lauantai 23. tammikuuta 2010

Kiina-ilmiö

Kiina rynnistää huipulle on Helsingin Sanomien Kiinan kirjeenvaihtajana toimineen Pekka Mykkäsen 550-sivuisen kirjan nimi. Tämänpäiväisessä Hesarissa puolestaan otsakoidaan Kiinan vaurauden kova hinta. Kumpikin lause pitää sisällään totuuden ja näyttävät mitalin molemmat puolet.

Länsimaissa tiedämme Kiinan taloudellisen mahdin nousun liiankin hyvin. Emme enää ole kilpailukykyisiä työvoimavaltaisilla aloilla Kiinan olemattoman kustannustason vuoksi, joka johtuu mitättömistä palkoista, sosiaalikustannusten puutteesta ja rajoittamattomasta työajasta ja myös lapsityövoiman käytöstä sekä luonnon säälimättömästä pilaamisesta. Sanalla sanoen Kiinassa ei ole mitään niitä elämää inhimillistäviä ja luontoa säästäviä säädöksiä, joista me länsimaissa pidämme kiinni ihmisyyttä ja inhimillisyyttä ylläpitävinä välttämättöminä asioina. Ja kuitenkaan Kiinan pelossa emme uskalla puuttua näihin Kiinan alkeellisimpiakin ihmisoikeuksia loukkaaviin käytäntöihin monista eri vapauden puuttumisista puhumattakaan.

Maaailmassa on todella monta ihmeellistä asiaa ja yksi suurimmista maailman hiljainen ja vastaansanomaton Kiinan hyväksyntä täysivaltaiseksi YK:n jäseneksi jopa turvallisuusneuvostoa myöten, vaikka Kiina ei noudatakaan YK:n peruskirjan ihmisoikeuksia eikä mitään ilmastositoumuksia.

Kuuluisa on maailman suurin patorakennus Jangtse-jokeen, joka muuttaa ennalta arvaamattomasti mahtavien luonnonvoimien käyttäytymistä. Ajattelen sen olevan vähän samanlaista ihmisen suuruudenhulluuden osoittamista, jollaisena pidän myös ydinvoimaloita, koska ihmisviisaus ei ole ratkaisut kumpienkaan arvoituksia. Ne ovat ikäänkuin raamatunhistorian Baabelin tornin rakentamista, jonka Jumalan täytyi estää, kun ihminen kuvitteli tulleensa Jumalaa suuremmaksi. Samasta syystä - kun Jumala jätettiin laskelmista - tuhoutui Neuvostoliitto. Miten käy Kiinan?

Päivän Hesari kertoo erään hinnan Kiinan valtiaiden viisaudesta. 1950-luvulta lähtien rajattiin perhesuunnittelu yksilapsisuuteen valtavan väestökasvun vuoksi. Onhan kiinalaisia nytkin 1300 miljoonaa, joista varsinkin maalla asuvat elävät suuressa köyhyydessä. Perhekoon pienuuden tähden on jouduttu ojasta allikkoon, enää ei ole lapsia, joiden huollettavaksi vanhemmat ovat jääneet sukupolvesta toiseen. Nyt yli satatuhatta vanhusta tekee vuosittain itsemurhan yksinäisiksi ja ei-toivotuiksi itsensä tuntevina. Ikääntyminen muutenkin on myös yksi Kiinan uusista ja lukemattomista ongelmista. Ei näytä ihmisjärki -ei edes kommunismi- pystyvän ratkaisemaan omasta viisaudestamme syntyviä uusia kasvavia vaikeuksia. Tarvittaisiinko sittenkin myös Jumalan ja hänen tahtonsa ja luonnonjärjestyksen naudattamisen huomioimista?

Onko Kiina-ilmiö siis tahtomattaankin todellisuudessa sittenkin sitä, miksi se kuvataan Suomalaisessa fraasisanakirjassa: Nimitys sille mahdollisuudelle, että ydinreaktorin sydän sulaa, raivaa tieltään kaikki esteet ja tunkeutuu syvälle maan sisään, "kohti Kiinaa", levittäen ympärilleen radioaktiivista saastetta.

Ei kommentteja: