torstai 24. helmikuuta 2011

Piispat kirkonjohtajina

Piispuus on olennainen osa luterilaista kirkkoamme. Jo kirkon alkuajalta apostoleista asti juontuu tämä piispan virka, joka on kulkenut halki vuosisatojen kirkkoa yhdistävänä ja oppia lujittavana tekijänä.

Kirkkoisät kehottavat pyrkimään olemaan asettumasta piispaa vastaan ja todistavat meidän Herramme asettaneen piispan korkean viran. Nyt kuitenkin yksitoista kirkkomme teologia ovat ilmoittaneet luopuvansa kirkkomme piispoista. Syystä Kotimaa-lehden toimittaja odottaakin näiltä seuraavana askeleena perustaa uuden rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan.

Tämän heidän julistuksensa innoittamatta laati Lapinlahdella toimivan Portaanpään herännäisopiston rehtori teologian tohtori Petri Järveläinen sponttaanisti kirjelmän, jonka allekirjoitti ilman laajempaa kamppanjaa nopeasti meitä yli seitsemänkymmentä teologia, joukossa meitä rovasteja kahdeksan ja itse olen ainoana Satakunnasta. Meidän manifestimme on julkaistu päivän Kotimaassa.

Korostamme piispan rakastamisen olevan Kristuksen rakastamista: missä piispa, siellä kirkko. Joka luopuu piispasta, luopuu kirkosta. Ja kirkko, jossa on oikea oppi, mutta ei rakkautta, ei ole Kristuksen kirkko.

Piispa hoitaa seurakuntien välistä yhteyttä ja ykseyttä. Siksi hän vierailee seurakunnissa pitämällä piispantarkastuksia. Hän toimittaa myös erilaiset ordinaatiot eli vihkimiset. Raamatun mukaisesti me emme luovu piispoista.

Ei kommentteja: