maanantai 5. huhtikuuta 2010

Toisena pääsiäispäivänä

Pääsiäisen pyhät ovat sitten ohi. Tänään myöhäisiltana koko pyhien ajan vallinnut poutasää muuttui rajuksikin sateeksi. Lumet saavat kyytiä, kun muutenkin ennätyslumivallit ovat sulaneet silmissä.

Tänään, kun syksyn jälkeen en koko talvena ollut lenkillä, olin nyt neljäntenä päivänä peräkkäin juoksulenkillä, lenkki lenkiltä homma rupeaa käymään aina vähän helpommasti, vaikka aina kipeä kantapää tuntuukin siitä huolimatta, että nyt on päässyt sulaneille hiekkateille. Tänään eka kertaa Kuninkaanlähteellä Hämeenkankaan pohjoispuolella oli sulana harjun suuntainen alatie ja jopa harjun yli Jämin tiellekin pääsi sulanutta väylää. Jämin hiihtoladun vieressä sulaa vähän korkeammalla männikön suojassa aina ensimmäisenä kangaspolku, nyt sitä pitkin pääsi jo melkein kilometrin. Näin kantapään kannalta paras vaihtoehto pehmeä alusta tulee aina vain paremmin hyödynnettäväksi.

Mutta tärkeintä nytkin pääsiäisaikana ovat olleet jumalanpalvelukset, joita on riittänytkin. Noormarkussa olin kolmessa laitoksessa ehtoollistilaisuutta pitämässä: Mäntylinnan vanhainkodissa sekä Snällintuvan ja Hopeaharjun palvelukodeissa. Ehtoolliskirkot olivat Noormarkun kirkossa kiirastorstaina ja I pääsiäispäivänä, jolloin myös ehtoollista vietettiin Lassilan kirkossa. Pitkäperjantaina pidin sanajumalanpalveluksen Noormarkun kirkossa. Pyhien aikaan mahtui myös Olli Johanneksen kaste ja kolme syntymäpäiväkäyntiä.

Kaiken kruunasi sitten tämän toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus Kankaanpäässä. Jaska Löytty saarnasi ja minä toimin liturgina. Kirkkokahvit tarjosi vaimo seurakuntakeskuksessa ja päälle oli siioninvirsiveisuuhetki. Jaakon kanssa kävimme vielä veisailemassa Lohikon ja Koivurinteen vanhainkodeissa. Väkeäkin oli liikkeellä, kirkossa 156 ja kahvilla kolmasosa. Jaakko on kyllä ihmemies kuten olen kirjoittanut blogissa 24.1. Evankeliumin ihme on se, että juuri hän, tunnettu gospellaulaja ja lauluntekijä, on rakastunut siionin virsiin ja herännäisyyden alatien kristillisyyteen, vaikka varmasti monia muitakin vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla yllinkyllin. Ei voi muuta sanoa kuin että Herra johdattaa meitä salattuja teitänsä meidän parhaaksemme. Ja me saamme kiitollisina nauttia Jaakon monipuolisista lahjoista ja tietysti yleensäkin Herramme hyvyydestä meitä heikkoja lapsiaan kohtaan.

Ei kommentteja: