Kankaanpään nuorisoseuran kesäteatterin ensi-ilta oli ennätyslämpimän päivät ehtoona Veneskosken teatterialueella. Illalla ei kuitenkaan enää ollut liian kuumaa. Ja niinpä saimme nauttia kesäisestä teatteriannista parhaimmillaan. Oli huumoria ja hulluttelua ja jännittävä juoni, joka lopulta monen kommelluksen jälkeen käänsi asiat parhain päin eli loppu oli melkein kuin saduissa: Ja he saivat toinen toisensa ja elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.
Jo näytelmän nimi Ameriikan Perinnöt ja Mummon Miljoonat kertoo näytelmän juonen. Amatöörinäyttelijät onnistuivat ja heidät palkittiin suosionosoituksin ja runsailla kukilla jopa kaupunginkin puolesta. Yleisöä oli vain katsomo puolillaan, mutta silti laajalta alueelta. Monia tuttujakin näkyi ja nuorisoseuran konkareita kauempaakin. Parhaan osan veti jo lippuja tarkastamassa ollut tietokone-eksperttini Pekka Nikkola, joka jälleen oli hankkinut runsaasti ilmoittajia käsiohjelmaa. Hän toimi taksiauton kuljettajana avaten ja sulkien oven Pohjanmaan lakeuksilla suuren maatalon omistavalle Helka Kovakalliolle sanomatta sanaakaan.
Tänään kesäretkellä poikkesivat talossa kummityttömme Taina lastensa alle kouluikäisten Aaron ja Aavan sekä vanhempiensa jo eläkkeellä olevien Niemelän Hilkan ja Sepon kanssa. Hilkka on vaimoni Hellin sisko ja asuvat eläkkeelle siirryttyään Lapualla, jossa Hellin koti, veli ja täti myös edelleen ovat.
Onnellisen sadun loppu kesäteatterissa tuli mieleen, kun sain lukea Aarolle hänen innokkaasti kuunnellessaan hyvin pitkän mutta jännittävän Laura Sointeen sadun Hukkasaaren arvoitus, jonka koristeena on kolme vaikuttavaa kuvaa sadun mieleenpainuvista huippuhetkistä. Hölmäläisten satukirja oli Aarolle ja Aavalle tuttu, mutta luimme myös muutaman jutun hölmäläisten touhuista kuten valon kantamisesta säkissä pimeään taloon.
Näinkin voi kaunis kesäpäivä vierähtää, kun on vapaapäivä molemmilla eikä päivä hassumpi ollutkaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti