Soini kertoo Perussuomalainen-lehden nettisivustolla päättävänsä itse EU-vaaliehdokkuudestaan, mutta kuuntelevansa kyllä kenttän mielipiteitä. Se on aivan oikein. Seuraavan kommentin kirjoitin omista päättelyistäni:
Tullaksemme EU-vaaleissa suurimmaksi puolueeksi, olisi Timon välttämättä ryhdyttävä ehdokkaaksi. MUTTA... Eivätkö sittenkin eduskuntavaalit ole vielä tärkeämmät puolueemme kannalta, emmekä voita niitä vuonna 2015, ellei Timo ole ehdokkana. Ilman hänen ehdokkuuttaan on myös turha haikailla pääministerin paikasta, joka tulee suurimmalle puolueelle. Kääntyisin siis sille kannalle, että Timon olisi sittenkin viisainta olla ehdokkaana vasta eduskuntavaaleissa eikä EU-vaaleissa, joissa meillä kyllä riittää koko maassa tunnettua porukkaa vaikka kaksi listallista. Mutta Timo itse tietysti tekee ratkaisun, me muut tyydymme siihen.
Jo Hamlet sanoi ongelmatilanteessa: "Ollako vai eikö olla."
Timo itsekin sanoo selkeästi, ettei molempien vaalien ehdokkuutta voi edes harkita, sillä jos toisen kerran tulee valituksi EU:hun, siellä on sitten oltava viisi vuotta, koska edelliskerralla aika jäi alle kahteen vuoteen. Sieltä ei voi toista kertaa voi lähteä eduskuntavaaliehdokkaaksi. Ja tietysti EU:ssakin olisi tärkeää olla vaikuttamassa johtopaikoilla, varsinkin kun EU-kriittisten puolueiden meppimäärä tulee merkittävästi kasvamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti