Taas siioninvirsiseuroissa Poris. Viikon aiheena ansaitsematon armo septuagesimasunnuntain johdosta eli 70 vuorokautta on aikaa pääsiäiseen. Niinpä taas jokaisessa veisatussa siioninvirressä tuli esiin armo.
Iloiten muistan armoasi ja veisaan Vapahtaja kiitostasi. Suo armon ympäröidä elämääni, sytytä Hengen tuli sisimpääni. (SV 117)
Milloin, Herra, sydämeni armon asunnoksi teet? Milloin minun silmistäni pyyhit kaikki kyyneleet? MIloin vaiti olemalla opin armoon tyytymään, tuomioonkin suostumalla toivomaan ja kiittämään? (SV 107)
Nyt, Jeesus, neuvo minua kiittämään oikein sinua, kun annoit armon avaran, pois otit synnin kuoleman. Armossa köyhän apu on, muu turva turha tehoton. (SV 118)
Armon suuren lohdutuksen salli meihin virrata, siihen niin kuin suuriin vesiin ahdistuksen hukkua, kunnes yön ja kurjuuden voittaa valo ikuinen. (SV 310)
Ja vielä iltavirressäkin armo oli oikein kiitoksen aiheena:
Nyt kiitän, Herra, kaikesta tämänkin päivän armosta, vain vaivoin tulkita sen voin, hyvyyttä kuinka suurta koin. ( SV 235)
Armon suuren lohdutuksen salli meihin virrata, siihen niin kuin suuriin vesiin ahdistuksen hukkua, kunnes yön ja kurjuuden voittaa valo ikuinen. (SV 310)
Ja vielä iltavirressäkin armo oli oikein kiitoksen aiheena:
Nyt kiitän, Herra, kaikesta tämänkin päivän armosta, vain vaivoin tulkita sen voin, hyvyyttä kuinka suurta koin. ( SV 235)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti