Pientä matalalentoa ollut tämän(kin) viikon. Ensin pyhänä toimituskeskustelu ja Siikaisten puolueosaston kokouksessa. Maanantaina julkistettiin hallituksen päätösehdotus ensi vuoden budjetiksi, olin myös sihteerinä sotaveteraanien hallituksen kokouksessa.
Tiistai aamu kahdeksasta ilta kahdeksaan meni sitten hienossa Kankaanpään kaupungin saamassa Sitran myöntämän työelämän hyvinvointipalkinnon hakemisessa Helsingin Finlandiatalon juhlasta. Keskiviikkona pidettiin Länsi-Suomen Osuuspankin edustajiston ylimääräinen kokous Eurajoella Vuojoen kartanossa, jossa päätimme jo kesällä Suomi-Areenassa julkistetun miljoonan euron lahjoituksesta satakuntalaisen korkeakoulutoiminnan tukemiseen.
Tänään torstaina piti tehdä kaksi matkaa Porin kaupunkiin. Ensin Kankaanpään toripäivillä pistäytymisen jälkeen Kankaanpään sotainvalidiporukan kanssa kävimme päivällä Porin teatterissa Satakunnan sotainvalidipiirin koko piirin väelle kustantamassa näytöksessä. Ja sitten illalla puistojen risteyksen seurakuntakeskuksessa siioninvirsiseuroissa, jossa hyvin väkeä ja mukana Jaakko Löyttykin. Laulettiin juoksijallekin kuten "Salattu tie, vain yksinkertaisille se aukeaa, ei itsetietoisille. Rampakin sillä kulkee joutuisaan. Hän juoksee tiellä, kohden kotiansa, ja luulee eksyksissä ontuvansa. Tie salattu."
Ja toinen juoksuvirsi heti perään: "Et voi löytää lepoa maailmasta sielullesi. Onnea et saavuta. Turhaan juokset kierroksesi. Etsi kestävämpää pohjaa, Herraa kohti tiesi ohjaa." Siionin virret on muuten oikea juoksijan virsikirja. Olen löytänyt kirjan sivuilta yli kaksikymmentä virttä, joissa puhutaan juoksemisesta ja kehotetaan esimerkiksi: "Se autuas on, joka Jeesuksen luo saa armon ja voimia juosta." Virsikirjasta sen sijaan ei löydy kuin yhdeksässä virressä juoksija-kuvausta.
Juoksijoista puheenollen teatterissa päivällä näinkovetun veteraanijuoksijan Pertti Gustafssonin Pirkko-rouvansa kanssa. Pertillä on edelleen kova kunto, mutta mystisesti hän niin kuin nytkin totesi, pystyy juoksemaan kerralla yhtämittaisesti vain parisataa metriä. Eivätkä lääkäritkään ole saaneet selville, mistä kiikastaa. Salattua siis sekin!
Tiistai aamu kahdeksasta ilta kahdeksaan meni sitten hienossa Kankaanpään kaupungin saamassa Sitran myöntämän työelämän hyvinvointipalkinnon hakemisessa Helsingin Finlandiatalon juhlasta. Keskiviikkona pidettiin Länsi-Suomen Osuuspankin edustajiston ylimääräinen kokous Eurajoella Vuojoen kartanossa, jossa päätimme jo kesällä Suomi-Areenassa julkistetun miljoonan euron lahjoituksesta satakuntalaisen korkeakoulutoiminnan tukemiseen.
Tänään torstaina piti tehdä kaksi matkaa Porin kaupunkiin. Ensin Kankaanpään toripäivillä pistäytymisen jälkeen Kankaanpään sotainvalidiporukan kanssa kävimme päivällä Porin teatterissa Satakunnan sotainvalidipiirin koko piirin väelle kustantamassa näytöksessä. Ja sitten illalla puistojen risteyksen seurakuntakeskuksessa siioninvirsiseuroissa, jossa hyvin väkeä ja mukana Jaakko Löyttykin. Laulettiin juoksijallekin kuten "Salattu tie, vain yksinkertaisille se aukeaa, ei itsetietoisille. Rampakin sillä kulkee joutuisaan. Hän juoksee tiellä, kohden kotiansa, ja luulee eksyksissä ontuvansa. Tie salattu."
Ja toinen juoksuvirsi heti perään: "Et voi löytää lepoa maailmasta sielullesi. Onnea et saavuta. Turhaan juokset kierroksesi. Etsi kestävämpää pohjaa, Herraa kohti tiesi ohjaa." Siionin virret on muuten oikea juoksijan virsikirja. Olen löytänyt kirjan sivuilta yli kaksikymmentä virttä, joissa puhutaan juoksemisesta ja kehotetaan esimerkiksi: "Se autuas on, joka Jeesuksen luo saa armon ja voimia juosta." Virsikirjasta sen sijaan ei löydy kuin yhdeksässä virressä juoksija-kuvausta.
Juoksijoista puheenollen teatterissa päivällä näinkovetun veteraanijuoksijan Pertti Gustafssonin Pirkko-rouvansa kanssa. Pertillä on edelleen kova kunto, mutta mystisesti hän niin kuin nytkin totesi, pystyy juoksemaan kerralla yhtämittaisesti vain parisataa metriä. Eivätkä lääkäritkään ole saaneet selville, mistä kiikastaa. Salattua siis sekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti