Ehkä näin päivän käännyttyä lyhyemmäksi tulee mieleen monia menneisyyden muistoja, miten aika ei enää palaa eikä tapahtuneita saa toiseksi. Monien poisnukkuneiden kuvia ja elämänvaiheita on tullut mieleen, samoin omaan elämään sisältyviä eri asioita, joista on muisto vain jäljellä. Näin siitä huolimatta, että tänäänkin vanhassa kirkkoherrapitäjässäni Jämijärvellä sain metsäkirkossa tavata sata ja Tykköön aitoilla kesälauluhetkessä viisikymmentä vanhaa tuttua seurakuntalaista.
Tästä elämästä kutsuttujen joukossa on monia tuntemiani. Professori Jaakko Elenius tuli Heränneiden ylioppilaskodin johtajaksi oltuani kodissa jo muutaman vuoden. Hän oli myös tulevan vaimoni esimies ja myöhemmin myös minun esimieheni Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimiessani pappisurani aluksi kymmenen vuotta körttikansan aluesihteerinä. Jaska nukkui nyt pois seitsämänkymppisenä vaikean sairauden murtamana. Hänen äitinsä kotona Ylihärmässä sen sijaan elää yhä yli yhdeksänkymppisenä. Jaskan nuorempi veli Jussi oli kodin poikia samaan aikaan siellä olessani ja on nyt eläkkeellä papin virasta Vaasasta. Jaskan pojat Antti ja Juhani ovat myös pappeja. Eeva-Liisa, Jaskan vaimo on sairaanhoitaja ja on Lapuan tuomiokapitulin lakimiesasessori Jussi Liljan sisko.
Jaska oli myös oppinut toimien professori Lauri Haikolan assistenttina yli kymmenen vuotta. Jaskan kirjoituksista koottuja kirjoja löytyy hyllystäni kolme: 1)Vakavin kasvoin, iloisin mielin, kirjoitelmia herännäisyydestä, 2)Hyvä ihminen, 35 hyvettä, 3)Hyvä sana, Kotimaassa olleita kirjoituksia. Jaskahan toimi niin Pohjalaisen kuin Kotimaankin päätoimittajana. Viimeisessä Kotimaa-lehdessä Simo Huhta kirjoittaa hänestä laajan muistokirjoituksen, johon ei ole paljoa lisättävää. Jaakka halusi olla vetämässä kirkon uudistuksen linjaa tässä ajassa eläen muistaen kirkon kuuluvan kaikille ilman mitään rajoittavaa seinämää. Rauha hänen muistolleen.
Hesarista näin levikkipäällikkö Veikko Pölläsen kuolleen 73-vuotiaana Kesälahdella, joka tällä hetkellä on ainoa kunta, jonka hallituksen puheenjohtaja on perussuomalainen niin´ikään hyvin tuntemani Jaakko Uuksulainen. Pölläsen opin tuntemaan värikkäänä karjalaisena persoonana Kotimaa-lehden asioissa. Hän oli ollut myös SMP:n järjestöpäällikkönä 1970-luvun alussa, mutta siirtyi sitten omaksi vahingokseen seteliselkärankaisten eli Skypin leipiin.
Viimeiset siunaukset Kankaanpäässä ovat myös laittaneet ajattelemaan ihmiselämää, kun toinen vainaja oli 92-vuotias ja toinen 62-vuotias, perheenäitejä kumpainenkin. Näin erilainen osa meillä ihmisillä voi olla ja kuitenkin kokonainen ja varmasti myös meidän parhaaaksemme tarkoitettu elämä on eletty loppuun asti. Niin, mikä on ihminen, että Sinä Jumala häntä muistat,tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen? Ja kuitenkin, Sinä teit hänestä lähes jumal´olennon. Näin suurenmoinen on sittenkin kaikesta huolimatta meidän jokaisen osamme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti