Viime jouluaattona Kankaanpään sankarihaudoilla tulivat etsimättä mieleen sota-ajan joulut, joissa vartijoilla oli totisemmat ajat. Nyt paloivat jokaisella sankarihaudalla partiolaisten sytyttämät kynttilät, jotka eivät kylläkään korkeiden lumihankien takia näkyneet sankaripatsaan tasanteelle. Leevi Aarniokosken kanssa seisoimme oman vartioaikamme sotaveteraanien vuorolla molemmin puolin sankaripatsasta. Me vapautimme reserviläiset edustajat vuorostaan ja meidän jälkeemme tuli kaksi sinibarettia eli rauhanturvaajaa.
Muuten jouluaatto sujui kaikessa rauhassa joululauluja kuunnellen. Vanhat, jo yli sata vuottakin sitten syntyneet laulut ovat niitä parhaita, ajasta aikaan eläviä. Onhan niiden tekijöinä suuria mestareitamme, kuten Jean Sibelius ja Sakari Topelius. ”Enkeli taivaan” on oikein uskonpuhdistajamme Martti Lutherin käsialaa. Ja maailman kaunein joululaulu, ”Jouluyö, juhlayö”, Franz Gruberin ja Joseph Mohrin tekemä. Monet kansakoulunopettajat ovat saaneet nimensä lähtemättömästi säilymään joululaulujen tekijöinä, kuten Immi Hellen, Helmi Auvinen, Otto Kotilainen, Alpo Noponen ja Martti Korpilahti. Sibeliuksen lisäksi joululaulujen säveltäjinä on monta muutakin tunnettua säveltäjäämme: Leevi Madetoja, Armas Maasalo, Karl Collan, P.J. Hannikainen, Martti Turunen, Uuno Klami.
Onhan tietysti uusiakin suosittuja joululauluja, kuten Vexi Salmen sanoittama ”Sydämeeni joulun teen” ja Jaakko Löytyn monet joululaulut, ”Ilouutisesta” ja ”Seuraa tähteä” alkaen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti