sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

PerusSuomalaisuus puhuttaa

Uuden Suomen blogeissa, jota aktiivisesti seuraan, käydään jatkuvastikin vilkasta keskustelua PerusSuomalaisista puolesta ja vastaan. Tällä kerralla mielipiteitä vaihdetaan eduskuntavaaliehdokkaiden antamasta Niuvasta vaalimanifestista koskien maassamme harjoitettavaa pakolaispolitiikkaa.

Itse olen lähetystyön kannattaja hankkien Heränneen Kansan Lähetysrahaston kautta Suomen Lähetysseuralle useamman tonnin vuodessa ja olen myös Kirkon Ulkomaanavun kuukausimaksaja. Ymmärrän siis kehitysmaiden ihmisten hädänalaisen aseman ja sen, että heitä tulee auttaa ja luoda kehitysmahdollisuuksia omilla juurillaan omissa maissaan kristillisen uskkomme perustalta. Siksi en esim. ymmärrä, että aiemmin voimassaollut annetun kehitysavun verovähennysoikeus poistettiin

Nuiva vaalimanifesti ei ole maahanmuuttoa vastaan vaan paremman maahanmuuton puolesta. Ja siksi esitetään vaihtoehtoisia malleja nykyisin harjoitetulle politiikallemme, joka on todettu liian löysäksi ja siksi houkuttelavaksi maahamme tulijoille, koska mm. maksamamme toimeentulotuet ovat EU:n suurimpia.

Manifestiin on ensin tutustuttava ennen kuin ottaa siihen kantaa. Siinä todella etsitään vaihtoehtoja moniin nyt esiintyviin epäkohtiin, joiden ansiosta maahanmuutto on riistäytymässä käsistä ja uhkakuvana on ulkomailla syntyneiden ghettoutumien muodostuminen myös omaan maahamme.

Julistuksessa puututaan turvapaikanhakijoihin ja pikakäännytyksen mahdollistamiseen. Kiintiöpakoilaisten määrää olisi suhteutettava taloudelliseen kehitykseen. Ghettoutuminen olisi pysäytettävä alkuunsa. Kotoutukseen laitettava myös takaraja, jolloin tuet lopetetaan. Perheiden yhdistäminen hallintaan. Muita otsakkeita: Oleskeluluvan edellytysten päättyminen, Kansalaisuus on palkinto, Maahanmuuton kustannukset selvitettävä.

Arvostelua on herättänyt eritoten ehdotus nykymuotoisen kehitysavun lopettamisesta. Tilalle tulisi vapaaehtoinen kehitysyhteistyömaksu, jolloin apua antaisivat ne, jotka sitä haluavat. Kehitysapu kaiken kaikkiaan olisi sidottava kunkin maan demokratian edistymiseen, naisen aseman kohentamiseen ja syntyvyyden säätelyyn. Tästä ehdotuksesta tietysti voidaan olla montaa mieltä, mutta tosiasiahan on, että valtioiden kehitysapurahat ovat valitettavsti monesti menneet Kankkulan kaivoon.

Ei kommentteja: