tiistai 19. heinäkuuta 2011

Vanhuspalvelulaista

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista luvataan hallitusohjelmassa. Ainoa puute on vain rahasta, sillä ilman sitä on vaikeaa saada uudistuksia. Hyvä esimerkki on 16.7. blogisssani mainitsemani ennaltaehkäisevän terveyden edistäminen, josta lausutaan kauniita sanoja ja supistetaan sitten määrärahoja, tosin ei enempää kuin 2 miljoonaa.

Samaa käytäntöä, jota aikaisemmatkin hallitukset yleensäkin ovat harjoittaneet, on pelättävissä suunnitteilla olevan vanhuspalvelulain osalta. Tehdään hieno laki, mutta unohdetaan antaa sitä varten resulsseja, vaan isketään kustannukset taas kerran kuntien kannettaviksi.

Hallitusohjelmassa kyllä sanotaan korskeasti, että tällä lailla turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Iäkkäälle henkilölle säädetään oikeus palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen. Mutta kun tiedämme että tämän päivän todellisuutta on sairaalapalveluiden rajoittaminen iäkkäämpien osalta ja laitoksissa säännöstellään jopa vaippoja, niin mistä nyt yht´äkkiä tulevat mahdollisuudet näiden luvattujen uudistusten toteuttamiseen, kun jo tällä hetkellä hoitajat toimivat voimavarojensa äärilaidalla.

Jotta todella voitaisiin taata vanhuksillemme hyvä ja arvokas elämä, tulisi vanhuslakiin kirjata monia asioita ja niiden toteutumista tulisi myös seurata ja ennen kaikkea tulisi löytyä sitä yhtä: mania, mania.

Kansanedustajamme Arja Juvonen toikin eduskuntapuheessaan esiin niitä asioita, joita lakiin on ehdottomasti saatava. Hyvä, riittävä ja aukoton perushoito on kaiken hoitotyön perusta. Vanhuksen kotona asumista on tuettava lisääntyvin resulssein. Hoitotyössä olisi myös noudatettava toimintakykyä ylläpitävää linjaa. Tulisi myös saada oikeus päästä gerontologiaan (vanhustyöhön) erikoistuneen lääkärin vastaanotoille. Ja omaishoitoa on kehitettävä. Se onkin sitten jo oma lukunsa.

Ei kommentteja: