En se kumma, maailmaa ja Suomea on kehitetty iät ja ajat, eteenpäin on menty aimo askelin, rikkauksia ja hyvinvointia on kertynyt, mutta köyhyyttä ja syrjäytymistä ei ole saatu poistetuksi. Missähän mättää, vain onko sittenkään tosissaan edes yritetty.
Parast´aikaa istuu Kööpenhaminan ilmastokokous, kymmennetuhannet ovat osoittaneet mieltään, muutamat sadat jopa mellakoineet. Eu Suomi mukana lupaa satsauksia kehitysmaiden hyväksi, mutta uhraukset ilmaston lämpenemisen estämiseksi näyttävät riittämättömiltä.
Omaan maahamme lama on tuonut esiin yhä pitenevät leipäjonot. Apu-lehdessä on juttu Herttoniemen seurakunnan jo 17 vuoden ajan vapaaehtoistyövoiman avulla pyörittämästä köyhien auttamisesta kahdesti viikossa, kesällä jonossa oli 1 300 ihmistä, näin talvella 700-900.
Lama on kasvattanut joukkoa tuntuvasti. Samanlaista toimintaa on muuallakin, Porissa esim. Elämän leipä jakaa ruokapaketteja. Kankaanpään seurakunnan avustamana työttömät järjestävät viikottain ruokailun seurakuntakeskuksessa. Tarvitsijoista ei ole puutetta, ihmisillä sen sijaan sitä on ja räikeimpänä se näkyy juuri näin joulun alla. Miten tulee toimeen 400€ kuukausiavustuksella ja miten valmistaa joulua.
Samassa Apu-lehdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat valottavat maamme tulojen eriarvoistumista. Suomessa on 50 000 rikasta kotitaloutta, joista 1 000 tolkuttoman rikasta. Köyhyysriskin raja on 1 100€ kuukaudessa ja köyhiksi on luokiteltavissa 700 000 kansalaistamme. Pitkään valtion tehtävänä nähtiin tasa-arvon kasvattaminen. 1990-luvulla ruvettiinkin päinvastoin panostamaan vahvojen ja kilpailukykyisten yksilöiden tukemiseen. Uskottiin, että talouskasvun myötä jotain valuisi köyhemmillekin. Tutkijat toteavat, ettei vielä ole valunut. Liian helposti ajatellaan heikon aseman olevan ihmisen oman vian, mutta syitä on vaikka millä mitalla. Työttömyys on pahin.
Suomessa on miljoona ihmistä, joiden elämä ei ole varmalla pohjalla. Rakennemuutos on viime vuosina ollut rajua, niinpä esim. juuri Kankaanpäästä ovat kadonneet lähes kokonaan aikaisempien vahvojen työllistäjien eli Reiman vaatetustehtaan ja kenkätehtaiden työntekijät.
Ja kuitekin tutkijatkin toteavat: Perusvälineet tilanteen parantamiseksi tulevat työmarkkinoiden toimivuudesta, ja ne toimivat tällä hetkellä harvinaisen huonosti kuten kaikki tiedämme. Sosiaaliturvan tehtävä olisi taas nostaa ihmisiä köyhyysrajan yläpuolelle, mutta sitä se ei tee.
Edelleen samassa lehdessä puhemies Sauli Niinistö pohtii laman seuraamusten olevan vasta tulollaan. Hän sanoo, ettei ahneudellamme ole kattoa, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että itsekkäidenkin kannattaisi olla epäitsekkäitä. Esim. rikkaat eivät voi hengittää eri ilmaa kuin muut ja yhteiskuntakin pysyisi turvallisempana, kun kaikilla olisi ihmisarvoiset toimeentulomahdollisuudet.
Niinpä alkava vuosi on julistettu Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseksi teemavuodeksi. Maailman köyhyydelle emme niinkään voi tedä suuriakaan, mutta Euroopassa suuren EU:mme avulla pitäisi tavoitteen olla mahdollista saavuttaa, jos toimeen tartutaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti