Viking Isabellan risteilyllä olimme Satakunnan Sotaveteraanipiirin osastojen edustajina pohtimassa miten tästä eteenpäin. Varsinaiset veteraanit ikääntyvät koko ajan. Veteraanijäseniä on vielä kahden vuoden perästä 1.000 henkeä. Siihen asti aiotaan mennä nykyisellä tahdilla.
Hyvä esimerkki on meidän Kankaanpään osasto, jossa kannattajajäsenet ovat jo ottaneet vastuuta. Melkein puolet hallituksen jäsenistä on juuri meitä nuorempia. Vastuulliset tehtävät ovat myös jo nuorempien harteilla. Niinpä puheenjohtaja, sihteeri, toinen varapuheenjohtajista ovat kannattajajäseniä. Samoin joululehden ilmoitushankintavastaava, veteraanikeräyksen vastuuhenkilö ja leiriviikon vetäjä. Syntymäpäiväkäynneillä kuten joulumuistamisia jaettaessa on edustettuna molemmat tahot, mutta seppeleenlaskuihin on mukaan saatu vielä pelkästään veteraaneja mottona: veljeä ei jätetä.
Niinpä piiriristeilyllä todettiin, että vuodesta 2015 lähtien veteraanien lukumäärä on jo niin paljon laskenut ja heidän aktiviteettinsä korkean iästä johtuen vähentynyt, joten siitä lähtien yhdistysten toiminnasta huolehtivat pelkästään kannattajajäsenet, jotka ylläpitävät toimintaa niin kauan kuin veteraaneja on jäljellä. Tämän jälkeen onkin vuorossa perinneyhdistykseksi muuttuminen Tammenlehvän perinneliiton alaisuudessa. Ja tähän liittymiseen toivotaan mukaan kaikki paikkakunnan veteraaniyhdistykset.
Tietysti puhuttiin myös veteraanietuuksista ja valtiovallan jatkuvasta avustusrahojen pienentämisestä. Jos ne saataisiin pysymään edes entisellään, riittäisivät varat paremmin aina vähenevien veteraanien tarpeisiin. Niinpä todettiin olevan suorastaan masentavaa, että moni kunniakansalainen joutuu sinnittelemään muutaman sadan euron suuruisella eläkkeellä ja maksaa vielä kunnallisten kotipalveluiden omavastuuosuuksia. Kyllä veteraanimme ansaitsisivat vähintään samat edut kuin päivääkään maamme hyväksi tehneet maahanmuuttajat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti