keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Vaihtoehtobudjettimme



Molempien oppositiopuolueiden tekemistä vaihtoehtobudjeteista käytettiin tänään täysistuntokäsittelyssä tasan sata puheenvuoroa, perussuomalaisilla oli eniten puheenvuoroja ja ihme ja kumma, jopa hallituspuolue-kokoomuksen taholta kiiteltiin perussuomalaisten vaihtoehtoa paremmin tehdyksi kuin keskustapuolueen. Asiasisältöä eivät tietenkään kiitelleet.



Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Kaj Turusen esitys oli niin vakuuttava, että häntä povattiin jopa seuraavan hallituksen ministeriksi, siksi vakuuttavasti hän esitti talouslukuja ja näki talouskasvun lähtevän liikkeelle nimenomaan pk-yritysten välityksellä.



Varjobudjetissamme lähdetään arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostamisesta nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja esitetään muitakin helpotuksia yhteensä 250 miljoonan euron verokannustimilla, koska juuri pienten ja keskisuurten yritysten kautta on viimevuosina syntyneet käytännöllisesti katsoen kaikki uudet työpaikat.



Huomioimme myös vanhustenhoidon tarvitseman lisäpanostuksen ja ennen kaikkea omaishoidon inhimillisen ja taloudellisen merkityksen vuoksi lisäresulsseja omaishoidon tuen korottamiseksi.



Nuorten yhteiskuntatakuun epäilemme epäonnistuvan, koska hallitus leikkaa koulutuksesta 5 400 aloituspaikkaa vedoten ikäluokkien pienenemiseen, vaikka ennestään syrjäytyneitä nuoria on 50 000. Siksi emme hyväksy esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen määrärahojen vähentämistä 26.1 miljoonalla eurolla.



Hallitus leikkaa jatkuvasti kuntien valtionosuuksia, jonka johdosta kunnat ovat pakotettuja veronkorotuksiin. Tätä emme voi hyväksyä, koska kuntavero on tasavero päinvastoin kuin progressiivinen valtionvero. Siksi esitämme kuntien tukemiseen 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän.


Tuloja saisimme kela-maksun palauttamisella, joka vahingoittaisi työllisyyttä vähemmän kuin hallituksen esittämä arvonlisäveron yhden prosentin korotus, jota vastustamme, koska se tasaverona kohtelee pienituloisimpia suhteessa rankemmin kuin suurituloisia. Kela-maksu ei aiheuttaisi yli 90 prosentille työvoimavaltaisille pk-yritykselle suurtakaan lisärasitusta, vaan se kohdistuisi nimenomaan pääomavaltaisiin suuryrityksiin.



Puutumme myös harmaan talouden torjumiseen ja turvallisuuden lisäämiseen lisäpanostuksilla.