Päivän postaus

Aamusta tarkastuslautakunnan maastokokouksessa tutustumassa uuteen Hämeenkankaan vedenottamoon ja vanhempaan Viidentien vedenottamoon Sitten klo 11 messuun Seutukunnallisen kirkkopäivän merkeissä Kankaanpään kirkkoon. Jatko Niinisalon varuskunnassa ruokailulla, tykkivaljakon sisäänajolla ja pääjuhlalla, viisi puheenvuoroa, Korsutöpinä ja Kankaanpään veteraanikuoro musisoivat.

Simo Grönroos tohtoriksi

Suomen Uutiset Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, FM Simo Grönroos väittelee maanantaina 12.6.2023 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Kauko Kare – Suomettumisen kriitikko – Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon perustajan toiminta Kekkosen ajan toisinajattelijana”. Simo Grönroosin väitöskirja keskittyy tarkastelemaan sitä, miten valistuksen ajan filosofeja ja renessanssin humanisteja ihailleesta individualistisesta lehtimiehestä Kauko Kareesta tuli suomettumisen myötä äärioikeistolaisen fanaatikon maineen saanut Urho Kekkosen ajan toisinajattelija. Väitöskirja tarjoaa lisäksi uusia näkökulmia suomettumisen ajasta sekä erityisesti Kekkosta vastustaneiden toisinajattelijoiden toiminnasta. Suomettumisen ja Kekkosen vastustaja Toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Kauko Kare oli yksi suomettumisen ajan jyrkimmistä Urho Kekkosen vastustajista. Kare julkaisi vuonna 1967 menestyskirjan ”Tähän on tultu”, jossa kritisoitiin suorin sanoin Kekkosen presidenttikauden poliittisia ilmiöitä, kuten Neuvostoliiton kasvanutta vaikutusvaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ulkopolitiikan käyttämistä sisäpolitiikan aseena ja sananvapauden kaventumista itsesensuurin vallatessa alaa. Kare ryhtyi kirjan saavuttaman menestyksen turvin itsenäiseksi kustantajaksi ja toimi 1990-luvun alkuun asti perustamiensa Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon kautta sellaisten tietojen, näkökulmien ja mielipiteiden äänitorvena, jotka olisivat muuten jääneet julkaisematta suomettuneessa Suomessa. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, auditorio PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Vesa Vares, Turun yliopisto. Kustoksena on Juha Siltala. Väitöskirja julkaistaan sarjassa ”Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta”.

Kesä kukkeimmillaan

Todella kotipihalla on kesä kukkeimmillaan ja muutenkin jo oikeaa kesän tuntoa! Kuva fb-sivullani!

Katoavat ja katoamattomat aarteet

‹SUNNUNTAI 11.6.2023› 2. sunnuntai helluntaista Katoavat ja katoamattomat aarteet Tämän sunnuntain sisältönä ovat katoamattomat taivaalliset aarteet ja toisaalta katoavat ja petolliset maalliset rikkaudet. Rikkauksien tavoittelu johtaa itsekkyydestä kasvaviin tekoihin, Jumalan rakkaus johtaa hänen tahtonsa mukaiseen palvelevaan elämään. Siinä Kristus on esimerkkimme. Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi tehdäkseen meidät rikkaiksi. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Ohjaa meitä etsimään taivaallisia aarteita, jotka yksin tyydyttävät sielumme kaipauksen. Kun uskot hoidettavaksemme maallista hyvyyttä, älä salli meidän kiintyä siihen, vaan auta meitä käyttämään sitä lähimmäistemme hyväksi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä et vain osoita rakkautta, sinä olet rakkaus. Ole pitkämielinen meitä rakkaudettomia kohtaan. Lahjoita meille Henkesi, rakkauden Henki, joka uudistaa meidät ja sitoo meidät toinen toiseemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Armollinen Isä. Näemme rikkaiden yhä rikastuvan ja köyhien köyhtyvän, eivätkä nälkäisten katseet jätä meitä rauhaan. Herra, me huudamme sinua: Armahda maailman kaikkia ihmisiä. Anna meistä jokaiselle armahtava sydän, niin ettemme kieltäisi sisariamme ja veljiämme, vaan tunnustaisimme heidät ja tekisimme kaiken voitavamme heidän hyväkseen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

Pekka Ervasti Säätytalon neuvotteluista

Hallitusneuvottelut alkavat muistuttaa pohjoisten savotoiden ikiaikaista korttipeliä tuppea Tiimipeliä jossa sooloillaan, takapirut kuiskuttavat korvissa, kaikki on loogista mutta sekavaa, Pekka Ervasti vertailee hallitusneuvotteluita ja tuppea kolumnissaan. |Politiikka7.6.202322:00 Kolumni Pekka Ervasti Mikä siellä Säätytalolla maksaa? Äijät ja rouvat ovat sutineet hallitusohjelman ympärillä viikkotolkulla, eikä valmista näytä tulevan. Päinvastoin! Välillä tuntuu, että romahdetaan takaisin alkupisteeseen. ”Tämä ei ole mikään nopeuslaji”, taisi etanalauman johtaja Petteri Orpo (kok.) murjaista viikon alussa, kun neuvottelijat taas laahustivat Suomen kauneimpaa portaikkoa toisen kerroksen jaarittelupöytiin. Eipä tosiaan ole formulameininkiä. Kiitos tiedosta! Temponsa ja toimintamallinsa puolesta hallitusneuvottelut alkavat muistuttaa yhä enemmän pohjoisten savotoiden ikiaikaista korttipeliä tuppea. Metsurit takoivat repalaisia pahvilappuja kuhmuisella pöydällä petromaxin kiilussa joskus yökausia – eikä valmista tuntunut tulevan koskaan. Ilma oli sakeana kiroilua, luimistelua, bluffia, satunnaisia liittolaissuhteita ja monimutkaisia laskutoimituksia, joista ei ota selvää kirjanoppinut lentojätkäkään. Ja kaikkitietäviä takapiruja roikkui pöydän ympärillä kuin konsultteja ja mediaa Säätytalon naulakossa. Tarkoitus on kerätä mahdollisimman paljon pisteitä omalle porukalle. Kuulostaako tutulta? Etelän jonneille kerrottakoon, että tuppi on neljän hengen korttipeli, jonka säännöt eivät ole aivan yksinkertaiset ja lopputulos voi kääntyä päälaelleen yhdellä jaolla. Hävinneiden ylle lankeaa ikuinen häpeä, joka seuraa hamaan kolmanteen ja neljänteen sukupolveen. Tuppeenkin osallistuu neljä osapuolta aivan kuten nyt käytävissä hallitusneuvotteluissa. Kaksi pelaa samassa tiimissä, mutta sooloillakin saa. Tämäkin tangeeraa ainakin jälkimmäisen ominaisuuden puolesta Säätytalon strategiapeliin. Tarkoitus on kerätä mahdollisimman paljon pisteitä omalle porukalle. Kuulostaako tutulta? Kun 42 pistettä on kasassa, joukkue on voittanut ja vastustaja tupessa, ahtaimmassa rakosessa, missä puukkoa pidetään. Ei ollut tuiki tavatonta, että hävinnyt osapuoli häipyi kämpältä häntä koipien välissä ja hiihti kotitorpalle vaikka yötä myöten. Paikallislehteen saattoi joku piruillessaan pistää ilmoituksen: Santeri on tupessa. Poliittinen kuolema on pientä sen häpeän rinnalla, mitä tuppeen joutuminen merkitsee. Olen pelannut tuppea pikkupojasta, mutta vieläkään en ihan satavarmasti osaa kertoa, miten pisteet lasketaan. Välillä pelataan ramia, jolloin eteensä pitää kerätä mahdollisimman paljon voitettuja korttikasoja ja välissä nuloa, jolloin niitä pitää välttää. Jos pelaaja ei pysty vastaamaan huutonsa, tiimin pisteet nollataan ja kaikki alkaa alusta. Loogista mutta sekavaa. Aivan kuten Säätytalolla. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Tien päällä kaikki mahdollista

Tänään 6 km tunninlenkkiläiset toivottavat lenkkimme aloittajalle Unskille pikaista paranemista vaikeasta kolarista. Onneakin oli matkassa!

YLE gallup PS 21 %

yle.fi Uutiset Areena Urheilu Hae Hae Kirjaudu Uutiset Tuoreimmat Eduskuntavaalit Venäjän hyökkäys Sää Kotimaa Ulkomaat Ylen kannatusmittaus: Säätytalon puolueet kasvattivat kannatustaan yhtä lukuun ottamatta Puolueiden kannatus jämähti eduskuntavaalien tasolle. Taloustutkimuksen Tuomo Turjan mukaan lukujen voi odottaa alkavan elämään, kun hallitusohjelma julkaistaan. Sekä Petteri Orpon kokoomuksen että Riikka Purran perussuomalaisten onnistui nostaa kannatustaan Ylen tuoreessa puolueiden kannatusmittauksessa. Lähes kaikki Säätytalolla Petteri Orpon (kok.) johdolla hallitusohjelmasta neuvottelevat puolueet onnistuivat nostamaan hieman kannatustaan Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa. Kokoomus säilyttää kärkipaikkansa 22,5 prosentilla, ja nosti kannatustaan edellisestä mittauksesta lähes prosenttiyksiköllä. Perussuomalaiset kuitenkin hengittää Orpon niskaan 21 prosentin kannatuksellaan. Puolueen lukema nousi viime mittauksesta 0,4 prosenttiyksikön verran. Myös RKP hilasi kannatustaan hieman ylöspäin. Kristillisdemokraatit sen sijaan on ainoa Säätytalon puolueista, jonka kannatus hieman taittui kuukauden takaisesta. Luvut voivat alkaa kohta elämään Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan kannatustilanne on kaikkiaan hyvin samanlainen kuin kahden kuukauden takaisissa huhtikuun eduskuntavaaleissa. Tämä on hänen mukaansa odotettavaa, sillä hallitusneuvottelut ovat edelleen kesken. Graafi näyttää viimeisimmän puoluekannatusmittauksen tulokset. Avaa kuvien katselu Puolueiden kannatus Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa sekä muutos edelliseen kannatusmittaukseen verrattuna. Kuva: Nanna Sarkka / Yle Lukujen voi Turjan mukaan odottaa alkavan elämään siinä vaiheessa, kun hallitusohjelman yksityiskohdista saadaan enemmän tietoa. – Seuraava hallitus joutuu tekemään kipeitäkin päätöksiä, jotka eivät tunnu monista ihmisryhmistä välttämättä hyvältä. Voi olla, että tässä alkaa tapahtua elämistä, kun tiedetään millainen hallitusohjelma tulee ja minkälainen vaikutus sillä on ihmisten arkeen ja elämään, Turja sanoo. Muutoksia puolueiden kannatuksessa voidaan sen jälkeen nähdä nopeastikin. Vuonna 2019 opposition suurimman puolueen perussuomalaisten kannatus jatkoi nousuaan eduskuntavaalien jälkeen ja ohitti pääministeripuolue SDP:n jo toukokuussa. SDP:n 17,7 prosentin kannatus eduskuntavaaleissa oli saman vuoden loppuun mennessä laskenut runsaaseen kolmeentoista prosenttiin ja Suomessa oli käynnissä hallituskriisi. SDP lähtee oppositioon paalupaikalta SDP puolustaa mittauksessa kolmatta sijaansa 19,6 prosentilla, vaikka menettikin hieman kannatustaan. Viime kauden pääminiseripuolueelle SDP:n lukemat ovat edelleen korkeita. Suositun puheenjohtajan Sanna Marinin avioeroa koskeva uutinen toukokuussa ei sekään näkynyt notkahduksena kannatuksessa. Eduskuntavaalien kolmanneksi suurin puolue näyttää nyt suuntaavan oppositioon paalupaikalta. – Seuraavasta hallituskaudesta tulee hallitukselle vaikea. Kun SDP:n kannatus on nyt tällä tasolla, niin se takaa vähintäänkin hyvät asetelmat pääoppositiopuolueen asemaan, Turja sanoo. Keskusta jämähti 10 prosenttiin Kannatusmittauksen neljänneksi suurimman puolueen keskustan kannatus tipahti viime mittauksesta noin puoli prosenttiyksikköä ja on nyt 9,7 prosenttia. Eduskuntavaaleista keskustan kannatus on sulanut jo peräti 1,6 prosenttiyksikön verran. Turjan mukaan ilmiö on tuttu aikaisemmista vaaleista. – Vaalien suurimman häviäjän kannatus ei ainakaan nouse, pikemminkin laskee mittauksissa heti vaalien jälkeen. Keskustalla näkyy tämä ilmiö aika selvästi. Puolue on jämähtänyt kymmeneen prosenttiin kannatukseltaan.