Politiikasta sanotaan, ettei ole väliä, mitä puhutaan, kun vain puhutaan. Keskustapuolue on jo pitempääkin saanut enemmän julkisuutta kuin mikään muu puolue, nyt viimeksi ensi viikon vaihteen puoluekokoukseen kampanjoineet puheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat. Mutta tuntuisi näin vierestä katsoen, ettei tämä vanha sanonta ainakaan tässä tapauksessa pidä paikkaansa, on tainnutkin sataa paremminkin toisten laariin.
Keskustan saama palstatila on tuonut räikeästi esille monia puolueessa vallitsevia epäkohtia. Pääministerin julkisuus on ollut todella hämmästyttävää monistakin eri syistä. Poliittisesta historiastamme ei löydy aiempaa tilannetta, jossa viranomaiset selvittävät, onko istuvaa pääministeriä syytä epäillä rikoksista niin eduskuntavaali- kuin presidentinvaalirahoituksissa niin Nova Groupin kuin Nuorisosäätiönkin osalta. Pääministerin yksityiselämän paljastukset ovat sitten luku sinänsä.
Puoluesihteeri Jarmo Korhonen on ihme kyllä ilmottautunut taistelemaan jatkopaikasta, vaikka hän on kepun likaisessa vaalirahoituksessa kaikkein ryvettynein ja monet puoluetoveritkin toivovat pääsevänsä eroon hänesta ja hänen luomastaan kielteisestä imagosta. Viimeisinä ikäänkuin sulkana hatussa on puolueen ilmoittamat liioitellut jäsenmäärät ja Korhosen junailemat järjestelyt puolueen äänenkannattajaa Suomenmaata kustantavan Joutsen Median hallituksessa. Keskustapuolueen nuorisojärjetön valtionavuista ovat PerusSuomalaisten nuoret tehneet kantelun, jäsenten luku on laskenut kuudellatuhannella ja samanaikaisesti järjestön saama valtionapu on vaan noussut, vaikka yhtenä avustamisperusteena pitäisi olla jäsenmäärä.
Eikä hyvältä näytä niin pääministerin kuin elinkeinoministerin takinkääntö entisistä kuolemanvaarallisen ydinvoiman vastustajista jopa kahden ydinvoimalan kannattajiksi. Ei kai toinen vanha sanonta pidä paikkaansa, että kepu pettää aina!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti