keskiviikko 14. helmikuuta 2024

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ! Omalta osalta päivä meni uusiksi, kun oli junalippu Parkanosta Helsinkiin klo 6.12 junalle ja iltamyöhään selvisi, ettei juna kuljekaan. Näin Helsingin matka jäi ja samalla osallistuminen Kunnallisen Kehittämissäätiön vuosittaiseen seminaariin Pikku-Finlandiantalossa ja Maanpuolustuskurssiyhdistyksen turvallisuuspolitiikan iltaan Yliopiston juhlasalissa. Hyvä näinkin, yön lumisateen jäljiltä ei olisi ollut helppoa ajaa asemalle ja aamun 20 cm lumenluonnissa kotipihalla riitti kyllä hommia! 😘😍🥰😊

tiistai 13. helmikuuta 2024

Jokisipilä presidenttivaalista

POLITIIKKA Historiallisen tiukka kisa päättyi Stubbin voittoon – poliittisen historian professori arvioi, mitä tulos kertoo Suomesta Kokoomuksen Alexander Stubb voitti valitsijayhdistyksen Pekka Haaviston (vihr) kansanvaalin historian tiukimmassa kisassa. Kansainvälisen Alexander Stubbin nouseminen Suomen presidentiksi kertoo Suomen kansainvälistymisestä, arvioi poliittisen historian professori Markku Jokisipilä. Heini Särkkä 12.2. 8:20 KOKOOMUKSEN Alexander Stubb vei voiton Pekka Haavistosta (vihr) historiallisen niukalla kaulalla. Vuoden 2000 presidentinvaaleissa Tarja Halonen (sd) voitti Esko Ahon (kesk) prosenttilukemissa yhtä pienellä erolla, mutta tuolloin ero äänissä oli näitä vaaleja 10 000–20 000 ääntä suurempi, kertoo poliittisen historian professori ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. – Tämä oli suoran kansanvaalin historian tiukin kisa, Jokisipilä sanoo. Asiantuntija arvioi, että Stubb vei voiton Suomen yleisen aatteellisen maiseman vuoksi. – Se näkyy siinäkin, että meillä on oikeistolaisin hallituspohja toisen maailmansodan jälkeen. Isoista puolueista tämä vuosituhat on ollut ennen kaikkea kokoomuksen vuosituhat, Jokisipilä huomauttaa. Kokoomus on jyrännyt vaalivoittoon vaaleista toiseen: puolue voitti nyt presidentinvaalit kolmatta kertaa peräkkäin. Kokoomus on myös viimeisissä eduskuntavaaleissa ollut lähes joka toinen kerta voittajana. Myös kuntatasolla kokoomus on noussut kaikkein suurimmaksi puolueeksi. – Vaikkei tämä puoluepoliittinen vaali olekaan, niin se on pohjasyy. Tämä kuvastaa yleistä aatteellista ilmapiiriä ja mielipidemaisemaa, missä me tällä hetkellä olemme, että valitaan kokoomuslainen presidentti. ” Tämä kuvastaa yleistä aatteellista ilmapiiriä ja mielipidemaisemaa, missä me tällä hetkellä olemme, että valitaan kokoomuslainen presidentti. JOKISIPILÄN mukaan presidentinvaaleissa oli vastakkain paitsi keskusta-oikeistolainen ja keskusta-vasemmistolainen ehdokas, molemmat ovat arvoliberaaleja poliitikkoja, joiden ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa ei radikaaleja eroja ole. – Aika lailla samanlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa olisi saatu, vaikka Haavistokin olisi valittu. Stubb on erilainen verrattuna häntä edeltäneisiin presidentteihin. Jokisipilän mukaan Suomi saa erittäin ulospäin­suuntautuneen, sosiaalisesti huippulahjakkaan, kielitaitoisen ja kansainvälisen presidentin. – Vaikka aikaisemmat presidenttimmekin ovat olleet esiintymistaitoisia, nyt saamme julkisissa esiintymistilanteissa kaikkein sujuvimmin ja vielä monilla eri kielillä esiintyvän presidentin. Se kuvastaa Suomen kansainvälistymistrendiä, että presidenttimme on nyt niin kansainvälinen, Jokisipilä arvioi. Lisäksi Stubb tulee vahvemmin transatlanttisten suhteiden koulukunnasta kuin kukaan aikaisempi presidentti. – Maan ulkopoliittinen tilanne on muuttunut Venäjän toiminnan ja Nato-jäsenyyden myötä. Hän on vahvimmin transatlanttisesti painottunut presidentti Suomen historiassa ehdottomasti. Alexander Stubbista tulee Suomen historian 13. tasavallan presidentti. Alexander Stubbista tulee Suomen historian 13. tasavallan presidentti. KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN Se tarkoittaa, että Stubbille Yhdysvallat on tärkeämpi suunta kuin kenellekään hänen edeltäjistään. Lopputulos oli looginen ”Nato-Suomessa”, niin kuin Stubb kampanjansa aikana Suomea nimitti. – Kokoomus on isoista puolueista ensimmäinen, joka teki puoluekokoustasolla jo 2006 puoluekokouspäätöksen, että Suomen tulisi hakea Naton jäsenyyttä. Nyt mielenkiintoisella tavalla kokoomuksella on värisuora: he keräävät ison tilin siitä, että he ovat olleet niin pitkään Nato-jäsenyyden kannalla. Poliittisen historian professori muistuttaa, että vuoden 2016 puoluekokouksessa Petteri Orpo voitti Alexander Stubbin. Samassa kisassa puolueen puheenjohtajuudesta kamppaili Elina Valtonen. Nyt yksi heistä on presidentti, toinen pääministeri ja kolmas ulkoministeri. – Ei ole mennyt mitenkään huonosti. Presidentinvaalien lopputulos vahvistaa kokonaisuudessaan Suomen transatlanttista ulottuvuutta, kun ulkopolitiikan keskeiset paikat ovat kaikki kokoomuksen hallussa, asiantuntija arvioi. Kokoomus on ollut myös isoista puolueista Eurooppa-myönteisin puolue, Jokisipilä sanoo. – Niin kuin he itse sanovat, että he ovat Suomen kansainvälisin puolue. Poliittisen historian professori ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. PRESIDENTINVAALIEN toisella kierroksella äänestysaktiivisuus laski nelisen prosenttiyksikköä ensimmäiseltä kierrokselta ja oli nyt 70,4 prosenttia. Luku oli pienempi kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Enemmän kuin joka neljäs jätti käyttämättä äänioikeuttaan. Jokisipilän mukaan tästä näkökulmasta ihmisten yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa ei ole juhlittavaa. Asiantuntijan arvion mukaan äänestysaktiivisuus putosi eniten niillä seuduilla, missä Jussi Halla-ahoa (ps) ja Olli Rehniä (kesk) äänestettiin eniten. – Siinä on yksi syy sille, miksi kilpailu meni näin tiukaksi. Haavisto voitti viimeiset gallup-lukemat selvästi. Se johtui siitä, että aika merkittävä osa porvarillisen puolen äänestäjistä jätti äänestämättä. Stubb ja Haavisto ovat molemmat kaupunkilaisia ja arvoliberaaleja poliitikkoja, jotka ovat olleet pääosin kiinnostuneita kansainvälisistä tehtävistä. – Tällaisen ehdokkaan myyminen Kuhmossa, yhtään Kuhmoa tai Kainuuta väheksymättä, ei ole mikään helppo tehtävä. Tutkijan mukaan monelle arvokonservatiiville kumpikaan ehdokkaista ei tunnu omalta. Halla-ahon kannattajissa on paljon EU-kriittisiä ja Stubb on ollut yksi näkyvimpiä EU:n puolestapuhujia viimeiset parikymmentä vuotta. – Jos piirretään Porista Kuusamoon viiva, siellä kotiin jäämistä oli nyt toisella kierroksella tapahtunut paljon enemmän kuin ensimmäisellä kierroksella

maanantai 12. helmikuuta 2024

Sotainvalidipiirin viimeinen kokous

Satakunnan Sotainvalidien viimeisen piirihallituksen kokouksen aluksi jaettiin vakikokouspaikkamme Suomalaisen Klubin edustajille piirin viiri ja kuvassa Helena Isoviita sai eläköidyttyään piirin lahjan jakajina puheenjohtaja Heikki Moilanen ja toiminnanjohtaja Marika Keskinen!

sunnuntai 11. helmikuuta 2024

Aleksander Stubb presidentiksi

Jep! Stubb presidentti 1337 ääntä vaille 100.000 ääntä parempi kuin kakkonen. Ei lopultakaan niin suuri ero, sen aiheutti myös yli 4% laskenut äänestysprosentti, sittenkin perussuomalaisia jäi kotiin ainakin 100.000. Toivotaan kaikkea parasta ja siunausta uudelle Tasavallan Presidentille!

lauantai 10. helmikuuta 2024

Timo Haapala ASIALINJALLA

Jussi Halla-aho veti persut jyrkkään nousuun – Sdp:n Antti Lindtmanilla on nyt monesta syystä kriisikokouksen paikka Yleisradion tuore puoluegallup on karua luettavaa Sdp:lle, kun jopa vasemmistovetoisen ay-liikkeen poliittisten lakkojen aikana oikeistohallituksen kannatus kasvaa, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala. Timo Haapala 9.2. 17:28 Kun tieto Ylen tuoreimmasta gallupista saavutti eduskunnan kahvilan perjantaina iltapäivällä, perussuomalaisten pöydästä kuului spontaani jihuu!-huuto. Ei ihme. Ylen gallupissa valtiovarainministeri Riikka Purran johtaman perussuomalaisten kannatus on tehnyt roiman 2,4 prosenttiyksikön harppauksen ja noussut 20 prosenttiin. Muutos ei mahdu virhemarginaaliin. ” Perussuomalaiset on suurin duunaripuolue. Sen kannatus nousee samaan aikaan, kun vasemmistovetoinen ay-liike järjestelee poliittisia lakko-operaatioitaan. Samaan aikaan pääministeri Petteri Orpon johtama kokoomus on säilyttänyt ykköspaikkansa (22, 4 %), vaikka sen kannatus alenikin 0,6 prosenttiyksikköä. Huomio kiinnittyykin Antti Lindtmanin johtamaan Sdp:hen. SDP:N KANNATUS on laskenut jo kolme kuukautta putkeen. Nyt se laski 0,6 prosenttiyksikköä. Sdp piti kakkospaikkansa nipin napin perussuomalaisten edellä 20,4 prosentillaan, vaikka oikeistohallituksen aikana pääoppositiopuolueen kannatuksen luulisi nousevan automaattisesti. Varsinkin kun vasemmistovetoinen ay-liike jatkaa kovia poliittisia lakkojaan hallitusta vastaan. ” Mielenkiintoinen kysymys on sekin, miksei Pekka Haaviston (vihr) presidenttikannatus näy vihreiden kannatuksessa käytännössä mitenkään. Vihreiden kannatus nousi puoli prosenttiyksikköä 8,2 prosenttiin. YLEN puoluekannatusmittaus on todella mielenkiintoinen, kun sen tuloksia peilaa kolmeen asiaan: 1. Viikonlopun presidentinvaaleihin. 2. Ay-liikkeen masinoimiin poliittisiin lakkoihin. 3. Hallituksen ja opposition talousriitelyyn. KUN KYSELYN ajankohtaa (3.1.–6.2.) katsoo, on päivänselvää, että perussuomalaisten kannatusta on nostanut Jussi Halla-ahon presidentinvaalikampanja. Halla-aho sai vaaleissa 19 prosentin kannatuksen. Kyselyssä ei vielä näy, vaikuttiko demarien masinoima eduskunnan protestihenkinen puhemiesvaaliäänestys puolueiden kannatukseen. Siinä episodissa Halla-aho sai vain 91 ääntä. Mielenkiintoinen kysymys on sekin, miksei Pekka Haaviston (vihr) presidenttikannatus näy vihreiden kannatuksessa käytännössä mitenkään. Vihreiden kannatus nousi puoli prosenttiyksikköä 8,2 prosenttiin. Haaviston kannatus ei näy vasemmistonkaan luvuissa. Toisaalta ei Olli Rehninkään 15,3 prosentin presidentinvaalikannatus juuri näy keskustan luvuissa (10, 8 %). AY-LIIKKEEN ensi viikolla jatkuvat poliittiset lakot ja ajankohtainen hallituksen ja opposition talousriitely ovat jatkuneet ja kiristyneet kuukausi-, viikko- ja päivätolkulla. Tulos? Vasemmiston kannatus ei siis ole noussut, vaan laskenut. Demarit ovat laskeneet, että ay-liikkeen poliittiset lakot toisivat hedelmät puolueen kannatukseen, mutta siitä ei näy mitään merkkiä. Miten käy jatkossa? Eduskunta aloitti poliittisen kevätkauden tällä viikolla. Luvassa on riitelyä hallituksen talouspolitiikasta ja taatusti välikysymyksiä. Hallituksen julkisen talouden tasapainotuslinja ja euromäärä on vielä arvailujen varassa. Tarkempia tietoja kuullaan huhtikuun kehysriihessä. Ay-liikkeen edessä hallitus ei aio taipua. Ensi viikolla tilanne pahenee entisestään, kun ay-liike panee Suomea kiinni oikein urakalla. Poliittisten lakkojen kohteena on liikenne, teollisuus, päiväkodit ja jopa ydinvoimalat. Lue lisää: Joukkoliikenne, päiväkodit, tehtaat, voimalat – katso, minne uusi lakkoaalto iskee PUOLUEKANNATUKSEN tuloksia katsomalla voi myös kysyä, kuinka sitoutuneita palkansaajat ovat Hakaniemen johdolla hallitusta vastaan masinoituihin poliittisiin lakkoihin. Perussuomalaiset on suurin duunaripuolue. Sen kannatus nousee samaan aikaan, kun vasemmistovetoinen ay-liike järjestelee poliittisia lakko-operaatioitaan. Ehkä kyse on ylipäätään siitä, että entiset poliittiset lainalaisuudet eivät toimi nyky-Suomessa. Monet asiat sekoittuvat keskenään. ” Kuten todettu, Lindtmanin johtaman Sdp:n kannatuksen pitäisi nousta vanhojen politiikan lainalaisuuksien mukaan näissä oloissa kuin raketti. SDP:SSÄ ON joka tapauksessa vakavan miettimisen paikka. Kuten todettu, Lindtmanin johtaman Sdp:n kannatuksen pitäisi nousta vanhojen politiikan lainalaisuuksien mukaan näissä oloissa kuin raketti. Mutta ei. Jo presidentinvaalien demariehdokkaan Jutta Urpilaisen (sd) tulos (4,3 %) oli sellainen takaisku, että osa Sdp:ssä vaati kriisikokousta. Kyseessä oli kolmas kerta peräkkäin, kun presidentinvaalit menivät Sdp:ltä totaalisesti penkin alle. Puhutteleeko Sdp:n viesti? Saako siitä selkoa? Eräs kokenut politiikan keskustataustainen tarkkailija tiivisti tilanteen gallupin perusteella näin: – Vaikka Sdp on keskustaa (10,8 %) kaksi kertaa suurempi, demareilla on vähintään kaksinkertaisesti myös samanalaisia perusongelmia sisällään ja edessään kuin kepullakin. LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA Timo Haapala

PS nousi 2,4%

Politiikka| Puolueet Perussuomalaisten kannatuksessa iso hyppäys ylöspäin Ylen mittauksessa Sdp:n kannatus laski kolmatta kuukautta peräkkäin ja oli 20,4 prosenttia. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. STT 9.2. 13:42 PERUSSUOMALAISTEN kannatus on ottanut ison loikan ylöspäin Ylen kannatusmittauksessa. Puolueen kannatus on nyt 20 prosenttia eli 2,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin kuukautta aiemmin. Sdp:n kannatus laski kolmatta kuukautta peräkkäin ja oli 20,4 prosenttia. Mittauksen kärjessä oli kokoomus. Sen kannatus oli laskenut hivenen ja oli 22,4 prosenttia. Taloustutkimus teki kyselyn tammi-helmikuun vaihteessa.

torstai 8. helmikuuta 2024

Valtiopäivien avajaisissa

Entinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti osallistui myös eilisiin valtiopäivien avajaisiin. Katso kuvaa fb-sivullani!