tiistai 24. joulukuuta 2013

Joulua ei voi kukaan ryöstää

Suomen Turku julisti taas perinteisen juhlavasti Joulurauhan. Sateenvarjomeri oli silmänkantamaton paikan päälle tulleiden joulumielisten ihmisten yllä. Poikkeuksellisessa säässä saammekin jouluamme viettää.

Radiossa soitetaan Turun lähetyksen jälkeen niin ikään perinteisesti sykähdyttävä Sulho Rannan säveltämä ja karjalaisen Kaukolan pojan Viljo Kojon osuvasti sanoittama "Taas kaikki kauniit muistot". Sulo Saarits lauloi Tauno Äikään säestäessä Töölön kirkon uruilla - vaikka molemmat olivat Johanneksen seurakunnan kanttoreita.

Tämä joululaulu tuo meille kaikille sen joulun, jota ei kukaan, ei edes jyrkinkään itseään uskovaisena pitävä, voi meiltä viedä pois: "Mitä ymmärsin, sit´ en tiedä, pyhätunnelman muistan vain, sitä milloinkaan ei viedä, ei ryöstetä sielustain." Ei todellakaan, vaikka jotkut Jumalan paikalle itsensä korottaneet kuinka yrittäisivät tuomita ja esittää vaatimuksiaan. Enkelit ilmoittivat kedon paimenille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle, ihmisille, joita Jumala rakastaa. Eikä siihen ole kenelläkään mitään sanavaltaa vastaansanomiseksi. Meiltä ei kukaan voi ryöstää joulun suurta sanomaa ja juhlaa.

"Yhdessä ylistystä veisatkaamme ja seimen lasta apuun huutakaamme. Näin riemuitkaamme niin kuin lapsukaiset, suo lapsi meille lahjat jumalaiset." Jouluajan siioninvirret tuovat todella oikean joulun meidän kaikkien omistettaviksi, ketään ei suljeta pois. Edelleen siellä veisataan. "Laupias Jeesus, meitä auta. Me tyhjyytemme tunnemme. On sydämemme synkkä hauta. Vaan elämällä täytä se. Mahdottomia virvoita syntymäseimen armolla." ja "Nyt kiitos olkoon Jeesukselle, hän syntyi Vapahtajaksi! Pois väistyköön jo murheen helle. Jeesus on minun iloni. Hänessä vaivat vaikeat voitoksi kerran muuttuvat."

Hautausmaillamme palavat taas kynttilämeret, vaikka vaikeuksia oli kynttilöiden sytyttämisessä sateessa ja kovassa tuulessa. Sytyttimetkään eivät tahtoneet auttaa, vaikka niitä oli kaksittainkin mukana. Neljälle haudalle lopulta sain kynttilät palamaan. Veljen vaimon haudalla kynttilä oli sammunut ja sitä en saanut syttymään, en tulitikuillakaan, jotka nekin sammuivat ennen aikojaan.

Mutta Joulu on nyt meillä kaikilla - erotuksetta!

Ei kommentteja: