Kevät on toiveiden aikaa. Parast´aikaa saamme nauttia tästä kevään kauneudesta luonnon puhjetessa vehreyteensä. Monet varhaiskukat kukkivat ja tälläisenä sateisena päivänä ilma täyttyy kevään tuoksuista ja vihreys valtaa alaa silmissä. Eilen niihin Jorma Pakkasen syntymäpäiväseuroihin ja tänään siunaustilaisuuteen Porin metsähautausmaalla sain ajella pohjoista satamatietä ja ihailla sen merellisiä maisemia. Vaikka olisikin maamme köyhä, niin on se ainakin kaunis ja siitä saamme nauttia aivan ilmaiseksi.
Kevään toukotyöt näyttävät tulleen tehdyiksi. Laajat kylvetyt peltoalat ovat saaneet virvoittavaa sadetta, ja maamies saa olla toiveikkaana. Vuodesta toiseen jaksavat viljelijämme toivorikkaina kunnostaa peltonsa odottamaan syksyn sadonkorjuuta. Näin nyt EU:n aikanakin, vaikka monet laskelmat osoittavat työn kannattavuuden perin heikoksi. Saamme olla kiitollisia maanviljelijöillemme heidän jaksamisestaan puhtaiden kotimaisten elintarvikkeiden tuottamisessa. Omavaraisuus jo sinällään on tärkeä turvallisuustekijä esim. sotien ja onnettomuuksien varalta. Ja ennen kaikkea suuriarvoista on, että kotimainen ruokamme on terveellistä ja lähellä tuotettuna tuorretta.
Suvivirsi Jo joutui armas aika kuvaa erinomaisesti keväisiä tuntojamme. Myös ihmiselämän nuoruusaikaa verrataan kevääseen. Siionin virsien nuorisovirressä todetaan "Kuin kevään kaunis hetki, on päivä nuoruuden. On eessä elon retki ja aika toivehen." Jatko kuuluu "Vain Jeesus onnen lahjoittaa, siks kutsuu, kolkuttaa." Näin myös koko kevään lahjasta saamme olla kiitollisia Taivaaliselle Isällemme, joka säät ja ilmat säätää ja onneen meidät ohjaa, myös aikaan vaikeaan. Tämä säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen virsi Soi kunniaksi Luojan on syystä yksi virsikirjamme suosituimmista eikä syyttä.
Eläessämme kevätaikaa saamme siis nauttia jokaisesta hetkestä ja elää toivossa, voittaahan auringonvalokin jatkuvasti pimeyttä pidentäen päivääkin juhannukseen asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti