sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Jumalan huolenpidon sunnuntai

Pyhä huolettomuus on terveellistä meille kaikillle, ja se on mahdollista uskoessamme ja luottaessamme Jumalan johdatukseen. Kaikki on sittenkin suuremmas käres niin kuin sen Linna Tuntemattomassa sotilaassaan niin osuvasti sanoo.

Tämä oli johtotähtenäni sunnuntain saarnassani Jämijärven kirkossa Jumalan huolenpidon sunnuntaina. Tekstinä oli Jeesuksen vuorisaarnasta vertaus taivaan linnnuista ja kedon kukista, joista niistäkin Jumala pitää huolen, eikö sitten meistä heikkouskoisista ihmisistä.

Luin saarnassa Franciscus Assisilaisen puheen taivaan linnuille ja kerroin pyhän Franciscuksen kokemasta stigmatisoitumisesta elämänsä loppuvaiheissa, kun hänen ollessaan hartaassa rukouksessa ruumiiseen ilmestyivät Kristuksen haavojen jäljet. Niinpä hän on meille hyvänä esimerkkinä vapautuneesta sisäisyydestä ja lapsenomaisen välittömästä hurskaudesta ja rakkaudesta. Hänen rakkautensa ei kohdistunut vain ihmisiin vaan syleili kaikkea luoyua. Siksi hän saarnasi myös taivaan linnuille ja meren kaloille.

Kyllähän lintujakn putoaa ja kukat lakastuvat. Mutta todellakin - kaikissa vaiheissamme, myös onnettomuuksissa, ahdistuksissa ja vielä kuolemassakin olemme Jumalan kädessä. Siksi ei tarvitse huolehtia. Niinpä Jeesus kehottaakin ennen kaikkea etsimään Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan. Ja näin me luodut, ihmiset olemme se käsi, kanava tai väline, jonka kautta Jumala toimii myös lähimmäistemme parhaaksi.

Ei kommentteja: