Vihreät alle 10%

Politiikka|HS-gallup Vihreiden kannatus painui alle kymmenen prosentin, mikä on viimeksi nähty kesällä 2015 ”Viimeinen viikko veti vihreitä alaspäin. On syytä ajatella, että vihreiden suosion vähenemisellä on yhteyttä al-Holiin liittyviin tapahtumiin”, arvioi kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Ulkoministeri Pekka Haavisto sai luottamuksen äänin 101–68 eduskunnassa 15. joulukuuta pidetyssä äänestyksessä. Edessä vihreitten puheenjohtajaa, sisäministeri Maria Ohisalo.­KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA HALLITUSPUOLUE vihreiden kannatus on HS:n tuoreimman mittauksen mukaan painunut alle kymmenen prosentin, mikä viimeksi on nähty kesällä 2015. Laskua edellisestä mittauskerrasta kuukausi sitten on runsaan prosenttiyksikön verran. Marraskuussa vihreitä ilmoitti äänestävänsä vielä 11,1 prosenttia, kun nyt osuus oli kutistunut 9,9 prosenttiin. Sillä säilyi kuitenkin selvästi viides sija, koska hallituspuolue vasemmistoliiton kannatus jäi hienoisesta noususta huolimatta 7,7 prosenttiin. Muillakin puolueilla gallupsuosion muutokset olivat vähäisempiä kuin vihreillä. Pääministeripuolue Sdp kohensi johtoasemaansa maan suurimpana puolueena puolisen prosenttiyksikköä 21,4 prosenttiin ja oppositiopuolue perussuomalaiset kakkostilaansa 0,7 prosenttiyksiköllä 20,6 prosenttiin. Sen sijaan oppositiopuolue kokoomuksella ja hallituspuolue keskustalla kannatus oli nyt lievässä laskussa. Kokoomus säilytti kuitenkin kolmossijansa 16,2 prosentin kannatuksella ja keskusta nelossijansa 11,4 prosentin kannatuksella. Heinäkuusta kokoomuksen kannatuksesta on sulanut 1,5 prosenttiyksikköä. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostamat viisi puoluetta nauttivat nyt 54,7 prosentin luottamusta. Kuukausi sitten vastaava prosenttiosuus oli 55,5. Tutkimuslaitos Kantar TNS teki mittauksen haastattelut 23. marraskuuta ja 18. joulukuuta välisenä aikana. Etenkin ajanjakson loppupuolella poliittista keskustelua hallitsi jupakka ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ja perustuslakivaliokunnan asemasta. Haavisto sai joulukuun puolivälissä eduskunnan luottamuksen äänin 101–68 perussuomalaisten esittämässä epäluottamusäänestyksessä. Eduskunta myös päätti yksimielisesti perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisesti olla nostamatta syytettä Haavistoa vastaan. Perustuslakivaliokunta oli kuitenkin katsonut ulkoministerin toimineen lainvastaisesti, kun hän valmisteli konsulipäällikön siirtoa toisiin tehtäviin al-Hol-leirin kotiutusten vuoksi. Huomiota herättivät myös perustuslakivaliokunnan vihreiden kansanedustajien laatima Haavistoa puolustanut vastalause sekä vaikutusyritykset valiokunnan jäseniin. He esittivät myös poikkeuksellista kritiikkiä eduskunnan virkamiestyöhön. ”VIIMEINEN viikko veti vihreitä alaspäin. On syytä ajatella, että vihreiden suosion vähenemisellä on yhteyttä al-Holiin liittyviin tapahtumiin eduskunnassa”, arvioi kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Nurmela huomauttaa, että kohu Haaviston ja perustuslakivaliokunnan ympärillä sai parin viikon aikana runsaasti julkisuutta: ”Kyseessä oli eittämättä yksi median ehdottomista ykkösuutisista.” Nurmelan arvion mukaan osa vihreiden kannattajista siirtyi kohun aikana niin sanotusti katsomon puolelle. ”Tässä vaiheessa on kuitenkin mahdoton sanoa, jäävätkö vihreitä aiemmin äänestäneet katsomoon pysyvästi vai palaavatko he takaisin puolueen kannattajiksi poliittisen myrskyn laannuttua. Täytyy ottaa huomioon sekin, että vihreiden äänestäjistä kannastaan täysin varmojen osuus on melko pieni”, Nurmela sanoo. Maria Ohisalo ja Pekka Haavisto olivat helmikuussa Helsingissä, kun vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontui. Maria Ohisalo ja Pekka Haavisto olivat helmikuussa Helsingissä, kun vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontui.­KUVA: JUHA METSO PUOLUEKANNASTAAN varmoja kannattajia löytyy nyt eniten perussuomalaisista. Suhteellisesti vähiten heitä on sosiaalidemokraateilla ja vihreillä. Kannatusmittaukset ovat poikkileikkauksia, eikä niistä juuri voi tehdä johtopäätöksiä äänestäjien mielenmuutoksista. Suuntaa antavasti voidaan Nurmelan mukaan kuitenkin arvioida, että esimerkiksi juuri perussuomalaisia äänestäneistä varsin suuri osa uudistaisi tukensa omalle puolueelleen, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Tosin useimpien muidenkin puolueiden kannattajat vakuuttavat uskollisuuttaan omaa puoluettaan kohtaan. Kokoomusta äänestäneistä kuitenkin hieman pienempi osa kuin kuukausi sitten antaisi nyt omalle puolueelle tukensa eduskuntavaaleissa. Myös tilannetta sivusta seuraavia kokoomuslaisia löytää nyt enemmän. KESKUSTAN tilanne on samanlainen kuin kokoomuksen. Aiempaa harvempi keskustaa äänestänyt tukisi sitä vaaleissa nyt. Muutamat keskustalaisetkin ovat siirtyneet kuluneen kuukauden aikana seuraamaan tilannetta sivusta. Lisäksi sekä kokoomuksen että keskustan äänestäjistä osa pitää tällä hetkellä perussuomalaisia houkuttelevana vaihtoehtona. ”Kyse on arvokonservatiiveista. Heidän kiinnostustaan tuskin vähentää se mediassa esitetty ajatus, että perussuomalaiset olisivat siirtyneet kannanotoissaan parin piirun verran oikealle”, Nurmela päättelee. Nurmelan mukaan ei kuitenkaan voi puhua mistään ”äänivuodosta”. ”Silti on selvää, että perussuomalaiset hyötyvät tilanteesta enemmän kuin kokoomus ja keskusta. Näiden kolmen puolueen kamppailu muodostaa yhden politiikan markkinoilla tällä hetkellä käytävästä kilpailusta.” Esimerkki kokoomuksen kipuilu arvokysymysten kanssa näkyi viikonloppuna reaktioissa al-Hol-leirin kotiutuksiin. Etenkin ensimmäisiä kokoomusedustajien some-viestejä tuskin erotti perussuomalaisten viesteistä. TOISTA kamppailua käydään poliittisen kartan punavihreällä kentällä, jossa demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton kannatusmahdollisuudet risteävät. ”Viimeistään viime keväästä lähtien Sdp on ollut tässä kamppailussa vahvin, ja on sitä edelleen. Sdp:lle on siirtynyt kannatusta vasemmistoliitosta ja vihreistä selvästi enemmän kuin mitä se on niille menettänyt”, Nurmela laskee. Lisäksi Sdp:n kannattajiksi ilmoittautuu tällä hetkellä keskimääräistä enemmän henkilöitä, jotka jättivät äänestämättä eduskuntavaaleissa tai jättävät kertomatta, miten he toimivat silloin. VUODEN vaihduttua katseet alkavat kääntyä kuntavaaleihin, joissa povataan syntyvän kamppailua esimerkiksi maaseudun äänistä keskustan ja perussuomalaisten välillä sekä Helsingin herruudesta vihreiden ja kokoomuksen kesken. Nurmelan mukaan Sdp:n ja perussuomalaisten lähtökohdat vaaleihin vaikuttavat lupaavilta, vaikka menestyäkseen kummankin pitää saada omat kannattajansa myös liikkeelle ja äänestämään. Alamäestä huolimatta kokoomuksellakin on omat uskolliset kannattajansa, jotka jaksavat käydä äänestämässä vaaleista toiseen, Nurmela muistuttaa.