45 vuotta on kulunut ylioppilaaksi tulemisesta ja teologisten opintojen alloittamisesta, 50 vuotta puolestaan rippikoulun käymisestä. Kokoontumisia on tiedossa syyskaudeksi.
Vanhoja luokkakuvia katsellessa tuli mieleen, että voisi kansakoulunkin yhdessä alkaneiden kesken järjestää muistelus vähitellen nyt, kun useimmat rupeavat olemaan eläkkeellä ja pitäisi olla aikaa. Itselläni sitä ei nyt vielä ole monestakin syystä. Varmaan voisimme puuhaan ryhdyttyämme saadaan kokoon joltisenkin joukoon. Olisi varmasti paljon kerrottavaa itse kunkin elämänjuoksusta. Olisi myös mielenkiintoista, miten elämä on kulunut, samoista lähtökohdista kun olemme liikkeelle lähteneet.
Me vuonna 1964 ylioppilaiksi päässeet Kankaanpään Yhteislyseon oppilaat A ja B luokat olemme kokoontuneet useamman kerran, itsekin olen ollut mukana viimeisissä yhdessäoloissa, aikaisemmissa en käynyt. Muistan olleemme koolla ainakin Ikaalisissa ja Tampereella. Nyt on vuorossa kotipaikka Kankaanpää. Varsinkin Mynämäen nimismiehenä toiminut Virpin Erkki on ollut innokkaana kokoonkutsujana apunaan Termalan Liisa. Meidän B-luokkalaisten luokanvalvojakin on vielä elävien kirjoissa täällä Kpäässä. On joukossamme yksi professorikin Salokankaan Raimo, jonka Reino-veljen näen joka toripäivä, niin tänäänkin. Koolla on yleensä ollut yli 20 henkeä, joitakin on jo joukostamme poistunutkin.
Teologikurssimme vuosimallia 1964 kokoontumisissa olen myös ollut mukana viimeisimmillä kerroilla, aiemmilla en, kun en ollut vielä valmistunut opintojen päätökseen saattamisen aina vain viipyessä ja ajateltuani, etten ole kelvollinen joukkoon ennen valmistumistani. No, lienenkö yhtään sen parempi nytkään. Meidänkin joukossamme on monenlaista väkeä. Piispa Eero Huovinen, ortodoksikirkon metropoliitta Ambrosius, teologisen tiedekunnan käytännöllisen teologian professori Markku Heikkilä, Kankaanpäässäkin pappina toiminut Arto Raumala ja meitä körttikodin poikia useampiakin Muilun Ellu Eliaksesta alkaen, samaan körtiksen porukkaan kuuluun muuten myös Markku Heikkilä Kouvolan kirkkoherran poika. Meillä syksyn kokoontuminen on Maarianhaminassa, siellä Ahvenanmaalla Lemland-Lumparrlandin kirkkoherrana on toiminut yksi kurssilaisemme Sirkka-Liisa Enqvist, joka on kutsunut meidät saarivaltakuntaansa.
Rippikoulun kävin siihen aikaan aika uutena muotona olleessa leiririppikoulussa Lohjan Vivamossa. Muitorikkaasta leiristä on siis kulunut 50 vuotta. Monissa seurakunnissa järjestetään 50 vuotta sitten ripille päässeiden kokoontumisia, jotka ovat hyvin suosittuja.
Tuskin Vivamossa on tällaista tapaa, siellähän jo silloin kesän aikana pidettiin useita rippikoululeirejä ja jo yhdessä leirissä oli väkeä paljon, olimme jaetut useampaan ryhmään.
Mutta kyllä sielläkin tuttuja tuli ainakin oman kämpän pojat. Ja myöhemmin teologisessa tiedekunnassa oli paljon samassa paikassa rippikoulunsa käyneitä, ei tosin välttämättä samasta rippikoululeiristä.
Tälläiset paljon yhdessä kokeneiden ja yhteisiä muistoja keränneiden kokoontumiset ovat mielenkiintoisia ja avartavia. Innostavaa niissä on käydä näin varttuneemmalla iällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti