poliitikkojen tai tarkastuskohteen virkamiesjohdon ärtymystä. – Tällainen ei missään nimessä ole hyväksyttävää ja tarkastusvirasto tulee palauttaa hoitamaan perustehtäväänsä, kansanedustajat vaativa