tiistai 1. toukokuuta 2012

Mikä suunta

Usein sanotaan, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin nousta ylöspäin, jos ollaan pohjilla. Tällä hetkellä gallupit näyttävät Perussuomalaisille14,1 prosenttia: Alamäkeä on riittänyt kohta koko vuoden ajan. Kun viime vuoden huhtikuun vaaleissa saimme 19,1%, tuli tietenkin aina suurta vaalivoittoa seuraava Gallup-hyppäys nousi kesäkuussa jopa lukemiin 23,0%. Siitä sitten on mielipidemittauksissa riittänyt alamäkilaskettelua, tämän vuoden puolella suurin piirtein prosenttiyksikkö kuukaudessa.

Vastaava ilmiö oli huhtikuun 2011 eduskuntavaalien edellä: edellisen vuoden tammikuusta lähtien oli jatkuvaa gallup-nousua, parhaina kuukausina jopa prosenttiyksikön verran. Vain tekninen tarkoiteuksellisuus näytti juuri vaalien alla laskua, vaikka vaalitulos oli parempi kuin korkeinkaan gallup oli näyttänyt.

Näin näyttävät gallup-tuloksetkin ruokkivan toinen toistaan. Tietysti on aihetta meissä itsessämmekin. Siksi monenlaisia turhanpäiväisiä hälyuutisia olemme antaneet iltapäivien kirjoittelijoille, voisiko heitä edes kutsua vakavasti otettaviksi journalisteiksi lainkaan, kun ovat tehneet melkein kärpäsistä härkäsiä.

Mutta uskon todella, että kuten ensimmäinen päivä hirressäkin on pahinta, että ensimmäinen vuotemme 39 kansanedustajamme Ollin oppivuotemme on nyt ohi ja vakavan eduskuntatyömme tulokset rupeavat näkymään ja siten myös vaikuttamaan. Onhan huomioitava ryhmässämme olevan peräti 31 ensikertalaista kansanedustaa, kun meitä ennen edustajina olleita eli kokemusta omaavia on vain kahdeksan.

Siksi puheet jytkyn sulamisesta ja alamäkemme jatkumisesta ovat ennenaikaisia ja vähintään liioiteltuja niin kuin entisen miehen kuolinuutinenkin, kun hän kuitenkin eli ja voi hyvin.

Niin mekin perussuomalaiset käymme innokkainan lokakuun kunnallisvaaleihin. Hyvällä jalkautumisella vaalityöhön ja runsaalla tasokkalla ehdokasjoukolla teemme hyvän vaalituloksen. Tappiomielialan lietsontaan ei kannata antautua eikä siihen ole mitään aihetta, olihan perin erilaisessa tilanteessa monien kylmiksikin jääneiden kuntien johdosta edellisten kunnallisvaaliemme tulos vain viiden prosentin luokkaan. Nyt ainakaan ilman ehdokkaita olevia kuntia ei pitäisi olla  joitakin ruotsikielisiä pienkuntia lukuunottamatta.

 Kuntajytkyä voimme odottaa vakain tuumin ja harkiten!