No niin, niitä lupaamiani meheviä juttuja. Vaikkapa kolme-neljä Veikko Vennamon sattuvaa sutkautusta:
Jutta Zilliacus kertoo, miten vuoden 1978 presidentinvaalien alla lehdistö sai korkeimmalta taholta kiellon olla kirjoittamatta mitään kilpailijastaan Veikko Vennamosta. Kuitenkin Hufvudsstadsbladetissa Jutan mies Benedict teki aukeaman tasapainoisen ja tyylikkään jutun. Lehden ilmestyttyä Veikko asettui Jutan eteen istuntosalissa ja julisti suurella äänellä jotta kaikki kuulisivat: "Tuolla Jutalla on hieno mies, mutta vaimosta en tiedä."
Jonkin verolain käsittelyn yhteydessä Veikko Vennamo käytti tapansa mukaan tulikivenkatkuisen puheenvuoron arvostellen hallitusta: "Jos Sorsa Virolaisen hallitus saa jatkaa vielä jonkin aikaa tällaista veropolitiikkaa, niin me edustajat saamme maksaa vielä veron tuolistakin, jolla istumme." Tähän totesi demariedustaja Lyyli Aalto: "Ja kantotuolista kaksinkertainen vero". Vennamo oli juuri vähän aikaisemmin kannettu ulos salista tuoleineen!
Veikko Vennamo oli rehennellyt eduskunnan kahvilassa edustaja Aarne Saariselle, että oli ottanut vaalirahaa kapitalisteiltakin. Täysistunnossa Saarinen joutui Vennamon kovan ryöpytyksen kohteeksi, jolloin Saarinen puhujapöntöstä käytti hyväkseen Vennamon tunnustusta. Vennamo torjui kovaan ääneen mokoman hävyttömän väitteen. "ikinä en ole ottanut rahaa kapitalisteilta. Ja jos olisin, niin en kai minä sitä KOMMUNISTISEN PUOLUEEN PUHEENJOHTAJALLE olisi kertonut! Sali ulvoi naurusta, ja Saarinen joutui tunnustamaan edustajatoverinsa ylivertaiset demagogiset kyvyt.
Evakkomatkalla Elisenvaaran asemalla Veikko Vennamo ohjasi tutun naisen upseerivaunuun, kun junaan pyrkijöitä oli tungokseen asti. Suuren valiokunnan kokouksessa Riitta Jouppila meni kysymään, muistaako Vennamo tämän tapauksen. Tottahan toki minä muistan Mairen Sortavalan kauneimman tytön vastasi Vennamo, jolloin Riitta kertoi olevansa se lapsi, jota Maire silloin odotti. Vennamo ilahtui kovasti ja heistä tuli hyvät kaverit. Ympärillä oli muita naiskansanedustajia, joista osa karjalaistaustaisia. Vennamo totesi: "Tässähän minulla on Vennamon Enkelit." Niinpä Enkelit kerääntyivät usein Vennamon ympärille muistelemaan ja kuuntelemaan Vennamon mietteitä ja Karjalamuistoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti