Sataviisikymmentä puheenvuoroa, joista minuutin depattikeskustelupuheenvuoroja 88 eli suurin osa kansanedustajista oli äänessä, kun käsiteltiin perussuomalaisten välikysymystä euroalueen talouskriisistä. Perussusomalaisten kansanedustajista kolmisenkymmentä oli äänessä, moni useamman kerran. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Timo Soinilla oli kuusi puheenvuroa, ensimmäinen vastauspuhe pääministerin vastaukseen kesti 23 minuuttia ja oli todella värikäs EU-kortteineen, liikehdintöineen ja äänenpainoineen.
Äänestystulos hallituksen luottamuksesta oli 116 puolesta, 73 vastaan, poissa 10. Hallitus saa jatkaa EU-politiikkaansa. Ja keskustelussa kyllä kävi ilmi, mitä se on tuonut tullessaan:
Teollisuus oli aluksi Euro-myönteinen. Nyt työpaikat joustavat vähenemällä, ei Euro.
Ilman Euroa mikään maa ei olisi voinut velkaantua näin rajusti. Oma rahapolitiikka lieventäisi Euro-kriisiä.
Aina on vaihtoehto, britit ovat jo eri mieltä. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta ei mielipidettä voi sanoa vääräksi. Ei esimerkiksi kansan vaaleissa antama äänikään mene koskaan väärin. Se on aina kansalaisen antama.
Yksimielisen päätöksenteon sijaan Katainenkin on antamassa veto-oikeuden, jota voivat käyttää ainoastaan Saksa, Ranska ja Italia. Ei Saksa saa yksin hallita EU:ssa.
Eurossa pysyminen maksaa itsenäisyyden, tukipaketit voivat nousta 35 miljardiin, kukaan ei edes tiedä ylärajaa. Yksityiskohdista ollaan eri mieltä, tärkeintä on kokonaisvastuu, joka ei tietenkään välttämättä lankea kokonaan. Mutta voi myös käydä niin, että joku maa ei pysty maksamaan vastuitaan, jolloin sekin lankeaa muiden kontolle. Summaa on hyvä verrata Suomen budjettiin 50 ja kokonaisvelkaan 70 miljardia.
Hallituksen luvuista puutuvat EKP:n kautta tulevat riskit, samoin komisssion vastuut. Jos käytetään Suomen Pankin puskurirahastoja, niin nekin on silloin menetetty.
Ei hyvä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti