Savon Sanomissa oleva päätoimittaja Seppo Konosen kirjoitus:
Monen pohjoissavolaisen tie vie tänään Lapinlahden Alapitkälle, jossa juhlavin ja arvovaltaisin menoin paljastetaan heti aamulla kello 10 patsas edesmenneelle tullineuvos Veikko Vennamolle. Aloite patsaan pystyttämisestä tuli kolmisen vuotta sitten Karjalan Liitolta, sillä nimenomaan karjalaisuus oli yksi olennainen osa Vennamon moniulotteisessa ja värikkäässä persoonallisuudessa.
Tämä värikkyys yhtyneenä Vennamon kiistanalaiseen poliittiseen toimintaan tuotti hankaluuksia patsashankkeen käynnistämiselle.
Lopulta voittivat kuitenkin tosiasiat: vaikka Vennamo on jäänyt Suomen poliittiseen historiaan hankalana toisinajattelijana, niin virkamiehenä ja erityisesti sodanjälkeisen asutustoiminnan johtajana hän vaikutti ratkaisevasti kansakunnan historiaan.
Sen verran Vennamon ristiriitaisella persoonalla on ollut vaikutusta patsashankkeen loppuun asti, että virallisesti ei puhuta "Vennamon patsaasta" vaan "asutustoiminnan muistomerkistä". Olipa nimi mikä tahansa, niin perivennamolaiseen tapaan sopinee tässä yhteydessä lainata tullineuvoksen omia klassisia sanoja: Kyllä kansa tietää.
Vennamo oli vuoden 1913 karjalaista vuosikertaa, vuotta vanhempi kuin aikalaisensa toinen suuri karjalainen heimopäällikkö Johannes Virolainen.
Jaakkimalaisen pankinjohtajan poika luki itsensä lakitieteen lisensiaatiksi ja suomensi nimensä 1930-luvulla Fennanderista Vennamoksi. Jatkosodan vielä jatkuessa nuori maatalousministeriön virkamies alkoi aavistella, miten sota tulisi päättymään ja ryhtyi näin valmistelemaan vaivihkaa ja omin päinsä karjalaisen siirtoväen asuttamista muualle Suomeen.
Suunnitelmat olivat siis periaatteessa jo varsin pitkällä, kun Vennamo ryhtyi maatalousministeriön alaisen asutusasiain osaston ASO:n päällikkönä johtamaan karjalaisten ja omaa maata haluavien rintamamiesten juurruttamista uusiin oloihin vuonna 1944. Urakka oli valtava, kun karjalaisia evakkoja oli 400 000 ja 800 000 rintamilla palvelleista sotilaista iso osa oli maan tarpeessa.
Ei yksi mies sotaa tee, jos ei rauhaakaan. Evakkojen ja veteraanien muisteluksista on kuitenkin välittynyt kuva, että ASO:n johdossa Vennamo oli mies paikallaan.
Ensinnäkin Vennamo oli erittäin tarmokas ja työkykyinen. Vaikka asutettavia oli satojatuhansia ja työkenttänä koko valtakunta, niin ASO:n johtaja tuntui olevan tietoinen kaikesta ja kaikesta.
Kun yksittäiset ihmiset kääntyivät huolissaan hänen puoleensa, niin vastaus tuli heti paluupostissa. Maakunnissa olevien virkamiestensä valituksiin antamista ratkaisuista Vennamo halusi aina kopion itselleen ja kykeni näin tarkistamaan, että asiat olivat hoituneet asianmukaisesti.
Toisaalta sanotaan, että Vennamolla oli ilmiömäinen muisti. Kun hän oli tavannut joskus jonkun henkilön ja kuunnellut hänen huolensa, niin hän ei unohtanut ihmistä heti selän käännettyään vaan muisti vuosienkin päästä.
Tällä seikalla oli varmasti erittäin merkitys, kun Vennamo vuonna 1959 - ASO:n lakkauttamisen ja Maalaisliiton kanssa tapahtuneen välirikon jälkeen - lähti luomaan omaa pientalonpoikaista puoluettaan, joka myöhemmin muuttui Suomen Maaseudun Puolueeksi.
Vennamon ja Maalaisliiton, nykyisen Suomen Keskustan, teitten eroamista on paljon pohdittu ja spekuloitu. Yleisen käsityksen mukaan eron syy oli hyvin yksinkertainen: kaksi lahjakasta ja suosittua poliitikkoa Vennamo ja Urho Kekkonen eivät tulleet henkilöinä toimeen keskenään, ja Vennamo sai väistyä vahvempansa tieltä.
Pohjois-Savon poliittisessa elämässä Veikko Vennamo oli suuri vaikuttaja liki kolmen vuosikymmenen ajan. Eduskunnassa hän istui aina pohjoissavolaisten edustajana ja keräsi vaaleissa parhaimmillaan jopa 17 000 ääntä. Kuopion torilla oli aina vappuisin aivan erityistä värinää, kun Vennamo oli kurittamassa "seteliselkärankaisia" ja muita kelvottomia.
Hankala hän oli tietysti poliitikkona, mutta mieleen on jäänyt muuan pöytäkeskustelu eduskuntatalon kahvilassa 1980-luvun alusta.
- Te moititte minua nyt, mutta minä olen tehnyt tälle maalle yhden suuren palveluksen. Pelastin sen sodan jälkeen kommunismilta, Vennamo sanoi.
Ja oli ilmeisen oikeassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti