Saamme jälleen kerran muistaa kiitollisena 98 vuotta vanhaa maamme Suomen itsenäisyyttä. Saamme kiittää sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla olleita ja kaikkia maatamme rakentaneita kuten myös ennen kaikkea Kansojen Kaitsijaa Taivaallista Isäämme, että olemme saaneet säilyä itsenäisenä kansakuntana satamääräisten kansojen suuressa meressä .
Kahden vuoden päästä olevan 100-vuotisjuhlintamme monet valmistelut on jo aloitettu. Esimerkiksi meille Kankaanpäähän monia julkisia rakennuksia suunniteelleen Heikki Sirenin isän J.S. Sirenin piirtämän v.1931 valmistuneen eduskuntatalon kokonaisremontti laajoine maanlaisine turvallisine nykyajan vaatimuksia vastaavine vesperitiloineen on aloitettu vuosia sitten ja kaikki valmistuu satavuotisjuhliimme mennessä.
Tätä karua ankarien sääolosuhteiden pohjoista isämaatamme ajatellen on tämä J.S.Siren lausunut; Meidän asiamme on tulla karulle kamaralle, hommailla siinä vuoden tai pari ja jättää jälkeemme kulttuurihistoriaa, suurempi tai pienempi, tehtävän mukaan.
Tällaisena kansallisena juhlapäivänä voimme tarkastella, mitä meille merkitsee kalliisti lunastettu isänmaamme vapaus, olemmehan tänäänkin saaneet käydä laskemassa kiitollisuutemme osoituksena seppeleet sekä sankarihaudoillemme että vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille.
Kirjakauppiaan poikana meillä on aina ollut paljon kirjoja. Jo poikasena luin suurella mielihyvällä Uuno Kailaksen runosta Lapsifantasioja Sanoista semminkin kun meille tuli myös taidemaalari Bromsin tekemä maalaus, jossa oli kuvattuna Uuno Kailaksen kasvot: On olemassa hyvin paljon sanoja./ Sanat elävät/ja minä voin ne nähdä. /Toiset ovat rumia ja toiset kauniita. / Äiti on hyvin kiltti sana – paras sana./ Se maistuu paljon suukkoiselle./ Isäkin on hyvä sana,/ mutta siihen kertyy joskus ukkosta/ ja silloin on paras/ livahtaa oven taakse piiloon.
Aivan samoin Isänmaassa on vähän samaa kuin Isässä. Se on jotain suurta ja arvokasta, velvoittavaa ja vaalittavaa. Adolf Ivar Arwidsson muistamme olleen ensimmäisten suomalaisuusmiesten joukossa lauseellaan: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulle, olkaamme siis suomalasia. Hän on myös sanonut velvoittavasti: Isänmaan puolesta on pantava alttiiksi henki ja omaisuus, sen puolesta on seistävä tai kaaduttava, uhrattava kaikki tai ei mitään. Zacharias Topelius on kuvannut: Isänmaa on monen turva, monen koti, monen hauta, ja kuitenkin se on niin kokonaan minun, että kannan sitä sydämessäni ja katsontatavassani. Suosikkikirjailijani Pentti Haanpää sanoo jätkämiehen tapaan:
Isänmaallisuus on luonnollinen juttu sille miehelle, jolla on voita rasiassa. Siksi meidän onkin tehtävä voitavamme, parhaamme rakentaaksemme tätä rakasta maatamme. Valentin eli Ensio Rislakki onkin kirjoittanut: Ei kukaan häpäise isänmaataan niin paljon kuin vain juhlahetkinä isänmaallinen kansalainen, joka sitten arkioloissa ajattelee vain omaa etuaan laisinkaan välittämättä lähimmäisistään.
Meidän maallamme on ollut suuri onni saada sellaisia suurmiehiä, joiden saavutuksista voimme olla ylpeitä ja jotka ovat luoneet yhteistä suomalaisuuden kuvaa ja tuntoa meihin kaikkiin kansalaisiin ja vaikuttaneet myös voimakkaasti kansainvälisesti. Tänä vuonna olemme saaneet viettää säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlaa. Saman vuonna on syntynyt myös satakuntalainen lapsuuskodissaan Tyrväällä asunut Akseli Gallen-Kallela, kansalliseeppoksemme Kalevalan kuvittaja ja yksi maalaustaiteemme kulta-ajan suurimmista mestareista.
Sibeliuksen valtaisasta elämäntyöstä saamme iloita tässäkin juhlassamme saame kuulla hänen musiikkiaan. Hänen vaikutuksensa oli suuri säveltäjänä ja kansallisena symbolina maamme vaikeimpana murroskautena kansakuntamme identiteettiä muodostettaessa. Mitenkään emme voi yliarvioida hänen teostensa merkitystä itsenäisyytemme alkuvaiheissa. Esimerkkeinä vaikkapa vain Kalevalan tekstiin sävelletty Kullervo, muut Kalevala-aiheiset sävellykset, Jääkärinmarssi ja ennen kaikkea Finlandia. Hän vangitsi teoksiinsa suomalaisuutemme syvimpiä tuntoja, historiaa ja luontoa.
Luin seuraavaksi Finlandia-hymnin V.A. Koskenniemen kirjoittamat vaikuttavat sanat.
Tänään tarkastellessamme maamme asemaa saamme olla edelleen kiitollisia, että voimme sittenkin vapaassa maassa itsenäisinä nostaa juhlapäivinämme siniristilippumme lippusalkoihin, merkkinä uskostamme ja kuvaten kesäisiä järviämme ja talvisia hankiamme: Sinä hulmullas mielemme nostat/ ja kotimme kohotat. Ja juuri tänään kovassa myrskyssä liput todelle liehuvat.
Vuosikymmenien ajan saimme elää ikään kuin lintukodossa hyvinvoinnin ja ympäröivän rauhan keskellä ja olimme kaikin mittarein mitattuna yksi maailman kehittyneimpiä maita. Tänään tilanteemme on täysin muuttunut, elämme pitkittyvän laman aikaa, talouskasvumme on jopa heikompaa kuin Euroopan monia tukipaketteja saaneella Kreikalla eikä myöskään rauhantilakaan ole vankkumaton kriisipesäkkeiden läheisyyden vuoksi ja koko maanosamme tasa-painoa järkyttänyt miljoonien turvapaikan hakijoiden vyöry on asettanut meidätkin uusien ennalta arvaamattomien haasteiden keskelle.
Niinpä talouskysymykset ja ennen kaikkea sen tasapainottaminen on tullut ensi sijaiseksi kysymykseksi ja siksi tarvitsisimme kansamme yhdistänyttä talvisodan henkeä tänä päivänäkin, vaikka juuri yhteiskuntasopimuksesta ei olekaan päästy sopuun, niin silti ymmärrämme, ettemme pääse eteenpäin ilman kaikkien meidän yhteisiä ponnistuksia ja yhteen hiileen puhaltamista.
Myöskin turvallisuuskysymykset ovat nousseet tärkeiksi. Siitä saamme olla onnellisia, että meillä täällä omassa kaupungissamme on saatu edelleen säilymään Niinisalon tykistörykmentti voimakkaana ja kasvavana varuskuntana. Koko kansakuntana ymmärrämme välttämättömäksi uskottavan puolustuskykymme ylläpitämisen. Maanpuolustustahto on maassamme poikkeuksellisen voimakasta ja ymmärrämme ja jopa vaadimme puolustusvoimillemme riittäviä resursseja. Sillä viime kädessä juuri me suomalaiset olemme vastuussa isänmaamme puolustamisesta. Meidän on pyrittävä säilyttämään oma toimintavapautemme, jotta voimme tehdä kansakuntamme hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta oikeat ratkaisut.
Näin meidän olisi voitava turvata jokaiselle kansalaisellemme ihmisarvon mukainen elämä ja toimeentuloa, jotta todella toteutuisi korkeassa virkatehtävässään YK:n pääsihteerinä henkensä antamaan joutuneen Dag Hammarskjöldin toteamus: Jokainen, joka on saanut syntyä vapaassa Pohjolassa, on kuin olisi saanut päävoiton arpajaisissa. Ja täysin rinnoin voinemme yhtyä kalevalaisessa hengessä Elias Lönnrotin sanoihin: Suurin maallinen rakkautemme olkoon aina isänmaahamme kiinnitetty, suurin rikkautemme sen laillinen turva ja vapaus, ja suurin maallinen ilomme sen kaikinpuolinen onni ja menestys!
Hyvää Itsenäisyyspäivää teille kaikille yhteisen maatamme rakentavan työn merkeissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti