sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Timosta kolme sivua Hesarissa

Olisiko Liisa Jaakonsaaren lausumassa Timo Soinin kohtelusta lehdistössä ja yleensäkin mediassa vähän perää, kun hän laukoi Timoa pidettävän vauvelina. Siksi silkkihansikkain häntä nykyään kyllä kohdellan. Tiedotusväki on äimän käkenä, ei oikein tiedetä, mitä ajatella PerusSuomalaisten kovasta myötätuulesta. Ja se on aivan käsin kosketeltavaa. Jokapuolelta kantautuu viestejä PS:n äänestäjistä. Äskenkin vastaani tuli tuttu, joka oikein kauhisteli, että vanhat kommaritkin olivat hänelle juuri kertoneet äänestävänsä PerusSuomalaisia.

No niin, Hesarin toimittaja oli vaivautunut oikein Pyrseliin asti tekemään kolmen sivun juttua Timosta. Hän seurasi Timpan päivän kulkua ja jutteli myös ryhmätoverien kuten viime viikolla Suomessakin käyneen Vapaan ja demokraattisen Eurooppa-ryhmän puheenjohtajan Nigel Fargellan kanssa, niin myös avustajien Jukka Jusulan, Hanne Ristevirran ja Manuel Berlogean kanssa.

Toimittaja ihmettelee sitä, mitä pitempään Soini on ollut poissa kotimaasta, sitä korkeammalle on puolueen kannatus kohonnut. Olisiko sittenkin Timon parempi pysytellä poissa. EU:n rahoituskriisi ja loputtomat Suomen vaalirahasotkut ovat tulleet kuin voittorivi V5-raveissa.

Timo laukoo uusia slouganeita: PerusSuomalaiset on kansakunnan kuumemittari, psykiatri, muutoksen airut. Tuloksentekijä.

EU:ta kuvaavia soinismeja: Tämä on tehdas. Hölöstööppi, pesukone, laitos, pimeyden ydin. Rakkaalla lapsella on tunnetusti monia nimiä. EU on kuin Titanic. Jäävuori lähestyy, mutta monen mielestä pahinta on se, ettei tarjoilu pelaa.

Näin haastattelu etenee ja PerusSuomalaiset senkus vaan kasvaa.

Ei kommentteja: