Nyt on aivan pakko kirjoittaa pakkoruotsista, koska kirjoituksistani ei kuulemma löydy tarpeeksi selvää kannanottoa tätä tarpeetonta ja jopa haitallista epäkohtaa vastaan. Enpä itsekään lopulta löytänyt kirjoitelmia ruotsinkielen asemasta, vaikka kyllä katsoin TV:stä pakkoruotsikeskustelunkin ja jatkuvasti puheissa ihmisten kanssa olen kyllä ankarasti kritisoinut ruotsinkielen saamaa erikoisasemaa maassamme.
Ainoastaan historiallisesti tämä koulujemme opetuksessa edelleen säilynyt pakkoruotsi on puolustettavissa ja tietysti sillä, että rkp on 30 vuotta ollut yhtäjaksoisesti hallituksessa tärkeänä tehtävänään oman kielensä etujen valvominen. Niinpä yhä edelleen rkp:n nykyisetkin hallituskumppanit tukevat sitä ruotsinkielen aseman säilyttämisessä etunenässä opetusministeri Virkkunen, joka viimeksi on torjunut Itä-Suomessa nousseen pyrkimyksen saada siellä paljon tärkeämmän venäjänkielen ruotsin tilalle.
Ruotsi ei ole maailmankieli. Näin paljon sitä tärkeämpiä ovat tietysti etupäässä englanti, mutta myös esim. saksa, ranska ja jo mainittu venäjä. Kiinankielen taitajillekin varmasti olisi tiedossa monia suuria mahdollisuuksia nousevan talousmahdin kanssa asioimisessa.
Maassamme on häviävän pieni prosentti ruotsinkieltä puhuvia. Olisi siis jo aika lopettaa sen pakollinen opiskelu kouluissamme ja siirtää se vapaaehtoiselle pohjalle valinnaisaineeksi. Silloin sen lukeminenkin sen valinneille tulisi mielekkäämmäksikin. Omakohtaisesti omaan erittäin karvaita kokemuksia koko ruotsinkielestä omalta kouluajaltani, joten olen mitä lämpimin pakkoruotsin poistaja jo senkin puolesta.
Tämä kirjoitus on pakollinen senkin vuoksi, että olen jo aiemmin pyrkinyt kansanedustajaehdokkaana mukaan pakkoruotsin vastustajien ryhmään, mutta sinne onkin hyvin ahtaat pääsyvaatimukset, jos ei ole selvähenkistä kirjoitusta, ei ovi aukea. Eiköhän tämän jälkeen jäsenyys avaudu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti