Kristityn vapaus

SUNNUNTAI 9.10.2022› 1. vuosikerta 18. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Kristityn vapaus Usko Kristukseen vapauttaa ihmisen perustamasta elämäänsä omien tekojen, perinnäissääntöjen ja toisten ihmisten mielipiteiden varaan. Kristus päästää seuraajansa vapauteen ihmisten asettamista rajoituksista mutta sitoo heidät totuuteen ja rakkauteen. Kristuksen rakkaus näyttää suunnan kristityn elämälle, teoille ja valinnoille. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumala, Isämme, sinä olet vapauttanut meidät lain orjuudesta. Auta pysymään tässä vapaudessa. Varjele meitä sitomasta itseämme tapoihin ja tottumuksiin, jotka estävät rakastamasta sinua ja lähimmäisiämme. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Laupias Jumala, Poikasi Jeesus Kristus viitoitti tien elämään, jota ohjaa rakkaus. Opeta meille hänen esimerkkinsä avulla kuuliaisuutta sanallesi. Vapauta meidät toimimaan rakkauden mielellä ja torjumaan kaikki, mikä sitoo meidät tahtosi vastaisiin asenteisiin ja elämäntapaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herramme ja Jumalamme. Kiitos vapaudesta, johon olet kutsunut meidät, kiitos totuudesta, joka yksin tekee vapaaksi. Tee meidät lujiksi, ettemme antautuisi pahalle silloinkaan, kun se lupaa meille helppoa elämää tai naamioituu yleiseen mielipiteeseen ja yhteiseen etuun. Anna totuutesi ja rakkautesi ohjata sanojamme ja tekojamme. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.

102,5 vuotias viimeiseen iltahuutoon

Kankaanpään vanhin sotiemme veteraani saatettiin tänään haudan lepoon odottamaan ylösnousemuksen aamua arvolleen sopivasti juhlallisin menoin. Siunauskappelissa oli Suomen ja rintamaveteraanien liput, veteraaniseppele laskettiin ja laskun jälkeen veteraanikuoro lauloi Mun kanteleeni kauniimmin taivaassa kerran soi. Alkusoittona Vanha virsi Taalainmaalta ja arkkua lähdettäessä viemään Oi kallis Suomenmaa. Saattajiakin on lukuisasti. Harras ja vaikuttava tilaisuus. Veteraanejamme ei enää paljoa ole jäljellä, Kankaanpäässäkin vain puolisen tusinaa.

Kolmas lakkautettu kivikoulu

Kolmas päivä lehtijakelureitillä ja kolmas lakkautettu kivikoulu Kiviniemen koulu Sävintien varrella näyttää perin hyväkuntoiselta!

Srk-vaalilistamme ehdokkaat

Kaiken kansan kirkko -valitsijayhdistyksen ehdokkaat (28 ehdokasta) Kankaanpään seurakuntavaaleissa 20.11. 40. Ahokangas Petri, Kankaanpää 41. Elomaa Irmeli, Kankaanpää 42. Halme Irma, Kankaanpää 43. Holkko Merja, Karvia 44. Joutsenlahti Anssi, Kankaanpää 45. Kangas Elina, Kankaanpää 46. Kangas Emmi, Jämijärvi 47. Kortteus Rami, Kankaanpää 48. Kuusisto Paula, Kankaanpää 49. Lahdensivu Katri, Kankaanpää 50. Lanne Pauli, Kankaanpää 51. Lentovaara Joni, Karvia 52. Malmivaara Pirjo, Honkajoki 53. Myllykoski Raimo, Kankaanpää 54. Mäkelä Kaidi, Honkajoki 55. Männistö Mika, Kankaanpää 56. Nevala Eija, Karvia 57. Rajala Juhani, Jämijärvi 58. Rinne Juha, Karvia 59. Saari Erja, Kankaanpää 60. Saimala Kari, Kankaanpää 61. Sampakoski Tiina, Kankaanpää 62. Syväoja Hannu, Honkajoki 63. Vakkuri Ilkka, Kankaanpää 64. Viitasalo Mirja, Kankaanpää 65. Vuorenmaa Esa, Jämijärvi 66. Ylikoski Kauko, Siikainen 67. Ylikoski Petri, Kankaanpää SEURAKUNTAVAALIT JÄRJESTETÄÄN 20.11.2022

Parin päivän kuvat

Lehtienjakolenkillä otin kuvat Luomajärven vanhasta koulusta ja kylän risteyksen korkeasta kalliosta. Mukaan väkisikin tulivat myös eiliset kotipihan ruskakuvat!

Ruska-aika parhaimmillaan

Pieni videokuvaus Fb-sivullani

Ei pakkoruotsia

UUTISET PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus: Perussuomalaiset hakee ”pakkoruotsista” uutta ”jytkyä” Kreeta KarvalaPerussuomalaiset julkisti maanantaina provosoivan suomalaisuusohjelman, jonka mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu pitäisi lopettaa, kirjoittaa Kreeta Karvala. . Puheenjohtaja Riikka Purra luotsaa perussuomalaisia kohti ensi kevään eduskuntavaaleja. JENNI GÄSTGIVAR Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Perussuomalaisten mukaan ruotsin kielestä pitäisi tehdä valinnainen kieli peruskouluissa ja luopua sitä koskevista vaatimuksista toisella asteella sekä korkeakouluissa. Perustuslain mukaan suomen ja ruotsin kielillä on yhdenvertainen asema Suomen kansalliskielinä, mutta persujen mukaan nykykäytännöt edustavat lain ylitulkintaa. Perussuomalaiset syyttää myös pakollisia ruotsin kielen opintoja suomenkielisten minäkuvan ja kielellisen samaistumisen häiritsemisestä. Väitteet ovat outoja. Kielten osaaminen ei vaikuta ihmisen kansallisuusidentiteettiin, vaan lisää muiden kulttuurien ymmärrystä ja parantaa uramahdollisuuksia. Kuten odotettua, perussuomalaisten ulostulo käynnisti saman tien provosoituneen keskustelun ruotsin kielen asemasta ja merkityksestä. Se oli varmasti puolueen tarkoituskin. Perussuomalaiset on kaivanut tunteita herättävän teeman naftaliinista, sillä puolue ehkä toivoo vuoden 2011 ”tilipäivän eli jytkyn” toistuvan ensi kevään eduskuntavaaleissa, sillä vuonna 2011 ”pakkoruotsin” vastustaminen oli yksi puolueen keskeisistä vaaliteemoista ja myös leikkauskohde. Sen sijaan esimerkiksi puolueen vuonna 2020 julkaisemassa media- ja kulttuuripoliittisessa ohjelmassa ei mainittu sanallakaan ”pakkoruotsin” kiroja, vaan oltiin huolissaan siitä, että ”englannin ylivalta ja maahanmuutto haastavat suomen kieltä monella rintamalla”. Asiasta kirjoitti HS 16.11.2021. Nyt perussuomalaisten tuoreessa ohjelmassa kuitenkin linjataan, että englannin osaaminen on osa yleissivistystä. Tosin puolue on silti yhä huolissaan englannin kielen yleistyvästä käytöstä Suomessa. Perussuomalaiset on osin oikeassa puolustaessaan suomen kielen asemaa etenkin englannin kielen puristuksessa. Suomessa on syytä olla huolissaan etenkin siitä, että monissa kaupungeissa on jo kouluja, joissa ei puhuta suomea, vaan lapset ja nuoret käyttävät keskinäisessä kommunikaatiossaan huonoa ”YouTube”-englantia. Maahanmuuttajalasten kategorisesta ruotsin kielen opetuksesta seuraa nykyisin se, että kun he siirtyvät yksivuotisesta valmistavasta opetuksesta peruskouluun, heidät pistetään ruotsin kielen tunneille, vaikka he eivät osaa edes suomea kunnolla. Siksi etenkin maahanmuuttajalapsille kannattaisi ruotsin kielen opetuksen sijaan lisätä suomi toisena kielenä tunteja. Toinen kielitaitoon liittyvä ongelma on se, että viime vuosina suomalaisten vieraiden kielten, kuten ranskan, saksan ja espanjan osaaminen on kaventunut englannin kielen puristuksessa. Suomi on viennistä elävä maa, jossa kaupankäynti ja poliittisten suhteiden ylläpito edellyttävät vahvaa kieli- ja kulttuuriosaamista. Suomi ja ruotsi ovat maamme virallisia kansalliskieliä ja niiden osaaminen kuuluu yleissivistykseen. Ruotsin kielen osaamisesta on suuri apu yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Me olemme monessa asiassa samassa veneessä niin kaupankäynnin, energian kuin turvallisuusratkaisujenkin osalta. Yhteistyön merkitys korostuu etenkin nyt, kun Venäjä toimii vihamielisesti ja pohjolan puolustusta rakennetaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa